Minulla on äitien ilkeyteen liittyvä teoria..
Äidit antavat itsestään koko ajan toisille (lapsille, puolisolle, lemmikkieläimille, kodin pyörittämiselle) niin paljon, etteivät ehdi antaa aikaa itselleen ja ladata välillä akkuja rauhassa.
Tämä vaatimusten ristipaine aiheuttaa sitten ilkeyksien purkautumisia; kuten tältä palstalta saamme usein todistaa.
Olenko oikeassa vai olenko oikeassa?
Kommentit (7)
oikeassa oikeassa. Jollekkin sitä pitää päästä kiukuttelemaan ettei oma liitto kaadu ;)
Ap se varmaankin on keksinyt, kuinka suloistuttaa aina lempeällä ja ihanalla olemuksellaan koko maailmaa, vaikka äiti onkin!
Taidat olla aika lapsellinen ja itsekeskeinen olento, ap.
ja tää anonyymeys tekee kanssa ihmeitä.
t. vaimo, joka ei saanut mieheltään yhtään joululahjaa tänä jouluna
(se Venäjän nuoleskelija) ja Halla-ahon ilkeys, molemmilla pieniä lapsia?
Seksin puuteko on vain miehillä se päätä kiristävä asia?
Parisuhdehan voi huonosti kun vauva tulee ja sekö ei muka tee naisista ilkeitä? Vain miehistä?
No mutta oih! Ap se varmaankin on keksinyt, kuinka suloistuttaa aina lempeällä ja ihanalla olemuksellaan koko maailmaa, vaikka äiti onkin!
Taidat olla aika lapsellinen ja itsekeskeinen olento, ap.
Äidit kokevat antavansa paljon, vaikka eivät anna oikeasti tarpeeksi, vaan marisevat ja ilkeilevät. Tämä taas johtaa siihen, että lapsi ei koe olevansa rakastettu, kun äiti ilkeilee. Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, hänestä tulee turvallisuudenpuutteessaan mariseva äiti. Kehä toistaa itseään.