Parinvalinta tais mennä metsään :(

kaikki terapeutit puhuvat juuri tästä parinvalinnasta: ylivastuullinen ottaa aina alitajuisesti alivastuullisen puolison.



Ylivastuullinen on useinmiten se esikoistyttö, joka on tottunut huolehtimaan asioista. Jostain kumman syystä hän löytää helposti sen miehen, jonka ei ole kotonaan tarvinnut huolehtia mistään.



Nämä parinvalinnat menevät aina saman kaavan mukaan. Ongelmat löytävät toisensa.

renkaiden vaihdossa? Et kai vaan kato ikkunasta kun ukko vaihtaa renkaita pakkasella? Ja tokihan menet mukaan kun mies kolaa pihalta lunta? Etkä vain tuijottele vierestä kun toinen poraa taulut seinään?



Ei ne miehet ajatuksia lue, niinkuin et sinäkään. Kyllä niille pitää ihan sanoa mitä sinä haluat, ei miehetkään oleta sinun olevan ajatuksenlukija.

jos mies ei mitään tee. Nykyään nostaa kyllä takapuolensa penkistä ja kysyy, voiko auttaa tai alkaa suoraan siivoamaan/tekemään ruokaa apuna.



Tosin pelkkä raivoaminen ei auta asiaan, porkkana on aina hyvä olla miehelle (ts. hyvää seksiä säännöllisesti, niin kuuntelee).

... ei oo ihan vertailukelpoinen asia. Ja mä oon vaihtanu kyllä niitäkin... :D



Ja en ole ap.

Nyt vielä menee kun oon vauvan kanssa kotona..mutta kyllä se passaus on niin peestä=(

Oon pari kertaa mieheltä kysynytkin kun vauva parina yönä valvotti ja hoidin kaksi vanhempaa ja kotityöt+ sen vauvan... että eikö sinun edes yhtään käy minua sääliks? vastasi että -käy,mutta älä häsellä niin paljoa.Tähän sanoin että kaikki kaatuu minun niskaan jos päivän pari täällä makoilen..

Mutta tämä on niin tätä.. eläkepäiviä odotellessa=)

renkaiden vaihdossa? Et kai vaan kato ikkunasta kun ukko vaihtaa renkaita pakkasella? Ja tokihan menet mukaan kun mies kolaa pihalta lunta? Etkä vain tuijottele vierestä kun toinen poraa taulut seinään?

Ei ne miehet ajatuksia lue, niinkuin et sinäkään. Kyllä niille pitää ihan sanoa mitä sinä haluat, ei miehetkään oleta sinun olevan ajatuksenlukija.

useinmiten se olen minä joka kolaa lumet ulkoilleessaan lasten kanssa. Niin ja taulutkin saan ja osaan laittaa ihan itse seinille. Että sorry vaan, meni aika metsään noi sun esimerkit.

Ap.

Mutta mulle on käyny tuuri. Vaikka mieheni on pahnanpohjimmainen ja iltatähti kymmenen vuoden ikäerolla edellisestä sisaruksestaan, hän osaa kotona keittiöhommat kun vettä vaan. Istun pöytään ja syön karitsan paahtopaistia ja itse leivottua leipää. Ja aamupalan saan valmiina nenäni eteen jos ollaan hereillä samaan aikaan. Ei ole sillä saralla lainkaan moittimista.



Mä tykkään itse työkaluista ja miesten töistä, osaan kyllä keittiöhommatkin ja esimerkiksi jouluruuat olivat mun käsialaani pääosin, mutta olen meistä enemmän se tekninen osapuoli.



Ja viimeiset muutaman vuoden mies on vaihtanut ne renkaat.



Väitän että jos häntä olisi aikanaan rohkaistu enemmän tekemään klassisia "miesten töitä" hän osaisi ne vielä paremmin. Onneksi minulla on ihana anoppi joka on antanut poikansa opetella keittiössä kaiken mitä tämä on tahtonut.



Tämä ei suinkaan tarkoita sitä etteikö asioita pitäisi joskus pyytää, lampun vaihdosta alkaen.

Mutta että "esikoistytär ja iltatähti" -pari voi toimia ihan arkitäydellisesti!



Mulla on hyvä mies!

Niin täälläkin. Mies vaan juo kossua ja pelaa tietsikalla. Aina välillä raapii munia.



Ai niin, ei ikinä pidä päällä mun ostamaa synttärilahjapaitaa.

kaikki terapeutit puhuvat juuri tästä parinvalinnasta: ylivastuullinen ottaa aina alitajuisesti alivastuullisen puolison.

Ylivastuullinen on useinmiten se esikoistyttö, joka on tottunut huolehtimaan asioista. Jostain kumman syystä hän löytää helposti sen miehen, jonka ei ole kotonaan tarvinnut huolehtia mistään.

Nämä parinvalinnat menevät aina saman kaavan mukaan. Ongelmat löytävät toisensa.

anoppi kieltämättä melkoinen passaaja. Alkuaikoina hommat meni aika tasan, mutta nykyään pääosa on mun vastuulla, mies tekee jos sattuu huvittamaan tai on ihan pakko. Pitää vissiin ryhdistäytyä ja lakata olemasta kiltti.

ap

Nyt vielä menee kun oon vauvan kanssa kotona..mutta kyllä se passaus on niin peestä=(

Oon pari kertaa mieheltä kysynytkin kun vauva parina yönä valvotti ja hoidin kaksi vanhempaa ja kotityöt+ sen vauvan... että eikö sinun edes yhtään käy minua sääliks? vastasi että -käy,mutta älä häsellä niin paljoa.Tähän sanoin että kaikki kaatuu minun niskaan jos päivän pari täällä makoilen..

Mutta tämä on niin tätä.. eläkepäiviä odotellessa=)

jos pari päivää makoilet? Mikä supersuorittaja sinä olet? Miten voi olla mahdollista että ei paria päivää pääse eteenpäin sillä että tekee perheelle vain ruoat ja nakkaa astiat koneeseen. Ei siis siivoa, pese pyykkiä tms.

Nyt vielä menee kun oon vauvan kanssa kotona..mutta kyllä se passaus on niin peestä=(

Oon pari kertaa mieheltä kysynytkin kun vauva parina yönä valvotti ja hoidin kaksi vanhempaa ja kotityöt+ sen vauvan... että eikö sinun edes yhtään käy minua sääliks? vastasi että -käy,mutta älä häsellä niin paljoa.Tähän sanoin että kaikki kaatuu minun niskaan jos päivän pari täällä makoilen..

Mutta tämä on niin tätä.. eläkepäiviä odotellessa=)

jos pari päivää makoilet? Mikä supersuorittaja sinä olet? Miten voi olla mahdollista että ei paria päivää pääse eteenpäin sillä että tekee perheelle vain ruoat ja nakkaa astiat koneeseen. Ei siis siivoa, pese pyykkiä tms.

toki vauvan vaipat pitää vaihtaa ja syöttää mutta niin pitää silloinkin kun yrittää hullun lailla pitää huushollia tiptop-kunnossa. Miksi ei voi relata kämpän kanssa ja keskittyä vain lapsiin?

sitä relata tosiaan.. ja niin tulee joskus tehtyäkin ja esim jos päivä menee kyläilessä tms. niin on niitä töitä kotona odottamassa kaksin verrroin enemmän!Eikä niitä muut omaaloteisesti ainakaan tee..

kaikki terapeutit puhuvat juuri tästä parinvalinnasta: ylivastuullinen ottaa aina alitajuisesti alivastuullisen puolison.

Ylivastuullinen on useinmiten se esikoistyttö, joka on tottunut huolehtimaan asioista. Jostain kumman syystä hän löytää helposti sen miehen, jonka ei ole kotonaan tarvinnut huolehtia mistään.

Nämä parinvalinnat menevät aina saman kaavan mukaan. Ongelmat löytävät toisensa.

Eihän sitä seurusteluaikana edes kaikkea huomaa mutta meilläkin osuu teoria oikeaan.

Minä olen se reipas isosisko ja mies äidinpassaama ainokainen.... että oma vika vissiin

toinen päättää yksin standardit, ja marttyyrimaisesti suuttuu, kun toinen ei kykekään ajatuksenlukuun, vaan auttaa vasta, kun toinen kertoo, mitä haluaa. Ihmiset ovat erilaisille, toisille joulukin merkitsee lomaa ja löhöilyä vaikka yöpuvuissa, muille, esim minulle hössötystä ja valmisteluja, ja ihanaa juhlaa. Kumpikin on periaatteessa ihan ok, mutta ei sen hössöttäjän ole oikeutta vaatia, että se toinenkin luonnostaan haluaa hössöttää.



Ja sama kodinhoidon suhteen. Joku laittaa silloin tällöin paikat kuntoon, ja muuten ottaa aika rennosti, toiselle on tärkeää, että yllätysvieras voi milloin tahansa nähdä täydellisen kodin. Eikä voi sanoa, että toinen olisi oikeassa ja toinen väärässä.

Minä tosin perheen keskimmäinen.. mutta mies perheen nuorimmainen.. ja huomattu on =)

Mut onhan se ihanakin.. sanoa pitäää..

Ei se mies aina välttämättä tajua, niillä voi olla käsitys siitä että "vaimo häärää mielellään keittiössä" tms. Me ollaan esim ihan selvästi sovittu että illalla mies hoitaa keittiön siistiksi ja minä pyykit. Nalkutus ei välttämättä ole se hedelmällisin lähestymistapa.

Tässä taas saattaa olla kyse siitä, että



Vierailija - 31.12.10 11:34 (ID 11784797)



toinen päättää yksin standardit, ja marttyyrimaisesti suuttuu, kun toinen ei kykekään ajatuksenlukuun, vaan auttaa vasta, kun toinen kertoo, mitä haluaa. Ihmiset ovat erilaisille, toisille joulukin merkitsee lomaa ja löhöilyä vaikka yöpuvuissa, muille, esim minulle hössötystä ja valmisteluja, ja ihanaa juhlaa. Kumpikin on periaatteessa ihan ok, mutta ei sen hössöttäjän ole oikeutta vaatia, että se toinenkin luonnostaan haluaa hössöttää. Ja sama kodinhoidon suhteen. Joku laittaa silloin tällöin paikat kuntoon, ja muuten ottaa aika rennosti, toiselle on tärkeää, että yllätysvieras voi milloin tahansa nähdä täydellisen kodin. Eikä voi sanoa, että toinen olisi oikeassa ja toinen väärässä.

Tämä on totta=)