Kisa, kenen anoppi/ äiti tarjoilee vaarallisinta ruokaa jouluna?

anopin talo on niin homeessa että haju tarttuu ruokiin... joskus tulee ihan ykä, kun syö jotain mikä ollut pöydällä kauan... vaatteetkin haisee ja anoppi vaan asuskelee niin kuin ei mitään ois....

t-ap



P.s. olen jopa harkinnut että teen kotona terveysviraston tietoiskun näköisen mainoslappusen jonka käyn tiputtamassa äitini ja anoppilan postilaatikkoihin ja hämäyksenä vaikka niiden naapureillekin. Siihen oikein selkeät ohjeet ja Photoshoppaan Ridgen laittamaan mallikkaasti ruoat jääkaappiin. Ja lisäksi jotain sloganeita "Pirkko Arstila rakastaa tuoretta ruokaa" "Huoneenlämmössä säilytetty ruoka aiheuttaa alzhaimerin tautia ja impotenssia.." jne

kjehheh..

Se kuuluu perinteisiin.

Huh, tänä jouluna ei tule sitä pakollista vierailua ... kyseessä ei ollut minulle appi ja anoppi, mutta vähän heihin verrattava tilanne kun olemme vierailleet puolisoni kuolleen vaimon vanhemmilla monena jouluna, kohteliaisuudesta heidän yhteistä historiaa kohtaan ja olemme halunneet säilyttää siteen lapsenlapseensa. No, nyt tänä vuonna aika jätti heistä, joten enää ei tarvitse mennä ruokapöytään kärsimään.



Muutama vuosi sitten perheemme sai sieltä rajun ruokamyrkytyksen ... sen jälkeen en suostunut siellä syömään muuta kuin leipää kuiviltaan. Voi ja margariini ovat niin härskiintyneitä, että niitä en halunnut maistella. Kalat moneen kertaan lämmenneitä, itse tehdyt kurkku-ym säilykkeet myöskin moneen kertaan lämmenneitä. Yök, yök, yök! Juomavesi tuli omasta kaivosta ja lopulta myönsivät, että se on juomakelvotonta. Sen jälkeen heille toimitettiin vesi muovikanistereissa naapurista, mutta nekin kanisterit oli päiväkausia lämpimässä joten enpä juonut sitäkään vettä.



Ap, teillä on ollut onnea kun olette säästyneet ruokamyrkytykseltä!

t-ap

P.s. olen jopa harkinnut että teen kotona terveysviraston tietoiskun näköisen mainoslappusen jonka käyn tiputtamassa äitini ja anoppilan postilaatikkoihin ja hämäyksenä vaikka niiden naapureillekin. Siihen oikein selkeät ohjeet ja Photoshoppaan Ridgen laittamaan mallikkaasti ruoat jääkaappiin. Ja lisäksi jotain sloganeita "Pirkko Arstila rakastaa tuoretta ruokaa" "Huoneenlämmössä säilytetty ruoka aiheuttaa alzhaimerin tautia ja impotenssia.." jne

kjehheh..

pitää ruokaa päiväkaupalla huoneenlämmössä. Joskus se viedään tilaan, joka on ennen ollut kylmiö, mutta joka on nyt lämmin tila (jossa on kylmäkoneita, joiden tuottama lämpö tekee tilan keittiötäkin lämpimämmäksi.



Avatut ketsupit, sinapit ym. tietysti ovat aina kuivatarvikekaapissa. Turhaanko niissä lukee, että avattu tuote on säilytettävä jääkaapissa???



Ja anoppi on vieläpä ollut elintarvialan töissä - luulisi siellä jotain oppineen.



Ja anoppini on muuten oikein mukava ihminen, en veetuillakseni hauku. Omassa äidissäni taas on paljon muuta kritisoitavaa, mutta jääkaapin käytön päälle hän ymmärtää.

kaupasta kun sehän kuuluu asiaan että jouluruoka laittaa vatsan sekaisin, kipeäksi ja närästämään.



ööö.. me syömme jouluruokaa niin että napa naukuu, mutta laitamme ne jääkaappiin välillä. Koskaan ei ole vatsa oireillut mitenkään muuten kuin että on ähky olo hetken.



Voisikohan anoppilan säilytyssysteemillä olla osuutta asiaan että koko suku vetää samariinia ja ulisee kun tuli taas syötyä..

Kauhulla jo tässä väristelen ajatuksella, siitä mitä on tarjolla kun ajelemme sinne tapaninpäivänä kylään.



Ruokaa voi hyvin lämmittää kolme - neljä päivää peräkkäin. Sitä voi hyvin ottaa pois pakkasesta, sulattaa, lämmittää ja laittaa takaisin pakkaseen. Ja kuten täällä muutkin kertoivat, ihan hyvin voi säilyttää vaikka soppaa 8 tuntia lämpimässä hellalla. Turha sitä on jääkaappiin pistää.



Tästä on puhuttu miehen kanssa, mutta hän ei suostu äidilleen puhumaan asiasta. Mä yritän pitää ruokia silmillä mummolassa ollessa, jotta varmistan ettei lapsille syötetä jotain montaa päivää ees-taas lämmitettyä.



Hilpeää on, että mummo on muuten tosi tarkka hygieniasta. Hän mm keittää veden :) ennen juomista, "ettei vaan tule mitään". Ja sitten ruuan kanssa toimii näin.

Voisikohan anoppilan säilytyssysteemillä olla osuutta asiaan että koko suku vetää samariinia ja ulisee kun tuli taas syötyä..

samarinin pitäisi auttaa vatsan happotasapainoon (liikaan kahvinjuontiin, pullanryöntiin jms) mutta ei bakteerimyrkytykseen. Jos samarin siis auttaa, niin vika ei ole anopin vaan liikaa ja väärin syövän syöjän.

Kylmäkaapin olisi tosin hyvä olla kylmä.

Olen aivan äimänä että miten joidenkin äidit ja anopit voivat toimia noin. Oma äitini ja anoppini eivät kyllä noin toimi. Mutta ovatkin vasta 6-kymppisiä.

kimpassa ja erikseen kun syyhän on vain liikahappoisuus, ei tieeetenkään se päiviä lämmössä muhinut loota.

äitini. Hän nimittäin ei "muista" allergioitani ja tarjoilee ruokia joissa on juuri niitä aineksia joille olen allerginen. Piilottaa valmisruuista pakkaukset etten voi lukea itse mitä niissä on, tai jos kysyn jostain ruuasta että onko tässä kanelia niin vastaa ettei ole vaikka siinä olisi.



Ihme että olen vielä hengissä.

allergiat on höpö höpö juttuja ja koska lapsena vatsani kesti maitoa, kestää se nytkin. Olenhan vain huomionhakuinen itkupilli.



Parhaassa tapauksessa molemmat ovat valehdelleet ettei ruoka sisällä maitoa ja sitten mä truuttaan kaksinkerroin ripulia vessassa. Oven takaa kuuluu "onko se raskaana?".



AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

Ei piä yleistää. olen yli 60 ja ruat menee kylmään.

Ystäväni (maailmaa nähnyt ja paljon reissannut) toimii läpi vuoden noin! Aamias tarvikkeet ovat pöydässä lämpenemässä pari tuntia, sunnuntaisin voi olla kolmekin (koska lapsia ei voi käskeä pöytään vaan kukin tulee kun huvittaa). Aamiaistarvikkeet tarkoittavat: juoksevaksi sulanut margariini rasia, jugurtti, leikkeleet, juustot. Mahdollisesti edellisen päivän munakasta paistetaan lämpimäksi uudestaan.

Lounaat, päivällisen jämät jätetään pannuille ja kattiloihin odottamaan seuraavaa lämmityskierrosta....Jäätelöpaketit saa sulaa pöytään ja vasta kun ne valuvat lattialle, ne nostetaan takaisin pakastimeen.

Kummallista makua peitellään mausteilla. 

Ei tee mieli ruokailla tuossa taloudessa! 

Vierailija kirjoitti:

Olen aivan äimänä että miten joidenkin äidit ja anopit voivat toimia noin. Oma äitini ja anoppini eivät kyllä noin toimi. Mutta ovatkin vasta 6-kymppisiä.

Tuollainen toiminta ei johdu korkeasta iästä. Äiti ja anoppi ovat yli 80-vuotiaita ja ruoat korjataan nopeasti jääkaappiin aina ruokailun loputtua. Anopilla on välillä talvella  lasitetulla parvekkeella kakku jos ei jääkaappiin mahdu, mutta ilma on ollut kylmä eikä kukaan ole saanut mitään vatsaoireita.

Yök hitto teidän kanssa. En ikinä menis tollasiin paikkoihin etenkään juhlapäivinä. Kenenkään ei ole pakko. Yök Yök Yök.

Tutulta kuulostaa. Aamupalatarvikkeet seisoo mun vanhemmilla tunnin verran ennen pois korjaamistaan, mutta siirtyvät kuitenkin jääkaappiin jossain vaiheessa, mutta ruuat seisoo hellalla, mistä ne siirretään pitkällä viiveellä esim. parvekkeelle. Siellähän ne säilyy hyvin vaihtelevalla menestyksellä riippuen siitä, onko parvekkeella +15 vai -10 astetta tai jotakin siltä väliltä.

Liitän tän kyllä ikään. Äitini on seiskakymppinen, on toiminut näin aina. Lapsuudenkodissaan ei ruuan säilytyksestä ymmärretty.

Jääkaappi on aina täynnä ja sieltä saa kaivaa pilalle menneitä elintarvikkeita säännöllisesti. Yleensä kyseessä on reilusti päiväysvanhat kermat, vastaan kävelevät säilykkeet yms. Itse ostan esim. kermaviilin kotiin, jos aion tarvita sitä viikon sisään ihan varmasti. Äitini ostaa, jos se on tarjouksessa ja "jos vaikka leipois". Jos ei leivokaan, kermaviili pilaantuu jääkaappiin.

Joulukinkku ei mitenkään mahdu vanhempieni jääkaappiin. Sitä säilytetään hieman normaalihuoneenlämpöä viileämmässä tilassa, mutta ei siellä mikään jääkaappilämpötila ole. Jouluaattona on turvallista syödä, mutta myöhemmin joulun jälkeen saa olla tarkkana, mitä syö, miten vanhaa se on ja miten se on säilytetty.

Luultavasti olen teidän kirjoittajien vanhempien ikäinen eli 60+, mutta jo viime vuosisadan alussa syntynyt isoäitini ja vähän myöhemmin syntynyt äitini ymmärsivät kylmäsäilytyksen merkityksen. Isoäiti kantoi ruuat maakellariin ja talvella kylmällä säällä kylmälle kuistille huolella peitettynä. Äiti jatkoi siitä, mihin isoäiti lopetti kunnes kotiini tuli ensimmäinen jääkaappi joskus 1960-luvulla. Meillä ei todellakaan podettu vatsanväänteitä ruuasta sen enempää jouluna kuin juhannuksenakaan. Minä olen elämäni aikana ehtinyt nauttia niin isoäidin, äidin kuin omavalmistamastani joulupöydästä. Mistähän meillä sitten tuota järkeä on tullut päähän? Ihan tavallisia maalla, tosin ei maalaistalossa syntyneitä selväjärkisiä ihmisiä. Olisiko ollut vaikutusta jo sillä, että isoäiti oli nuorena töissä ns. paremmassa kahvilassa?

Tosin tunnen myös ainakin osittain tuon teidän kuvailemanne kauhuskenaarion. Joidenkin sukulaisten ruokapöytään ei aina mieli tehnyt istua, oli juhla tai arki. Homepilkkuiset leipäviipaleet ja juustot sekä mehut ja hillot ovat tulleet tutuiksi. Siinäpä sitten olikin välillä tekemistä, kun yritti nätisti kieltäytyä tarjoilusta.

Meillä mummo osaavat kyllä laittaa ruuat jääkaappiin, mutta sähkön säästämiseksi sitä pidetään niin pienellä teholla että maito happanee ovessa ennenkuin parasta ennen päivä tulee täyteen. Salaa käännän tehoasetusta aina kovemmalle, mutta aina se palautuu takaisin. Turha yrittää selittää että 9-10 astetta ei ole riitävän kylmä.