Lue keskustelun säännöt.
En viihdy työpaikassani
22.12.2010 |
Työ itsessään menettelee, tosin melko rutiininomaista ja puisevaa välillä. Senkin kestäisi jos työyhteisössä olisi solidaarinen, rento ja jopa humoristinen tunnelma. Mutta ei. Kukaan ei uskalla koskaan suutaan avata mistään. Hiljaisuus vallitsee noin yleensäkin, kun päivisin ei mitään kommentoida kaverille. Neuvoja ei uskalla kysyä, kun sanotaan että katso ohjeista. Kaikin tavoin koen tunnelman tosi ahdistavaksi. Onko muita?
Kommentit (8)
Työ ei ole enää ollenkaan sitä, mihin hain alunperin. Nykyiset hommat eivät vastaa koulutustaustaani/osaamistani eivätkä kiinnostuksen kohteita. Pomo on valehteleva ja epätasapainoinen persoona. Ylin johto kusettaa mennen tullen ja pitää työvoimaa kertakäyttötavarana. Työkaverit sentään suht ok ja palkka sen verran hyvä, että en viitsi ihan mihin tahansa vaihtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
työkaverit. Yleensä ollut hyvä porukka aiemmissa työpaikoissa, nyt ei henkilökemiat osu yksiin. Tai temperamentit tms. Palkka (joka sekin kehno) ei tässä tilanteessa ilahduta yhtään.
Pääni vain halkeaa kohta tähän ilmapiriin.
Pitäisi olla sivusto netissä jossa varoitettaisiin noista huonoista paikoista.
Pitäisi olla sivusto netissä jossa varoitettaisiin noista huonoista paikoista.
käsitys. Joku voi hyvin viihytä hiljaisten, joo-joo ihmisten kanssa, jotka eivät kyseenalaista mitään ja työn menettämisen pelossa tekevät mitä vain. Joku taas kaipaa räväkämpää ja avoimempaa työyhteisöä, kuten minä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odottelen vain, milloin huomaavat tehneenän virheen mun palkan kanssa. Siihen asti teen työni ja olen hiljaa. Kommunikoin kovastikin kesken työpäivänkin: facebook ja sähköposti! Olen niin huomaamaton kuin mahdollista.
Kun työaika loppuu, mun ELÄMÄ vasta alkaa :D.
istua mykkänä ja yrittää olla hiljaa.
taidan olla ainut, jolla tämä viihtymättömyys on ongelma. Ehkä olen laiska ihminen. Teen kyllä työni mutten jaksa ihmetellä ovatko muut tehneet omat työnsä. Kuten työkaverini jaksavat siitäkin nähdä vaivaa, vaikka se ei heiltä ole pois, miten työni teen.