Olipa suuri pettymys rakastella ekaa kertaa

ettei ollut nautinnollista tai eroottista.

niin minullakin nyt aikoinaan. Seksi on kuin vuosikertaviini, paranee vanhetessaan.

Yksi syy miksi on ihanaa olla nelikymppinen.

varsinkin kun on odottanut kauan ja haaveissa kaikki on aina täydellistä.

Mutta mies oli kyllä super urpo.

se sun äijäsi suhtautui törkeästi. Se ei ole sulle se oikea kumppani.

tosin miehesi kuulostaa sialta, joka kannattaa laittaa kiertoon.



t 6

tuskin kenenkään on. se vaatii opettelua ja tutustumista. aikaa se vie, ennen kun rupeaa tuntumaan jotenkin hyvältä.

Mutta voithan tietty olla seuraavat 24vuotta taas seksittä, jos se kerran oli niin kamalaa.

Mulla oli myös ihan hirveän kireä immenkalvo. Jätin aina leikin sikseen, jos yritin jonkun kanssa seksiä, kun sattui ihan mielettömästi. Ajattelin jo, että mussa on joku vika.



Oli 26, kun tapasin miehen, jolle uskalsin kertoa ongelmasta ja jonka kanssa sitten tuntui niin turvalliselta, että rakastelukin onnistui. Meillä oli koko perjantai aikaa, otettiin rauhallisesti, hyväiltiin toisiamme hitaasti...



Teki silti kipeää ja tuli verta koko seuraavan viikonlopun. Ja vielä monta vuotta tuon ekan kerran jälkeen pari ekaa työntöä kirpaisi, vaikka olisin ollut kuinka kostunut. Edelleenkin, jos on seksissä ollut yli viikon tauko, kalun työntyminen sisään ensin vähän sattuu, vaikka tekisi mitä. Mutta kun pääsee vauhtiin, alkaa pian tuntua ihanalta.



Nykyinen mies on sitä mieltä, että mulla tiukin pimppi, mitä ikinä koittanut. Jotain hyvää sitten siinäkin, kai.



Mutta: etsi itsellesi huomaavainen, hellä, taitava mies. Ja sitten vaan otatte rauhallisesti, kerrot, miltä susta tuntuu, etenette sun ehdoilla. Kyllä se siitä ajan myötä helpottuu.

Mies oli tosi huomaavainen ja hellä. Joten kyllä tuossa on ollut enemmän syytä miehessä kuin ap:n liian suurissa odotuksissa. Se että jatketaan vaikka sattuu, on mielestäni törkeää. Jos kyseessä oli poikaystäväsi ap, niin anna miehelle samantien kenkää.