Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi röntgenissä laitetaan lyijysuoja

Vierailija
20.12.2010 |

Ja se laitetaan nimenomaan tiettyjen paikkojen suojaksi, mutta ei toisten paikojen. Miksi?



Ja se hoitaja itse menee aina suojaan kokonaan.

Kommentit (38)

Vierailija
1/38 |
11.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että tt ei kerro kuin murto-osan siitä mitä magneettikuvaus. TT :llä ei nähdä pikkuaivojen tai aivorungon verenvuotoja, ei pienimpiä verenvuotoja, ei muutoksia jotka kertovat tietyistä taudeista kuten ms-tauti, dementia ja monet muut.

Yleisellä puolella magneetti tehdään harvoin ja syy on ainoastaan raha. Magneetti on myös elimistölle ystävällisempi, mutta...

Eräs lääkäri sanoi, että jos resursseja olisi, käytettäisiin ainoastaan magneettia aivojen kuvantamisessa eikä lainkaan tt: tä.

Vierailija
2/38 |
11.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

siis lapsesta otettiin kuvat, minä mukana rauhottamassa lasta. Mulle ei tarjottu lyijyessua :( katsovat varmaan että toi on jo niin vanha akka ettei lisäänny. No, nappasin itse naulakosta essun päälleni..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/38 |
14.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä aina kuvaushuoneessa olevalle henkilölle, oli sitten minkä ikäinen tahansa, pitäisi laittaa lyijyessu. Kiinnipitäjä voi olla esim hieman vanhemman, vammaisen lapsen vanhempi/tuttu. Pieni vaiva mutta jos joutuu olla lähellä kuvattavaa tai esim kiinnipitäjänä niin ei siitä haittaakaan ole. Mutta se että suurin säteily suomalaisille tulee ihan luonnonsäteilystä. Parista röntgenkuvasta nyt ei mahdottomia sädeannoksia tule, mutta esim nuorilta miehiltä ne kivekset suojataan mikäli kuvaus tehdään alueelle jossa on järkevää suojata kivekset. Hajasäteilyä toki tulee mutta se on sen verran pientä että riskiä ei oteta kuvan epäonnistumiselle jos sädesuoja saattaa hiemankaan tulla kuvaan ja peittää siitä olennaista. Nuorilta naisilta kannattaa peittää lantion alue lannesuojalla mikäli kuvaus sen sallii. Yksi keuhkokuva (PA suunta) vastaa noin 4 päivän luonnonsäteilyä, se kannattaa muistaa, eli ei siitä mahdottomia säteilyannoksia saa. Myöskään niitä alueita jotka jää suht kauas kuvausalueesta, ei ole tarpeellista suojata. Oikeastaan voisi sanoa että vain siitä on hyötyä jos säteilysuoja tulee aivan blendan rajaan/viereen. Ja täytyy muistaa että säteilyannosten pienentäminen on paljon muutakin kuin sädesuojat; oikeutus ja optimointi periaatteet yhdet tärkeimmistä. Se että kuvaukselle pitää olla oikeutus, sitä miettii jo lääkäri mutta hyvin paljon myös röntgenhoitaja. Kylä ne kuvat kannattaa ottaa jos niistä saadaan diagnoosi tai on muuten selkeää hyötyä. Optimointi taas tarkoittaa sitä että kuvan ei tarvitse olla täydellinen isoilla kuvausarvoilla otettu vaan riittävä, diagnostinen. Uutta kuvaa ei oteta siksi että kuva olisi hieno/kaunis vaan ainoastaan siinä tapauksessa jos siitä uuppuu jotain tms. Kuvausarvoja mietitään myös tarkkaan ja nekin on sitä säteilysuojelua. Lapsilla arvot on pienemmät kuin aikuisella. Sen sijaan toi TT sisältää kyllä isot annokset säteilyä mutta sekin tutkimus kannattaa mikäli on tärkeä diagnoosin kannalta tai hoidon kannalta. TT tutkimuksessa esim vatsan TT tutkimuksesta saatu annos vastaa 4 vuotta luonnonsäteilyä.

Vierailija
4/38 |
17.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

miksköhän mulle ei sitten laitettu mitään suojia kivesten päälle...

Vierailija
5/38 |
17.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos lennät Thaikkuihin lomalle, saat lentokoneessa keuhkoröntgeniin verrattuna paljon suuremman säteilyannoksen. Tarkalleen ottaen noin kolminkertaisen!

Vierailija
6/38 |
17.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Multa ei ole ikinä elämässäni suojattu kilpirauhasta. Munasarjat sen sijaan suojataan edelleen aina, vaikka joka kerran kerron, että ne on kohdun kanssa poistettu jo yli kymmenen vuotta sitten. WTF?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/38 |
17.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No älkää siinä ihmetelkö, kun ei teillä ole mitään käsitystä minkälaisia säteilymääriä mistäkin kuvauksesta tulee. Leukaröntgenit esimerkiksi ovat rakokuvauksia, joista tulee saman verran säteilyä kuin mitä saa 8 tunnin kivitalossa oleskelun aikana radon-säteilynä. Monen vuoden erilaiset hammaskuvaukset ovat summanakin niin pieni annos säteilyä, että reilusti yli sen saa lentämällä kerran Kanarialle ja takaisin, avaruuden taustasäteilynä.

Kyllä ne röntgenhoitajat teitä suojaa kuvauksissa just sen verran kun tarvitsee ilman että kuva kärsii. Kun se lyijyhän on sellainen asia, että siitä ei säteet mene läpi ja jos se on liian lähellä kuvattavan alueen rajoja, tulee siitä valtavasta lyijymäärästä häiriötä kuvaan vaikkei se varsinaisesti edes ole kuvattavalla alueella. Kuvattavalle alueelle osuessaan lyijyesiliinasta tulee valkoinen laikku kuvaan.

Vierailija
8/38 |
17.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="20.12.2010 klo 18:11"]Minultakin kuvattu hampaita vaikka kuinka usein (ei nyt sentään vuoden välein) ja keuhkotkin viimeisen vuoden aikana. Aiheuttaako tämä nyt sitten syöpää?
[/quote]Kyllä. Mutta mistään et voi tietää, johtuuko syöpä yksittäisen ihmisen kohdalla röntgenkuvista vai jostain muusta. Mutta perspektiiviä, yksi sädehoitokerta vastaa kymmeniä tuhansia tavallisia röntgenkuvia, joten riski saada tavallisesta kuvasta syöpä on tosi tosi pieni, mutta ei nolla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/38 |
17.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hh

Vierailija
10/38 |
20.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli syöpäriskin vähentämiseksi. Kohteet/elimet, joissa solunmuodostus on runsasta, ovat säteilyherkkiä.

Miksi ne kivekset suojataan, lakkaako ne toimimasta vai tuleeko niihin syöpä, jos niihin osuu säteitä???

Ts. niitä käytetään terveydenhuollossa (edistämässä terveyttä), mutta oikeasti niillä aiheutetaan tuhoa ihmiselle solutasolla?

Ja tähän nyt ilmeinen vastaus olisi toki, että "jotakin syytä varten aina kuvataan; onhan se tärkeää edistää terveyttä saamalla syy selville oireisiin jne." Mutta kun käytännön todellisuutta usein on sekin, ettei tarkkaa alkusyytä löydetä ja kuvat on näin ollen otettu turhaan.

Minua aina ihmetyttää tämä puoli terveydenhuollosta, ja se, ettei kukaan muu mieti / ajattele / ihmettele tätä puolta totuudesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/38 |
20.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aivojen kuvaaminen tietokonetomografialla vastaa säteilymäärältään n. 40 keuhkoröntgenkuvaa.



Ja joillekin tämä proseduuri on toistettu useita kertoa elämässä! Eikö aivosyövän riski ole silloin jo suuri? Miksi ei magneettikuvantamista käytetä silloin aina - miksi ylipäätään ketään altistetaan aivojen kuvantamiselle röntgensäteillä?

Vierailija
12/38 |
20.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakaan mua ei ole koskaan kuvattu "turhaan" vaan aina on löytynyt perusteet. Ja lääkäri on mulle ne perustellutkin, kun olen kysynyt.



RTG-kuvaus on aina todennäköisyyslaskentaa. Lääkärin pitää aina päätellä, että saavutettu hyöty on suurempi kuin aiheutunut haitta. Ja mitä isompi annos kuvauksesta tulee, sitä tarkemmin sen tarpeellisuutta on mietittävä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/38 |
20.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lisäksi tietokonetomografia on helpommin saatavilla, ja tutkimus on paljon nopeampi kuin magneettikuvaus. Tietokonetomografialla voidaan kuvata myös ahtaanpaikankammoiset ja ihmiset, jotka ei kykene olemaan liikkumatta puolta tuntia.

Magneettikuvaus kertoo pehmytkudoksista paljon, mutta luiden kuvaamisessa tietokonetomografia on parempi.

Eli osittain ratkaisee raha ja resurssit, osittain potilaan tila ja erityistaipumukset, ja osittain se mitä aivoista etsitään.

Aivojen kuvaaminen tietokonetomografialla vastaa säteilymäärältään n. 40 keuhkoröntgenkuvaa.

Ja joillekin tämä proseduuri on toistettu useita kertoa elämässä! Eikö aivosyövän riski ole silloin jo suuri? Miksi ei magneettikuvantamista käytetä silloin aina - miksi ylipäätään ketään altistetaan aivojen kuvantamiselle röntgensäteillä?

Vierailija
14/38 |
20.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


Ts. niitä käytetään terveydenhuollossa (edistämässä terveyttä), mutta oikeasti niillä aiheutetaan tuhoa ihmiselle solutasolla?

Ja tähän nyt ilmeinen vastaus olisi toki, että "jotakin syytä varten aina kuvataan; onhan se tärkeää edistää terveyttä saamalla syy selville oireisiin jne." Mutta kun käytännön todellisuutta usein on sekin, ettei tarkkaa alkusyytä löydetä ja kuvat on näin ollen otettu turhaan.

Minua aina ihmetyttää tämä puoli terveydenhuollosta, ja se, ettei kukaan muu mieti / ajattele / ihmettele tätä puolta totuudesta.


Säteilyturvakeskus, alan oppilaitokset, sairaalat, alan ammattilaisten koulutustilaisuudet jne 'ihmettelevät' samaa asiaa jatkuvasti. Siksi säteilyn lääketieteellistä käyttöä koskevat tiukat kriteerit, ja sitä valvotaan tarkasti.

On totta, että etenkin yleislääketieteen lääkärit lähettävät potilaita liian kevyin perustein röntgenkuville, mutta se ettei mitään löydy ei ole turha tulos todellakaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/38 |
20.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten magneettikuvauksen pihistelemistä voidaan perustella rahalla?

Vierailija
16/38 |
20.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten magneettikuvauksen pihistelemistä voidaan perustella rahalla?

Magneettikuvauslaitteita on vähän. Kuvausaika on pitkä, joten yhden päivän aikana voidaan kuvata aika vähän potilaita = jonot ovat pitkiä. Kuvaus työllistää ainakin 2 hoitajaa ja lääkärin.

Tietokonetomografialaitteita on enemmän, ja kuvausaika on muutama minuutti. Ei jonoja. Kuvauksessa ei tarvita lääkäriä.

Magneettikuvaus on paljon kalliimpi em. syistä.

Vierailija
17/38 |
20.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja se hoitaja menee pois, että potilas uskaltaisi hymyillä vapautuneesti

Vierailija
18/38 |
20.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

munasarjojako sillä suojataan?

Vierailija
19/38 |
20.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sun aivoja, kun ei sen vertaa raksuta, että mitä suojataan ja miksi

Vierailija
20/38 |
20.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tiedän kyllä että munasarjat on kaikein herkimpiä säteilylle, ei vastaavasti esm. ylävartaloa suojata.



mutta kattooko ne jostain, että tuo on jo niin vanha akka, että sen munasarjoilla ei enää väliä?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kaksi neljä