Ahdistaa ihan helkkaristi!
Ero tulossa, itsekin sitä haluan... silti ahdistaa ihan vietävästi. Mies on ollut juhlimassa, ei tullut kotiin, en tiedä kenen kanssa on ja mitä tekee. Ei kuulu minulle oikeasti enää, silti ahdistaa kuvitella häntä jonkun muun kanssa. Kauhea kolaus itsetunnolle jotenkin... pitkä liitto takana. Täytyy sanoa, että ottaa koville jos hän on löytänyt jonkun uuden jo ennen kuin on edes muuttanut pois, jonkun paremman, kauniimman, menestyneemmän, nuoremman.
Auts.
Kommentit (11)
Tsemppiä, olin samassa tilanteessa kuin sinä viime vuonna eli lähdin avioliitosta ja minulla oli myös ollut toistuvia paniikki/ahdistushäiriöitä pitkään. Itseasiassa yksi niille altistava asia oli aviomieheni. Nyt olen erittäin onnellinen elämässäni, ahdistukset ja pelot on saanut surtua koko elämäni ajalta pois ilman lääkkeitä --- olen itkenyt enemmän kuin koskaan viime vuoden aikana, mutta nyt olen vapaa. Suosittelen sinulle samaa reseptiä kuin itselleni näin jälkeenpäin: urheilua, ulkoilua, ystävien seuraa, itkua, hierontoja, itkua............sain viime vuoden aikana pelot sisältäni pois ja perusturvallisuuden itselleni ensimmäisen kerran elämässäni. Avioeron lisäksi käsittelin viimeinkin äitisuhteeni. Elämäni karmein vuosi, mutta nyt olen onnellisempi kuin koskaan. Tsemppiä, ole niissä huonoissa tunteissa ei ne tapa. Helpotti kun tiesi, että surun ja masennuksen ero oli se, että surua läpikäydessä pystyy nauttimaan paljon asioista elämässään, eikä se vuosi ollut mitään masentavaa tunnelia josta ei pääse ulos. Iso Halaus ja tsemppiä.
Minä muutin pois kotoa joulukuun 1. päivä. Jouluna kävin siellä ja näin vieraan naisen kädenjälkeä...
Se on se hylätyksi tulemisen tunne, kelpaamattomuuden tunne, joka sattuu. Suosittelen, että keskityt tuohon tunteeseen. Oikein ryve siinä, tunne se koko kehossasi. Tee se vaikka illalla ennen nukkumaanmenoa, että saat rauhassa keskittyä. Mieti, mikä on se juttu, mikä ahdistaa? Mitä pelkäät?
Ihmeellistä on, että kun siinä rypee kunnolla, eikä yritä painaa taka-alalle, niin se päästää otteensa.
Pitkä liitto meilläkin oli takana.
ja tiedän, että se kauniimpi on löytynyt
Ja tiedän, että mies ei ollut kenenkään heidän kanssaan.
Tiedän Varsinais-Suomesta yhden, joka on viime yönä juhlinut ja on todella hulluna yhteen nuorempaan naiseen. Tätä naista ei kuitenkaan kauheasti kiinnosta.
Mies on jotenkin "menettänyt järkensä" kokonaan, kuvittelee elämänsä muuttuvan tämän toisen naisen myötä täysin uuteen...
Tiedän Varsinais-Suomesta yhden, joka on viime yönä juhlinut ja on todella hulluna yhteen nuorempaan naiseen. Tätä naista ei kuitenkaan kauheasti kiinnosta.
Mies on jotenkin "menettänyt järkensä" kokonaan, kuvittelee elämänsä muuttuvan tämän toisen naisen myötä täysin uuteen...
Mutta todennäköisyys sille, että tuntemasi tyyppi on mieheni lienee todella pieni. Yhteisestä päätöksestä erotaan, mutta miehelläni on kyllä sellainen outo kuvitelma, että kaikki hänen kohtaamansa epäonni jne. on minun syytäni ja kaikki muuttuu taikaiskusta paremmaksi, kun vain pääsee minusta eroon.
Oma elämäni seesteytyy erosta huomattavasti, mutta ahdistaa silti, enkä kuvittele elämäni olevan ruusuilla tanssimista vain siksi, että pääsen ahdistavasta liitosta. Antaa vain mahdollisuuden parempaan elämään, mutta taatusti pohjamutien kautta...
jos ja kun sinä suostut kohtaamaan ahdistuksesi ja käymään eron läpi pohjamutia myöten - sinä olet se, joka selviytyy voittajana. Mies rämpii samassa suossa lopun elämänsä, syyttäen aina uutta naista toisensa perään.
Minusta sinä pyörit tällä hetkellä omassa syyllisyydessäsi liikaa. Miehesi on tainnut onnistua syyllistämään sinut lahjakkasti.
been there done that
jos ja kun sinä suostut kohtaamaan ahdistuksesi ja käymään eron läpi pohjamutia myöten - sinä olet se, joka selviytyy voittajana. Mies rämpii samassa suossa lopun elämänsä, syyttäen aina uutta naista toisensa perään.
Minusta sinä pyörit tällä hetkellä omassa syyllisyydessäsi liikaa. Miehesi on tainnut onnistua syyllistämään sinut lahjakkasti.
been there done that
Minut on syyllistetty todella tehokkaasti. Olen todella pitkään sukosnut, että mies on oikeassa ja minä yksin olen syyllinen liittomme ongelmiin. Olen liikaa äänessä, ärsytän liikaa, olen päästänyt itseni rupsahtamaan, en ole tarpeeksi kunnianhimoinen... sairastuin muutama vuosi sitten psyykkisesti, yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön, ja siitä asti on helvetti ollut irti. Mies vaatii jatkuvaa ymmärrystä omalle pahalle ololleen, jopa lapsilta joiden pitäisi muka tajuta, ettei isää saa ärsyttää, sillä kun on niin paha olo... mutta kun minä sairastuin, niin ei edes yrittänyt tukea tai lohduttaa, valitti vain.
Nykyisin olen ihan ok ja lääkkeetkin olen onnistunut lopettamaan. Mutta nämä uudet ahdistuskohtaukset vähän pelottavat: en enää koskaan halua sitä jatkuvaa paniikintunnetta ja solmua mahaan, joka ei koskaan suorene.
ap
Eikö ahdistuksen takana ole aina pelko? Tai näin minä olen oman ahdistuksen takaa löytänyt aina pelon. Eli niin kauan olin ahdistunut, epämääräinen möykky painoi mahaa, mutta kun löysin syy sieltä ahdistuksen takaa, niin ahdistus väheni.
Minun ahdistukseni aiheutti hylätyksi tulemisen pelko. Ja sen juuret ovat lapsuudessa.
Ja se, että mies pystyy syyllistämään sinua tehokkaasti, niin sekin heijastuu lapsuudesta. Minä olin aina lapsuudenkodissa ollut se syntipukki. Ja taas löysin miehen, jonka mielestä kaikki oli minun syytäni.
Nyt elän uutta elämää. Se alkoi kuukausi sitten. Joka päivä ajattelen, että jokainen päivä on ,askel ylöspäin. Vaikka vain pieni askel, mutta vain ylöspäin.
Kukaan ei minua enää saa syyllistää. Minä itse aina pohdin, olenko todella syyllinen, mutta kukaan ulkopuolinen ei saa minua syyllistää.
Ja kaikki tämä kokemus on vienyt minut pelkojen yli. Koska tulin jo hylätyksi, kohtasin pahimman pelkoni. En voi enää pelätä hylätyksi tulemista - eikö ole ihanaa, ettei enää ole olemassa pahinta mörköä?
Yritä löytää itsellesi jokin terapiamuoto.
jos ja kun sinä suostut kohtaamaan ahdistuksesi ja käymään eron läpi pohjamutia myöten - sinä olet se, joka selviytyy voittajana. Mies rämpii samassa suossa lopun elämänsä, syyttäen aina uutta naista toisensa perään. Minusta sinä pyörit tällä hetkellä omassa syyllisyydessäsi liikaa. Miehesi on tainnut onnistua syyllistämään sinut lahjakkasti. been there done that
Minut on syyllistetty todella tehokkaasti. Olen todella pitkään sukosnut, että mies on oikeassa ja minä yksin olen syyllinen liittomme ongelmiin. Olen liikaa äänessä, ärsytän liikaa, olen päästänyt itseni rupsahtamaan, en ole tarpeeksi kunnianhimoinen... sairastuin muutama vuosi sitten psyykkisesti, yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön, ja siitä asti on helvetti ollut irti. Mies vaatii jatkuvaa ymmärrystä omalle pahalle ololleen, jopa lapsilta joiden pitäisi muka tajuta, ettei isää saa ärsyttää, sillä kun on niin paha olo... mutta kun minä sairastuin, niin ei edes yrittänyt tukea tai lohduttaa, valitti vain. Nykyisin olen ihan ok ja lääkkeetkin olen onnistunut lopettamaan. Mutta nämä uudet ahdistuskohtaukset vähän pelottavat: en enää koskaan halua sitä jatkuvaa paniikintunnetta ja solmua mahaan, joka ei koskaan suorene. ap
Jossain vaiheessa ne huonot tunteet on läpikäytävä. Minulla oli huono parisuhde narsistisen miehen kanssa, moninkertaisia kiusaamis- tai muun asiattoman toiminnan kohteeksi joutumiskokemuksia ja huono sisarsuhde. Kaiken tuloksena todella huono itsetunto ja olen varmaan yksi pahimmista aliarvioijistani. Usein ahdistun, pelkään, huolestun ja koen riittämätömyyden ja kelpaamattomuuden tunteita. Tosin se ei minun elämänkokemuksialla taida olla mikään ihme. Nyt on taas sellainen hetki kun kaikki tuntuu vyöryvän niskaan.Olen jo muutaman vuoden ajan miettinyt elämänkertani kirjoittamista ja nyt voisin sen toteuttaa. Jos muistasin sitten, että iloa ja onnellisiakin hetkiä on ollut. Muistan kyllä ne mukavat ihmiset joita olen onneksi saanut kohdata elämäni aikana. Heistä olen ikuisesti kiitollinen.