Tunnetko olevasi ikäisesi näköinen?
Vai oletko henkisesti nuorempi kuin miltä näytät?
Vai näytätkö nuoremmalta mitä henkisesti itsesi tunnet?
Aloitan: näytän vanhemmalta mitä henkisesti itseni tunnen. Näytän ehkä 40 v, henkisesti tunnen olevani 30 v.
Kommentit (17)
Joskus luullaan nuoremmaksi, kysytään papereita tms. En ymmärrä :D Hyvin mahdollisesti jotkut luulevat vanhemmaksikin, mutta eivät huutele sitä...!
Ennemmin ehkä tunnen itseni vanhemmaksi mitä olen?
Täytin tänään kolmekymmentä.
Olen toki henkisestikin ihan kakara ja lapsenmielinen.
Haluaisin olla välillä ihan vakavastiotettava aikuinen, mutta nuori ulkonäköni aiheuttaa usein ongelmia.
Ikää oikeasti lähes 40, ihmiset pitävät just ja just kolmekymppisenä.
kuin on ikääkin.
Ja ylpeä siitä :) Olen ottanut sen asenteen, että jokainen ryppy on elettyä elämää.
Henkisesti koen olevani muutaman vuoden nuorempi, mutta ei se haittaa :)
Näytä muiden mukaan nuoremmalta kuin 39-vuotiaalta. Vielä pari vuotta sitten kysyttiin Alkossa papereita. Kun pidän keskusteluissa hiukan hölmönä nuorekkuuden tavoittelua, minulle sanotaan, että helppöhan sun on sanoa. Pidän itseäni kuitenkin vanhana sieluna. En myöskään tavoittele ulkonäön nuorekkuutta - en esimerkiksi värjää harmaita piiloon. Tavoittelen kyllä terveyttä, raikkautta ja tyylikkyyttä kyllä. Arvostan monia vanhoja ihmisiä ja näen myös heidän ulkonäössään kauneutta.
Haittasi silloin kun olin parikymppinen, nyt ei enää.
Olen myös vanhemman oloinen eli ystävänikin ovat minua n 20 vuotta vanhempia yleensä.
tunnen itseni ikäistäni vanhemmaksi (olen 30) ja varmaan näytänkin siltä, ainakin juuri nyt kun olen raskaana ja harmaankalpea, vaivainen ja väsynyt ja varsinkin aamuisin tunnen itseni fyysisesti satavuotiaaksi. Henkisesti olen vanhentunut paljon viimeisen vuoden aikana menetysten ja vastoinkäymisien vuoksi. Tunnen kuitenkin olevani hyvin onnellinen ja se kai on tärkeintä. :)
Silti on kiva kun taas alkossa papereita kysyttiin..
henkisesti lienen ikäiseni, mutta fyysisesti näytän viitisen vuotta nuoremmalta kuin oikeasti olen, mikä on 43-vuotias.
Tuo johtunee isoin osin siitä, että painoa on 52kg/168cm ja olen aina huoliteltu ja vaateet hyvin istuvia, ei liian teinejä eikä liian tätejä.
Olen 32, yleensä mua on veikattu n 5 v nuoremmaksi, ja sen ikäinen tunnen olevani. Alkossakin kysyttiin syksyllä paperit :D
ja tasan varmasti näytän myös siltä,
usein tunnen itseni nuoremmaksi, mutta lopulta olen kyllä ihan tämän ikäinenkin :)
Mikä on se "ikäisensä näköinen" edes? Ei sellaista ole olemassa. Muiden ihmisten näkemykset taas - ei kai kukaan aikuinen mietiskele sitä minkä ikäiseltä tuo tai tuo minua pitää. Turhanpäiväisiä te.
Mä rupesin ajattelemaan siinä vaiheessa kun moni luuli mua 35-vuotiaana 40-vuotiaaksi, että näytänkö tosiaan vanhemmalta? Jos kommentteja tulee usein, se pistää väkisinkin miettimään.
Olen hyväkuntoinen ja timmi, mutta naama rupsahtanut. Stockallakin esittelivät mulle kaikki päivävoiteet 30-70 v kun eivät osanneet arvata minkä ikäinen olisin. Teki melkein mieli kysyä, mitä luulevat iäksi, mutta olisin varmaan pahoittanut vain mieleni.
Ei ole kivaa kolmekymppisenä että jatkuvasti luullaan vanhemmaksi. Ja sitä ei aiheuta pukeutuminen, käytös tms. vaan naama.
ap
Mikä on se "ikäisensä näköinen" edes? Ei sellaista ole olemassa. Muiden ihmisten näkemykset taas - ei kai kukaan aikuinen mietiskele sitä minkä ikäiseltä tuo tai tuo minua pitää. Turhanpäiväisiä te.
Nuoremmalta olen aina vaikuttanut. Olen siro, nöpönenäinen, ääni on "lapsekas" jne. Lisäksi en meikkaa.
Ovelle ilmestyvät imurikauppiaat sun muut aina kyselevät onko vanhemmat kotona.
Nykyään täällä kotipaikkakunnalla sentään pitävät ihan aikuisena, kun omat lapset lähestyvät murrosikää.
Olen nuorempana kuvitellut että kyllä sitä kolmekymppisenä jo on fiksu ja varmaotteinen elämässään. Mutta ihan sama epävarma ujo tyttö sitä on sisältä -ja vähän ulkoakin- edelleen.
näytän noin nelikymppiseltä, ja oikeesti olen 30.sama juttu, naama sen tekee.Olen fyysisesti hyvässä kunnossa, hoikka, ja pukeudun "nuorekkaasti" ja meikkaan.Mutta naama vaan alkaa tippua.Näytän aina surulliselta, jos en muista pitää pientä hymyä kasvoilla koko ajan, mutta sitten rypistyy taas silmäkulmat...
ja näytän vähintään ikäiseltäni. Kolmen pikkulapsen väsynyt yh, joka ei jaksa laittautua eikä meikata. Olen aika karmea ilmestys oikeasti. Lisäksi viime vuosi oli minulle tosi raskas, vauva ja avioero samaan syssyyn. Valtava kyynelmäärä on rypistänyt silmäkulmat, iho on harmaa ja kilojakin liikaa. Kohta ei enää mikään pakkeli auta.
Olen minä sekä ulkoa että sisältä.
Monia omanikäisiä olen luullut vanhemmiksi ja monia nuoremmiksi.