Kuinka saada puolivuotias nukahtamaan itsekseen?

meillä ainakin on ensiarvoisen tärkeää, että emme joudu iltaisin nukuttelmaan lapsiamme. Meillä on hyvin vilkkaat lapset ja päivän pyörittäminen on todella raskasta. Lapset ovat iholla jatkuvasti. Meille on mieheni kanssa ensiarvoisen tärkeää saada omaa aikaa illalla. Nautin myös siitä, että saan nukkua rauhassa omassa sängyssäni eikä lapset ole iholla myös öisin. Jotenkin sitä kaipaa näin energisten lasten kanssa vielä enemmän sitä hengähdystä kuin "normaalien" lasten kanssa. Varsinkin kun on kotiäiti.

täytyy myöntää, että munkin mielestä on outoa, että sitä pidetään joskus jopa hyvän vanhemmuuden merkkinä, että pienikin vauva nukahtaa yksikseen. Mun mielestä tuo nukahtamistapa liittyy enemmän vauvan luonteeseen/temperamenttiin, kuten joku jo sanoikin. Arvaa vaan, kuinka paljon mekin saimme hämmästelyjä/päivittelyjä sen vajaan 2 vuoden ajan, jolloin "nukutimme" lapsemme. Oudoimmissa kommenteissa jopa käskettiin jättää lapsi yksin sänkyyn huutamaan, kun "parin illan jälkeen se onkin jo huutamisesta niin väsynyt, että nukahtaa tosi helposti" :(. Oven voi kuulemma laittaa kiinni, ettei vanhemmat turhaan häiriinny huudosta. En ymmärrä en... t. #12

tosi pitkään rinnalle ja myöhemminkin niin, että vanhempi oli vieressä nukahtamiseen asti. Lapsen ollessa hieman alle 2 -vuotias molemmista vanhemmista alkoi tuntua siltä, että läsnäolomme enemmän haittaa kuin hyödyttää lapsemme nukahtamista, sillä lapsella meni turhaa energiaa sen katsomiseen, missä asennossa me olemme ja mitä me teemme (yleensä emme mitään, mutta silti se piti tarkistaa). Puoliunessa hän vielä antoi meille "käskyjä" siitä, missä asennossa miedän pitää olla XD. Siirryimme vähitellen siihen, että lapsi jäi iltasadun, pienen jutteluhetken ja silittelyn jälkeen omaan sänkyyn nukkumaan. Toki menimme huoneeseen, jos lapsi meitä sinne kutsui. Minutkin on "nukutettu" tosi isoksi, joten ymmärrän kyllä pointtisi. Meidän tapauksessa vaan tämä toinen tapa näyttää ainakin toistaiseksi toimivan paremmin. t. #12

voiko joku/ap nyt sanoa, miksi haluaa että lapsi nukahtaa yksin? Itsekään en tykkää mennä yksin nukkumaan, mukava mennä miehen kanssa. Meillä 10kk ikäinen, nukahtaa mun tai miehen viereen sänkyyn ja siirretään pinnasänkyyn nukkumaan. En vaan keksi, miksi haluaisin, että pikkuinen jätettäisiin yksin ja alkaisi vain nukkumaan... Mutta kai jokainen tyylillään. Itse tykkäsin pienenä(alakouluikäiseksi asti) nukahtaa niin että äiti oli lähellä ja valot päällä, mieluiten puheensorinaa ym. Uskon, että äidistä tuntui hyvältä, kun halusin olla lähellä iltaisin.

Teidän tapanne toimia kuulostaa ihan hyvältä korvaani. Enkä kritisoi muidenkaan tapoja, kyllä vanhemmat tietävät mikä on omalle lapselle parhaaksi. Tarkoitan vaan tosiaan sitä, että nykyään tuntuu, että joka paikassa toitotetaan miten tärkeää on, että lapsi jätetään vaikka 3kk iässä nukkumaan yksin, ja viereen ei saa mennä, ja jos ei nukahda yksinään ennen kuin on puolivuotta, niin pitää mennä unikouluun... :) Meidän vauva ei nukahda yksinään, enkä itse äitinä koe haastavaksi joka ilta häntä nukuttaa, meillä toimitaan näin. :)

Miten voi muuten saman perheen useat lapset kaikki nukahtaa hyvin omiin sänkyihinsä? Kyllä siinä on myös jotain opittua.

En nyt lähde sanomaan mikä on paras tapa pistää lapsi nukkumaan, mutta ei se myöskään ole niin mustavalkoista, että yksin nukahtavat lapset olisi jotenkin kaikki aluksi huudatettu nukkumaan yksin. Ensinnäkin jos ihan pienestä jo opettaa nukahtamaan yksin, niin se ei ole vauvalle yhtään stressaava tilanne. Ei siinä mitään huutoja koskaan tulekaan. Vauva vaan luottaa niin hyvin vanhempiinsa ja siihen, että voi turvallisesti nukkua myös omassa sängyssänsä. Tällainen luottamus vanhempaan on ehdottomasti hyvä asia. Sitten täysin eri on tietysti se, että ennnen nukutettu lapsi aletaan vierottamaan nukuttamisesta. Se on taatusti sressaavaa ja vaikeaa myös vauvalle. Sitä ei varmasti kiistä kukaan. Siksi ei minun mielestäni alunperinkään kannata alkaa nukuttelemaan.

että yksin nukahtavia lapsia olisi huudatettu: nukahtaahan omakin lapsemme tällä hetkellä yksin, vaikkei häntä ole koskaan huudatettu.

Pointtini oli, että jos pieni vauva toistuvasti vaan itkee jäädessään yksin sänkyyn, niin ei mielestäni ole järkeä häntä sinne jättää yksin huutamaan.

Olen nähnyt lapsia, jotka suunnilleen vastasyntyneestä asti nukahtavat yksikseen ja niitä jotka eivät nukahda. Ei kasvatus/ympäristö vielä esim. viikon ikäisellä ole niin paljon voinut ehtiä vaikuttaa, että siitä syntyisi merkittäviä eroja.

#12

En nyt lähde sanomaan mikä on paras tapa pistää lapsi nukkumaan, mutta ei se myöskään ole niin mustavalkoista, että yksin nukahtavat lapset olisi jotenkin kaikki aluksi huudatettu nukkumaan yksin. Ensinnäkin jos ihan pienestä jo opettaa nukahtamaan yksin, niin se ei ole vauvalle yhtään stressaava tilanne. Ei siinä mitään huutoja koskaan tulekaan. Vauva vaan luottaa niin hyvin vanhempiinsa ja siihen, että voi turvallisesti nukkua myös omassa sängyssänsä. Tällainen luottamus vanhempaan on ehdottomasti hyvä asia. Sitten täysin eri on tietysti se, että ennnen nukutettu lapsi aletaan vierottamaan nukuttamisesta. Se on taatusti sressaavaa ja vaikeaa myös vauvalle. Sitä ei varmasti kiistä kukaan. Siksi ei minun mielestäni alunperinkään kannata alkaa nukuttelemaan.

Juuri sitä tarkoitan, että jos joku haluaa jättää lapset yksin nukahtamaan, kokee tavan hyväksi, säästää omia hermojaan, homma toimii jne. niin tottakai tekee niinkuin parasta on.



Itsellä menee "nukuttamiseen" (sanotaanko vaikka läsnäoloon vauvan nukahtaessa) aikaa tosiaan se 15-30min, nautin siitä ajasta, kun laulan lapselle, silittelemme toisiamme, vauva höpöttelee pikkujuttujaan ja vastaavaa. se on minulle yksi ihana hetki vauva-arjessa. Siksi en ota kuuleviin korviini juttuja, joiden mukaan minun PITÄISI jättää lapsi yksin nukahtamaan, että pääsisin vaikka katsomaan televisiota miehen kanssa. Kyllä meille jää hyvin aikaa sittenkin kun lapsi on nukahtanut(= eli yleensä se 15 min vähemmän kuin joillain toisilla).



Silloin on tietenkin eri asia jos äiti ja vauva ovat ahdistuneita ja hakevat vaikka neuvolasta apua uniongelmiin. Itse en ole pyytänyt apua(tietenkään), ja kun olen kertonut neuvolassa tai tutuille, miten meillä tehdään, niin saan kauhisteluita ja unikouluohjeita, ja "lapsen on opittava nukahtamaan yksin, kun muuten ei ikinä opi, ja syö vielä maitoakin joskus pullosta, voi kamala, nyt on maailman kirjat sekaisin"... Ehkä se sit nukkuu rippikouluikään asti mun vieressä ja lussuttaa maitoa. jännää... :)



t. oiskohan 16 alunperin. :)

Juuri sitä tarkoitan, että jos joku haluaa jättää lapset yksin nukahtamaan, kokee tavan hyväksi, säästää omia hermojaan, homma toimii jne. niin tottakai tekee niinkuin parasta on. Itsellä menee "nukuttamiseen" (sanotaanko vaikka läsnäoloon vauvan nukahtaessa) aikaa tosiaan se 15-30min, nautin siitä ajasta, kun laulan lapselle, silittelemme toisiamme, vauva höpöttelee pikkujuttujaan ja vastaavaa. se on minulle yksi ihana hetki vauva-arjessa. Siksi en ota kuuleviin korviini juttuja, joiden mukaan minun PITÄISI jättää lapsi yksin nukahtamaan, että pääsisin vaikka katsomaan televisiota miehen kanssa. Kyllä meille jää hyvin aikaa sittenkin kun lapsi on nukahtanut(= eli yleensä se 15 min vähemmän kuin joillain toisilla). Silloin on tietenkin eri asia jos äiti ja vauva ovat ahdistuneita ja hakevat vaikka neuvolasta apua uniongelmiin. Itse en ole pyytänyt apua(tietenkään), ja kun olen kertonut neuvolassa tai tutuille, miten meillä tehdään, niin saan kauhisteluita ja unikouluohjeita, ja "lapsen on opittava nukahtamaan yksin, kun muuten ei ikinä opi, ja syö vielä maitoakin joskus pullosta, voi kamala, nyt on maailman kirjat sekaisin"... Ehkä se sit nukkuu rippikouluikään asti mun vieressä ja lussuttaa maitoa. jännää... :) t. oiskohan 16 alunperin. :)

Ehkä ystäväsi meinaavat, että se 15min saattaa tulevaisuudessa venyä ja vanua ja pian oletkin aina illasta 2h nukuttamassa lasta (niin kun kävi ystävälleni)

Loppujen lopuksi meidän illoillamme ei ole kauheasti eroa. Samanlailla täällä silitellään ja halitellaan sängyssä makaavaa lasta. LAuletaan iltalaulut, pusutellaan ja jutustellaan. Mutta erona on vain se, että huoneesta poistutaan ENNEN kun vauva/lapsi nukahtaa. helpottaa tulevaisuutta kummasti :)

Jokainen tosiaan tyylillään.

Mutta seuraksi riitti meidän pienimmäiselle melko pian isoveli tai sisko. Ei ihmistä ole yksin tarkoitettu nukkumaan. :)