Voiko akateeminen olla kielitaidoton?

Jokaisen yliopistosta valmistuneen tulee kuitenkin osata ruotsia ja yhtä vierasta kieltä "akateemisella tasolla".

Minä tulen toimeen neljällä vieraalla kielellä, kielitaito kaikissa vähintään B1, mutta en mä niillä mitään kauhean tieteellistä pystyisi suoltamaan.

Ruotsista pääsee läpi neuvottelemalla opettajan kanssa. Kyseessä on poliittinen pakkoaine suoraan 1800-luvulta ja opettajatkin ymmärtävät tämän.

Osaan ruotsia kehnosti, mutta sain virkamiesruotsin tentistä parhaan mahdollisen arvosanan. Hyvät tiedot kelpaavat taidon osoittamiseen ja tunnen todella monta maisteria, joiden ruotsi on onnetonta. En itse pysty edes keskustelemaan ruotsiksi.

englannin ääntäminen on vaikeaa, lukeminen ja kirjoittaminen helppoa. En ole ollut vaihdossa tms. Hävettää koska akateemisen oletetaan puhuvan hyvää englantia.

Ruotsi on helpompaa.

Osaan ruotsia kehnosti, mutta sain virkamiesruotsin tentistä parhaan mahdollisen arvosanan. Hyvät tiedot kelpaavat taidon osoittamiseen ja tunnen todella monta maisteria, joiden ruotsi on onnetonta. En itse pysty edes keskustelemaan ruotsiksi.

Mulla on hyvät tiedot, enkä ole koskaan puhunut lausettakaan ruotsia koulun ulkopuolella.

ruotsin kurssista kiinni, niin ei koulu jätä oppilasta valmistumatta -> asiasta voidaan "neuvotella" opettajan kanssa... :-)

Olen akateeminen, ja olen suorittanut pakolliset kieliopinnot ja läpäissytkin ne. Ruotsia ymmärrän jonkun verran, mutten kyllä osaa puhua yhtään. Englantia ymmärrän hyvin, mutta sen tuottaminen itse on vaikeaa. Minulle luonnontieteet on se juttu, kielet vain pakollinen harmi.

Olen akateeminen, ja olen suorittanut pakolliset kieliopinnot ja läpäissytkin ne. Ruotsia ymmärrän jonkun verran, mutten kyllä osaa puhua yhtään. Englantia ymmärrän hyvin, mutta sen tuottaminen itse on vaikeaa. Minulle luonnontieteet on se juttu, kielet vain pakollinen harmi.

Mielestäni todellisesta kielten osaamisesta pitäisi keskustella enemmän julkisuudessa. Vallalla on jokin ihmeellinen hypetys, että kielet ovat kaikkien tärkein asia, ja kohta kaikki lukee pakkoruotsiakin ala-asteella ja ilmeisesti myös aletaan painostaa, että kaikki opiskelisivat kolmea vierasta kieltä.

Tiedän monia, jotka ovat luonnontieteissä lahjakkaita, mutta joille kielet eivät ole "se juttu". Pärjäävät riittävästi englannilla, mutta ei muuten.

Miksei voida hyväksyä, että kaikki eivät ole kielistä kiinnostuneita tai lahjakkaita, mutta voivat menestyä muilla aloilla? Miksi kielistä kiinnostumattomat pitää nöyryyttää ja alistaa jo alakoulusta lähtien uskomaan siihen, että he eivät ole mitään, elleivät osaa vähintään viittä kieltä?

Olen akateeminen, ja olen suorittanut pakolliset kieliopinnot ja läpäissytkin ne. Ruotsia ymmärrän jonkun verran, mutten kyllä osaa puhua yhtään. Englantia ymmärrän hyvin, mutta sen tuottaminen itse on vaikeaa. Minulle luonnontieteet on se juttu, kielet vain pakollinen harmi.

Mielestäni todellisesta kielten osaamisesta pitäisi keskustella enemmän julkisuudessa. Vallalla on jokin ihmeellinen hypetys, että kielet ovat kaikkien tärkein asia, ja kohta kaikki lukee pakkoruotsiakin ala-asteella ja ilmeisesti myös aletaan painostaa, että kaikki opiskelisivat kolmea vierasta kieltä.

Tiedän monia, jotka ovat luonnontieteissä lahjakkaita, mutta joille kielet eivät ole "se juttu". Pärjäävät riittävästi englannilla, mutta ei muuten.

Miksei voida hyväksyä, että kaikki eivät ole kielistä kiinnostuneita tai lahjakkaita, mutta voivat menestyä muilla aloilla? Miksi kielistä kiinnostumattomat pitää nöyryyttää ja alistaa jo alakoulusta lähtien uskomaan siihen, että he eivät ole mitään, elleivät osaa vähintään viittä kieltä?

Ok, kaikkien matikanmaikkojen jne. ei tarvitse puhua sujuvasti vieraita kieliä. Mutta jos on tutkijana yliopistolla tai siellä vaikka lehtorina, niin kyllä jo kansainvälisten kontaktien takia on pakko olla jonkinlainen kielitaito. Sitä on vaikea alkaa nollasta kehittämään vasta yliopistossa.

Ok, kaikkien matikanmaikkojen jne. ei tarvitse puhua sujuvasti vieraita kieliä. Mutta jos on tutkijana yliopistolla tai siellä vaikka lehtorina, niin kyllä jo kansainvälisten kontaktien takia on pakko olla jonkinlainen kielitaito. Sitä on vaikea alkaa nollasta kehittämään vasta yliopistossa.

Kyllä englannin taito riittää tiedeyhteisössä. Englanti on tieteen yhteinen kieli.

Itse osaan kirjoittaa englantia, mutta puhuminen tönkköä. Virkamiesruotsi meni juuri ja juuri läpi.

kun rehellisesti myönnettäisiin, että kaikki eivät ole eikä kaikkien tarvitsekaan olla kielissä erityisen hyviä.



t. ei-niin-kielitaitoinen akateeminen

suuressa osassa akateemisia ammatteja on nykyään osattava englannin kieli vähintään sillä tasolla, että ymmärtää ammattitekstejä ja osaa myös jonkin verran keskustella työhön liittyvistä asioista. Muu kielitaito on plussaa mutta ei välttämätöntä.

Tietysti olen pakolliset jutut suorittanut, mutta edes englannilla en pärjää. Jotenkin ymmärrän tekstiä, mutta puheesta en saa mitään selvää enkä osaa sitä itse puhua. Kielioppiasiat osaan vieläkin kaikista lukemistani kielistä, mutta en mä sillä taidolla mitään tee. Mun lapset on onneksi hyviä englannissa, poika jopa opiskelee englannin kielellä.

En ole jaksanut lukea alempaa ketjua. Itse pystyn lukemaan kirjoja englanniksi ja ruotsiksi vain, enkä tuota kumpaakaan hyvin. Yliopiston kielikurssit olivat lähinnä vitsi, kyllä lukion käynyt on ne samat tiedot saanut. Työkavereina on paljon 50+ akateemisia. Monet osaavat kyllä ruotsia, englanti on ala-arvoisen surkeaa.

Minä olen.



Tai osaan minä auttavasti vieraita kieliä, mutta käytännössä en pärjää muuta kuin suomella. Hävettää, ja siksi aktiivisesti opiskelen kieliä (käyn tunneilla). Haluaisin osata, mutta se ei ole vain halusta tai kieliin käytetystä työmäärästäkään kiinni.

mun tutut osaavat kaikki vähintään 3 vierasta kieltä

mutta kyllä nykyisin melkein kaikilla aloilla iso osa kirjoista ja muista materiaaleista on vain englanniksi. Eli ainakin lukea pitäisi osata englantia jollain tasolla.

Jokaisen yliopistosta valmistuneen tulee kuitenkin osata ruotsia ja yhtä vierasta kieltä "akateemisella tasolla".



Minä tulen toimeen neljällä vieraalla kielellä, kielitaito kaikissa vähintään B1, mutta en mä niillä mitään kauhean tieteellistä pystyisi suoltamaan.

eli kaikkea ei voi hallita. Esim minä olen matematiikasssa euroopan kovimpia nimiä mutta en osaa kirjoittaa laisinkaan. mulle matematiikka on kieli.



T: se paras

Jokaisen yliopistosta valmistuneen tulee kuitenkin osata ruotsia ja yhtä vierasta kieltä "akateemisella tasolla".

Minä tulen toimeen neljällä vieraalla kielellä, kielitaito kaikissa vähintään B1, mutta en mä niillä mitään kauhean tieteellistä pystyisi suoltamaan.

Ruotsista pääsee läpi neuvottelemalla opettajan kanssa. Kyseessä on poliittinen pakkoaine suoraan 1800-luvulta ja opettajatkin ymmärtävät tämän.