Voi kun osaisin venäjää, onko se vaikea kieli?
Olispa joku venäläinen mammakaveri, jonka kanssa vois harjoitella, mut ei täällä perähikiällä ketään ulkomaalaisia asu :).
Kiinnostaa älyttömästi venäjän kieli, mutta aikaa kielikursseille ei ole ja tähän asti kaikki on tökännyt jo niiden kirjaimien opetteluun.
Onko venäjän sanoissa artikkelit? Taipuuko verbit kaikissa persoonissa (kuten suomessa)?
Kommentit (32)
Opit mitä tahansa, jos sulla on motivaatiota. Yleensä kuitenkin kestää 2-3 vuotta ennen kuin oppii puhumaan sujuvasti, oli kieli mikä hyvänsä. Kannattaa ostaa venäläistä humppaa ja aloittaa kielen kuulostelu pikkuhiljaa.
Ruotsin kieli on perseestä juri noiden sukujen vuoksi. Itse lopetin ruotsin opiskelun kun en jaksanut opetella minkä sukuinen mikäkin sana on.
Varsinkin kun on edelleen vastaamatta MITÄ HYÖTYÄ NIISTÄ SUVUISTA ON??
et voisi olla enempää väärässä. Nuo mainitsemasi han, hon, he ja she ovat PERSOONAPRONOMINEJA.
Sanojen suku on se ominaisuus, jonka perusteella niitä taivutetaan, esim. koska sana "koira" on espanjaksi "el perro", eli maskuliini, sen kanssa tuleva adjektiivi taipuu myös maskuliinissa: "el perro negro". Yleensä sanojen suvun tunnistaa artikkelista tai siitä, mihin kirjaimiin sana päättyy (näin esim. venäjässä).
Älä huuda mulle
Ruotsin kieli on perseestä juri noiden sukujen vuoksi. Itse lopetin ruotsin opiskelun kun en jaksanut opetella minkä sukuinen mikäkin sana on.
Varsinkin kun on edelleen vastaamatta MITÄ HYÖTYÄ NIISTÄ SUVUISTA ON??
Kielet kehittyvät tietynlaisiksi. Ruotsissa - kuten niin monessa muussakin kielessä - on suvut. Ei niistä ole mitään hyötyä. Ne vain ovat. Se on kielen tapa jäsentää maailmaa. Mä oon nyt vastannut sulle sen perusteella, mitä tiedän kielen lehittymisestä ja skandinaavisten kielten historiasta, mutta kun sä kysyt nyt sellaista, johon ei ole vastausta.
viimeinen säälittävä yritys säilyttää kunniansa, kun huomasi että on totaalisen hakoteillä kieliopin kanssa.. :D
et voisi olla enempää väärässä. Nuo mainitsemasi han, hon, he ja she ovat PERSOONAPRONOMINEJA. Sanojen suku on se ominaisuus, jonka perusteella niitä taivutetaan, esim. koska sana "koira" on espanjaksi "el perro", eli maskuliini, sen kanssa tuleva adjektiivi taipuu myös maskuliinissa: "el perro negro". Yleensä sanojen suvun tunnistaa artikkelista tai siitä, mihin kirjaimiin sana päättyy (näin esim. venäjässä).
Älä huuda mulle
Opit mitä tahansa, jos sulla on motivaatiota. Yleensä kuitenkin kestää 2-3 vuotta ennen kuin oppii puhumaan sujuvasti, oli kieli mikä hyvänsä. Kannattaa ostaa venäläistä humppaa ja aloittaa kielen kuulostelu pikkuhiljaa.
Briteissä joka seitsemäs 11-vuotias lapsi lukee 7-vuotiaan tasolla. Eli kyllä niitä on niin vaikeita kieliä, ettei niitä kertakaikkiaa voi oppia. Englanti on yksi tällainen, ja toinen on ruotsi.
Verbit taipuvat kaikissa persoonissa ja sijamuotoja on tolkuton määrä ihan erilaisella logiikalla kuin esim suomen kielessä. SE on vaikeinta. Mutta mielenkiintoinen kieli :)
Juu, totta, että venäjässä on vain kuusi sijamuotoa, mutta sijamuotojen päätteet ovat erilaiset jokaiselle suvulle (maskuliini, feminiini, neutri) ja monikolle. Sekä substantiiveille että adjektiiveilla. Varsinaisia muotoja tulee siis enemmän kuin suomen kielessä.
Kyllähän se venäjän kieli on suomalaiselle aika vaikea oppia. Syitä on monta.
Kyrilliset aakkoset eivät sinänsä ole iso ongelma, mutta ne pelottavat monen jo alkuun pois. Kielioppi sen sijaan ei ole helppo, ja varsinkin verbioppi, etenkin liikeverbit, on hankala. Ääntäminen poikkeaa suuresti suomen ääntämisestä (ne kuuluisat seitsemän suhuäännettä ovat aivan totta), sanapaino on liikkuva ja intonaatiokin erilainen kuin suomessa.
Kun moni muu kieli sujuu suomalaiselta muutaman vuoden opintojen jälkeen jo varsin hyvin, venäjä useinkaan ei. Esimerkiksi lukiovenäjän lukeneet hyvin harvoin pystyvät tuottamaan tai ymmärtämään puhetta, vaikka kirjoittaminen ja luetun ymmärtäminen (kunhan teksti on riittävän helppo) jollakin lailla onnistuvatkin.
Kannustan silti jokaista kiinnostunutta opiskelemaan - venäjän hallitseminen on hyvin palkitseva tunne, ja toki kielen osaamisesta on iso hyöty työelämässä.
Pääsin alkuun alkeilla ja radiota kuuntelemalla. Tuossa listassa oleva Vesti FM ja Karelya (Karjala) on puheliaampia kanavia, http://radiomakela.net/category/ita-eurooppa/venaja/
sekä he ja she ovat persoonapronomineja, mutta toisin kuin suomessa, en ilmaisevat sukupuolta.
Feminiini, maskuliini ja neutri ilmaisevat kieliopillista sukua, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisen sukupuolen kanssa (esim. saksan das Weib [vaimo, das on neutri]).
Ruotsin en- ja ett-suvut ovat KEHITTYNEET noista feminiinistä, maskuliinista ja neutrista, siis kuten saksassa on der (maskuliini), die (feminiini) ja das (neutri). Ruotsissa vaan nuo en ja ett eivät kanna mitään sukupuolista leimaa, eikä niitä nimitetä maskuliiniksi, feminiiniksi tai neutriksi.
Jos et usko mua, voin etsiä sulle jonkun Wikipedia-artikkelin.