Kuinka saada puolivuotias nukahtamaan itsekseen?

Syötän tytön ja laitan sänkyyn, lähden heti pois. Jos alkaa itkemään niin menen takasin, laitan tutin suuhun ja lähden taas pois.

Tätä on tehty nyt viikon verran ja tänään kävin sielä vaan kerran:)

Eli jonkinlaista alustavaa unikoulua.

Ton ikäsen ei vaan saa antaa itkeä yksikseen eli heti kun alkaa itkeä niin pitää mennä paikalle.

Jos vauva ei meinaa rauhottua niin syliin niin kauan että rauhottuu ja heti takas sänkyyn.

Meillä ainakin toimii:)



Nämä neuvot antoi mulle ihan mahtava Neuvola täti :)

uskon että riippu vauvan luonteesta että miten "suostuu" nukahtamaan, osa nukahtaa omaan sänkyynsä helposti, osa ei..



itselläni on ns. helppo vauva ja hän nukahtaa helposti sänkyyn imetyksen jälkeen kun hänet sinne vie.. jos hän ei olisi ns, helppo vauva, tekisimme toisin, mutta en näe mitään syytä alkaa 6kk ikäistä mihinkään huudatusunikouluun laittamaan, niinkuin vähän aikaa sitten esim, vauvalehden jutussa oli.. vauvat tarvitsevat läheisyyttä ja äitiä, vauvojen ei tarvitse olle omatoimisia vielä noin pieninä..!

..11-vuotiaana. Ole vähän kärsivällisempi! Enää 10 ja puoli vuotta!!

6kk vanha poika itsekseen. Illalla syödään puuroa, käydään pesulla ja vaihtamassa yöpuku päälle. Tämän jälkeen hämärässä makuuhuoneessa poitsu juo vielä tilkan maitoa, laitan valot pois, sylitellään ja hyräillään jotakin hetki jonka jälkeen lasken hänet pinnasänkyyn. Joskus ei meinaa saada unesta kiinni ja käyn laittamassa tutin mutta harvemmin näin.



Luulen että meillä poika oppi ns.vahingossa itse nukahtamaan. Ennen nukutin syliin mutta alkoi jäppinen painaa niin paljon etten jaksanu kanniskella enää vaan laskin hänet sänkyynsä... Yllätykses sinnehän se nukahti!



Toivottavasti löydät teille sopivan tekniikan mutta ite ainakin suosittelen tota että joka ilta toistuu samat rutiinit samaan kellon lyömään

Toiset nukahtaa, toiset ei. Neljä lasta, rutiinit olleet ihan samat jokaisen kohdalla, yksi nukahtanut itsekseen n. puol vuotiaasta. Yksi vasta kolmevuotiaana, yksi noin puolentoista vuoden iästä, yksi vaihtelevasti nyt 2 ½ v:nä, joinain iltoina nukahtaa, joinain iltoina ei.

En tosin mitenkään opettanut, kuopusta yritin jopa nukuttaa sylissä mahdollisimman pitkään. Poika alkoi jopa yhtenä iltana huutaa sylissä ja vaikka mitä tein, ei rauhoittunut. Lopulta vein omaan sänkyynsä, niin vauva oikein huokaisi ja kävi nukkumaan. Seuraavana iltana vein vain omaan sänkyyn ja sinne jäi tyytyväisenä.



Kaksi vanhempaa jätettiin vain pienestä pitäen sänkyyn ja oppivat nukahtamaan yksikseen ilman huudatusta.

Nukutin lapseni rinnalle yli 2-vuotiaaksi.



Lapsi rauhoittui ja rentoutui ja nukahti todella nopeasti, minkä jälkeen saatoin itse vielä valvoa.

Imetyksellä oli ihan maaginen vaikutus. En usko että lapsi olisi millään muulla konstilla nukahtanut helpommin tai nopeammin.

http://www.howtogettosleep.org/

ei nukahtanut itsekseen 6 kk iässä.

Tiedän, ettei tämä sinua juuri lohduta, mutta yleensä aika hoitaa tämänkin asian: reilua vuotta myöhemmin yksin nukahtaminen sujui lapseltamme ilman ongelmia.

Kuinka saada puolivuotias nukahtamaan itsekseen? Nukahtaako ylipäätään kenenkään 5-6kk ikäinen itsekseen?

..11-vuotiaana. Ole vähän kärsivällisempi! Enää 10 ja puoli vuotta!!

Joo samaa täällä, tai oikeastaan vasta 12-vuotiaana :D

Oi te olette ihania!



Olisin itse toivonut että äiti tai isä olisi lukenut ja nukuttanut pidempään mutta heti kun opin lukemaan nakitti äiti iltasadut minulle.

Ikää pojalla on 5kk, mutta luulen, että tämä johtuu siitä, että olen alusta asti nukuttanut hänet (heijattavaan)sänkyyn.

joku/ap nyt sanoa, miksi haluaa että lapsi nukahtaa yksin? Itsekään en tykkää mennä yksin nukkumaan, mukava mennä miehen kanssa. Meillä 10kk ikäinen, nukahtaa mun tai miehen viereen sänkyyn ja siirretään pinnasänkyyn nukkumaan. En vaan keksi, miksi haluaisin, että pikkuinen jätettäisiin yksin ja alkaisi vain nukkumaan... Mutta kai jokainen tyylillään. Itse tykkäsin pienenä(alakouluikäiseksi asti) nukahtaa niin että äiti oli lähellä ja valot päällä, mieluiten puheensorinaa ym. Uskon, että äidistä tuntui hyvältä, kun halusin olla lähellä iltaisin.

jotenkin tuntuu, kun juttelee tuttujen kanssa, että se on jotenkin paremmuuden merkki, jos lapsi nukahtaa yksin. Silloin lapsi on jotenkin fiksu ja kehittynyt, eikä enää mikään vauva...

Sellaiset vanhemmat saa omaa aikaa sen 15-30min enemmän, kuin minä ja mieheni, mutta itsestä tuntuu, että vauvaa toivottiin niin kovasti, ja tuo nukkumaan meneminen on ihana ja rauhallinen tapahtuma. mukava rutiini.

tosi pitkään rinnalle ja myöhemminkin niin, että vanhempi oli vieressä nukahtamiseen asti.

Lapsen ollessa hieman alle 2 -vuotias molemmista vanhemmista alkoi tuntua siltä, että läsnäolomme enemmän haittaa kuin hyödyttää lapsemme nukahtamista, sillä lapsella meni turhaa energiaa sen katsomiseen, missä asennossa me olemme ja mitä me teemme (yleensä emme mitään, mutta silti se piti tarkistaa). Puoliunessa hän vielä antoi meille "käskyjä" siitä, missä asennossa miedän pitää olla XD.

Siirryimme vähitellen siihen, että lapsi jäi iltasadun, pienen jutteluhetken ja silittelyn jälkeen omaan sänkyyn nukkumaan. Toki menimme huoneeseen, jos lapsi meitä sinne kutsui.

Minutkin on "nukutettu" tosi isoksi, joten ymmärrän kyllä pointtisi. Meidän tapauksessa vaan tämä toinen tapa näyttää ainakin toistaiseksi toimivan paremmin.

t. #12

voiko joku/ap nyt sanoa, miksi haluaa että lapsi nukahtaa yksin? Itsekään en tykkää mennä yksin nukkumaan, mukava mennä miehen kanssa. Meillä 10kk ikäinen, nukahtaa mun tai miehen viereen sänkyyn ja siirretään pinnasänkyyn nukkumaan. En vaan keksi, miksi haluaisin, että pikkuinen jätettäisiin yksin ja alkaisi vain nukkumaan... Mutta kai jokainen tyylillään. Itse tykkäsin pienenä(alakouluikäiseksi asti) nukahtaa niin että äiti oli lähellä ja valot päällä, mieluiten puheensorinaa ym. Uskon, että äidistä tuntui hyvältä, kun halusin olla lähellä iltaisin.

tosi pitkään rinnalle ja myöhemminkin niin, että vanhempi oli vieressä nukahtamiseen asti.

Lapsen ollessa hieman alle 2 -vuotias molemmista vanhemmista alkoi tuntua siltä, että läsnäolomme enemmän haittaa kuin hyödyttää lapsemme nukahtamista, sillä lapsella meni turhaa energiaa sen katsomiseen, missä asennossa me olemme ja mitä me teemme (yleensä emme mitään, mutta silti se piti tarkistaa). Puoliunessa hän vielä antoi meille "käskyjä" siitä, missä asennossa miedän pitää olla XD.

Siirryimme vähitellen siihen, että lapsi jäi iltasadun, pienen jutteluhetken ja silittelyn jälkeen omaan sänkyyn nukkumaan. Toki menimme huoneeseen, jos lapsi meitä sinne kutsui.

Minutkin on "nukutettu" tosi isoksi, joten ymmärrän kyllä pointtisi. Meidän tapauksessa vaan tämä toinen tapa näyttää ainakin toistaiseksi toimivan paremmin.

t. #12

voiko joku/ap nyt sanoa, miksi haluaa että lapsi nukahtaa yksin? Itsekään en tykkää mennä yksin nukkumaan, mukava mennä miehen kanssa. Meillä 10kk ikäinen, nukahtaa mun tai miehen viereen sänkyyn ja siirretään pinnasänkyyn nukkumaan. En vaan keksi, miksi haluaisin, että pikkuinen jätettäisiin yksin ja alkaisi vain nukkumaan... Mutta kai jokainen tyylillään. Itse tykkäsin pienenä(alakouluikäiseksi asti) nukahtaa niin että äiti oli lähellä ja valot päällä, mieluiten puheensorinaa ym. Uskon, että äidistä tuntui hyvältä, kun halusin olla lähellä iltaisin.

Teidän tapanne toimia kuulostaa ihan hyvältä korvaani. Enkä kritisoi muidenkaan tapoja, kyllä vanhemmat tietävät mikä on omalle lapselle parhaaksi. Tarkoitan vaan tosiaan sitä, että nykyään tuntuu, että joka paikassa toitotetaan miten tärkeää on, että lapsi jätetään vaikka 3kk iässä nukkumaan yksin, ja viereen ei saa mennä, ja jos ei nukahda yksinään ennen kuin on puolivuotta, niin pitää mennä unikouluun... :)

Meidän vauva ei nukahda yksinään, enkä itse äitinä koe haastavaksi joka ilta häntä nukuttaa, meillä toimitaan näin. :)

nukahtanut aina itsekseen, toinen nukahti rinnalle puolivuotiaaksi asti, sittemmin annoin illalla velliä pullosta, johon nukahti.



Itsekseen alkoi nukkumaan vaihtelevasti sitten parin vuoden iässä, toisinaan ei onnistu itsekseen oikein vieläkään, ja lapsi on nyt 9v :)

4- ja 7-vuotiaat pojat, jotka eivät nukahda itsekseen.

Saattaisivat nukahtaa jos pitäisi, mutta en olen nähnyt tarpeelliseksi. Kivahan heitä on iltaiselle uneen silitellä iltasadun jälkeen :)



Itse en lapsena yhtään tykännyt siitä että piti nukahtaa itsekseen, vaikka muuten olin jo silloin hyvin itsenäinen ja yksinkin hyvin viihtyvä.

kolme lasta ja kaikki on nukahtaneet itekseen ihan vauvasta asti. Ei olla siis koskaan nukutettu tissille (ellei nyt vahingossa jo siihen nukahda). Eikä nukutettu koskaan syliin. Vaan iltatissi, sen jälkeen iltapesut. Ilta sylit ja pusut ja omaan sänkyyn nukkumaan. Sinne nukahtaa nätisti ja tyytyväisenä :) Kyllä on helppoa.



Nyt tämän kolmannen kanssa kylläkin on ollut yö heräämisten kanssa hankalaa kun poika ei meinaa yöllä hiljentyä kuin tissillä ja pakkohan se on hiljaiseksi saada, että isommat saavat nukkua rauhassa. Meillä puolivuotta nyt täynnä ja päätimme, että vierotamme yö tissistä, jotta yöt helpottuisivat. Minä lähden isompien kanssa kolmeksi yöksi muualle nukkumaan ja isä hoitaa yö itkut täällä päässä.

täytyy myöntää, että munkin mielestä on outoa, että sitä pidetään joskus jopa hyvän vanhemmuuden merkkinä, että pienikin vauva nukahtaa yksikseen. Mun mielestä tuo nukahtamistapa liittyy enemmän vauvan luonteeseen/temperamenttiin, kuten joku jo sanoikin.

Arvaa vaan, kuinka paljon mekin saimme hämmästelyjä/päivittelyjä sen vajaan 2 vuoden ajan, jolloin "nukutimme" lapsemme. Oudoimmissa kommenteissa jopa käskettiin jättää lapsi yksin sänkyyn huutamaan, kun "parin illan jälkeen se onkin jo huutamisesta niin väsynyt, että nukahtaa tosi helposti" :(. Oven voi kuulemma laittaa kiinni, ettei vanhemmat turhaan häiriinny huudosta. En ymmärrä en...

t. #12

tosi pitkään rinnalle ja myöhemminkin niin, että vanhempi oli vieressä nukahtamiseen asti.

Lapsen ollessa hieman alle 2 -vuotias molemmista vanhemmista alkoi tuntua siltä, että läsnäolomme enemmän haittaa kuin hyödyttää lapsemme nukahtamista, sillä lapsella meni turhaa energiaa sen katsomiseen, missä asennossa me olemme ja mitä me teemme (yleensä emme mitään, mutta silti se piti tarkistaa). Puoliunessa hän vielä antoi meille "käskyjä" siitä, missä asennossa miedän pitää olla XD.

Siirryimme vähitellen siihen, että lapsi jäi iltasadun, pienen jutteluhetken ja silittelyn jälkeen omaan sänkyyn nukkumaan. Toki menimme huoneeseen, jos lapsi meitä sinne kutsui.

Minutkin on "nukutettu" tosi isoksi, joten ymmärrän kyllä pointtisi. Meidän tapauksessa vaan tämä toinen tapa näyttää ainakin toistaiseksi toimivan paremmin.

t. #12

voiko joku/ap nyt sanoa, miksi haluaa että lapsi nukahtaa yksin? Itsekään en tykkää mennä yksin nukkumaan, mukava mennä miehen kanssa. Meillä 10kk ikäinen, nukahtaa mun tai miehen viereen sänkyyn ja siirretään pinnasänkyyn nukkumaan. En vaan keksi, miksi haluaisin, että pikkuinen jätettäisiin yksin ja alkaisi vain nukkumaan... Mutta kai jokainen tyylillään. Itse tykkäsin pienenä(alakouluikäiseksi asti) nukahtaa niin että äiti oli lähellä ja valot päällä, mieluiten puheensorinaa ym. Uskon, että äidistä tuntui hyvältä, kun halusin olla lähellä iltaisin.

Teidän tapanne toimia kuulostaa ihan hyvältä korvaani. Enkä kritisoi muidenkaan tapoja, kyllä vanhemmat tietävät mikä on omalle lapselle parhaaksi. Tarkoitan vaan tosiaan sitä, että nykyään tuntuu, että joka paikassa toitotetaan miten tärkeää on, että lapsi jätetään vaikka 3kk iässä nukkumaan yksin, ja viereen ei saa mennä, ja jos ei nukahda yksinään ennen kuin on puolivuotta, niin pitää mennä unikouluun... :)

Meidän vauva ei nukahda yksinään, enkä itse äitinä koe haastavaksi joka ilta häntä nukuttaa, meillä toimitaan näin. :)