Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Voi kun osaisin venäjää, onko se vaikea kieli?

Vierailija
18.12.2010 |

Olispa joku venäläinen mammakaveri, jonka kanssa vois harjoitella, mut ei täällä perähikiällä ketään ulkomaalaisia asu :).

Kiinnostaa älyttömästi venäjän kieli, mutta aikaa kielikursseille ei ole ja tähän asti kaikki on tökännyt jo niiden kirjaimien opetteluun.

Onko venäjän sanoissa artikkelit? Taipuuko verbit kaikissa persoonissa (kuten suomessa)?

Kommentit (32)

Vierailija
21/32 |
18.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä noiden sukujen idea kielissä on.

kielten sukusysteemi on lähtenyt luonnollisesta sukupuolesta, eli koskenut ensin selvästi sukupuolisia asioita (mies, nainen, tamma, ori jne) ja siirtynyt sitten sellaisiinkin asioihin, joilla ei ole sukupuolta, tai joihin ei voi millään tavalla assosioida sukupuolta. Tällaista prosessia kutsutaan kieliopillistumiseksi, siis tässä tapauksessa sukupuoli on kieliopillistunut, eikä enää viittaa pelkästään luonnolliseen sukupuoleen (mies, nainen, tamma, ori jne).

Entä ruotsin kielen en- ja ett-suvut? Mikä näiden idea?


sukupuoleen perustuvia sukuja. Skandinavisissa kielissä on ollut ennen kolme sukua, joissain murteissa näin on vieläkin (ja jossain tanskan murteessa on vain 1 suku). En- ja ett-sukujen kohdalla on niin, että jompikumpi on muodostunut kahdesta suvusta - muistaakseni feminiini ja neutri - ja toinen on vanha maskuliini. Voi mennä toisinkin.

En ymmärtänyt mitään, mutta nuo ei ole kyllä sukupuoleen liittyviä sukuja. Sukupuoleen liittyvät suvut on han ja hon, ja englannissa she ja he.

Voiko joku vielä väittää suomen kieltä vaikeaksi???


sekä he ja she ovat persoonapronomineja, mutta toisin kuin suomessa, en ilmaisevat sukupuolta.

Feminiini, maskuliini ja neutri ilmaisevat kieliopillista sukua, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisen sukupuolen kanssa (esim. saksan das Weib [vaimo, das on neutri]).

Ruotsin en- ja ett-suvut ovat KEHITTYNEET noista feminiinistä, maskuliinista ja neutrista, siis kuten saksassa on der (maskuliini), die (feminiini) ja das (neutri). Ruotsissa vaan nuo en ja ett eivät kanna mitään sukupuolista leimaa, eikä niitä nimitetä maskuliiniksi, feminiiniksi tai neutriksi.

Jos et usko mua, voin etsiä sulle jonkun Wikipedia-artikkelin.

Vierailija
22/32 |
18.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opit mitä tahansa, jos sulla on motivaatiota. Yleensä kuitenkin kestää 2-3 vuotta ennen kuin oppii puhumaan sujuvasti, oli kieli mikä hyvänsä. Kannattaa ostaa venäläistä humppaa ja aloittaa kielen kuulostelu pikkuhiljaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/32 |
18.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsin kieli on perseestä juri noiden sukujen vuoksi. Itse lopetin ruotsin opiskelun kun en jaksanut opetella minkä sukuinen mikäkin sana on.



Varsinkin kun on edelleen vastaamatta MITÄ HYÖTYÄ NIISTÄ SUVUISTA ON??

Vierailija
24/32 |
18.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

et voisi olla enempää väärässä. Nuo mainitsemasi han, hon, he ja she ovat PERSOONAPRONOMINEJA.

Sanojen suku on se ominaisuus, jonka perusteella niitä taivutetaan, esim. koska sana "koira" on espanjaksi "el perro", eli maskuliini, sen kanssa tuleva adjektiivi taipuu myös maskuliinissa: "el perro negro". Yleensä sanojen suvun tunnistaa artikkelista tai siitä, mihin kirjaimiin sana päättyy (näin esim. venäjässä).


Älä huuda mulle

Vierailija
25/32 |
18.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsin kieli on perseestä juri noiden sukujen vuoksi. Itse lopetin ruotsin opiskelun kun en jaksanut opetella minkä sukuinen mikäkin sana on.

Varsinkin kun on edelleen vastaamatta MITÄ HYÖTYÄ NIISTÄ SUVUISTA ON??


Kielet kehittyvät tietynlaisiksi. Ruotsissa - kuten niin monessa muussakin kielessä - on suvut. Ei niistä ole mitään hyötyä. Ne vain ovat. Se on kielen tapa jäsentää maailmaa. Mä oon nyt vastannut sulle sen perusteella, mitä tiedän kielen lehittymisestä ja skandinaavisten kielten historiasta, mutta kun sä kysyt nyt sellaista, johon ei ole vastausta.

Vierailija
26/32 |
18.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

viimeinen säälittävä yritys säilyttää kunniansa, kun huomasi että on totaalisen hakoteillä kieliopin kanssa.. :D

et voisi olla enempää väärässä. Nuo mainitsemasi han, hon, he ja she ovat PERSOONAPRONOMINEJA. Sanojen suku on se ominaisuus, jonka perusteella niitä taivutetaan, esim. koska sana "koira" on espanjaksi "el perro", eli maskuliini, sen kanssa tuleva adjektiivi taipuu myös maskuliinissa: "el perro negro". Yleensä sanojen suvun tunnistaa artikkelista tai siitä, mihin kirjaimiin sana päättyy (näin esim. venäjässä).

Älä huuda mulle

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/32 |
18.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opit mitä tahansa, jos sulla on motivaatiota. Yleensä kuitenkin kestää 2-3 vuotta ennen kuin oppii puhumaan sujuvasti, oli kieli mikä hyvänsä. Kannattaa ostaa venäläistä humppaa ja aloittaa kielen kuulostelu pikkuhiljaa.

Briteissä joka seitsemäs 11-vuotias lapsi lukee 7-vuotiaan tasolla. Eli kyllä niitä on niin vaikeita kieliä, ettei niitä kertakaikkiaa voi oppia. Englanti on yksi tällainen, ja toinen on ruotsi.

Vierailija
28/32 |
18.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Verbit taipuvat kaikissa persoonissa ja sijamuotoja on tolkuton määrä ihan erilaisella logiikalla kuin esim suomen kielessä. SE on vaikeinta. Mutta mielenkiintoinen kieli :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/32 |
18.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu, totta, että venäjässä on vain kuusi sijamuotoa, mutta sijamuotojen päätteet ovat erilaiset jokaiselle suvulle (maskuliini, feminiini, neutri) ja monikolle. Sekä substantiiveille että adjektiiveilla. Varsinaisia muotoja tulee siis enemmän kuin suomen kielessä.

Vierailija
30/32 |
28.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tervetuloa opiskelemaan venäjää! Olen tehnyt venäjän kielen opetusvideoita. Niitä saa katsoa ilmaiseksi youtubessa 

Olisi kiva saada kommentteja)

Ja liittykkää MINÄ OSAAN - venäjän kielen opetusryhmään Facebookissa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/32 |
28.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän se venäjän kieli on suomalaiselle aika vaikea oppia. Syitä on monta.

Kyrilliset aakkoset eivät sinänsä ole iso ongelma, mutta ne pelottavat monen jo alkuun pois. Kielioppi sen sijaan ei ole helppo, ja varsinkin verbioppi, etenkin liikeverbit, on hankala. Ääntäminen poikkeaa suuresti suomen ääntämisestä (ne kuuluisat seitsemän suhuäännettä ovat aivan totta), sanapaino on liikkuva ja intonaatiokin erilainen kuin suomessa.

Kun moni muu kieli sujuu suomalaiselta muutaman vuoden opintojen jälkeen jo varsin hyvin, venäjä useinkaan ei. Esimerkiksi lukiovenäjän lukeneet hyvin harvoin pystyvät tuottamaan tai ymmärtämään puhetta, vaikka kirjoittaminen ja luetun ymmärtäminen (kunhan teksti on riittävän helppo) jollakin lailla onnistuvatkin.

Kannustan silti jokaista kiinnostunutta opiskelemaan - venäjän hallitseminen on hyvin palkitseva tunne, ja toki kielen osaamisesta on iso hyöty työelämässä.

Vierailija
32/32 |
26.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pääsin alkuun alkeilla ja radiota kuuntelemalla. Tuossa listassa oleva Vesti FM ja Karelya (Karjala) on puheliaampia kanavia, http://radiomakela.net/category/ita-eurooppa/venaja/

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kuusi viisi