Onko epäreilua olla aina samassa mummolassa aatto
jos se on 'kätevintä'?
Perusteluna siis, että minun vanhempani asuvat korvessa, jossa on ihan kivaa juuri silloin aattona, kun on kaikki perinteet, mutta hirveän kauaa en siellä viihtyisi joulun jälkeen..
Lisäksi anoppila on kohtuumatkan päässä työpaikaltani ja joka joulu jompi kumpi meistä on joutunut olemaan välipäivät töissä, on kiva jatkaa joululoman viettoa niin, että töissäkäyvä käy töissä anoppilasta käsin ja jatkamme lomailua siellä. Lisäksi anoppilan lähellä asuu enemmän muita ihmisiä joita haluamme aaton jälkeen tavata, sukulaisia ja miehen ystäviä.
Onko siis epäreilua anoppia ja appea kohtaan, jos taas menemme minun vanhempieni luo aatoksi? Onhan se aattoilta kuitenkin se tunnelmallisin pukkeineen, pieniä lapsia siis meillä on. Oltaisiin kyllä aaton jälkeen sitten melkein viikko siellä.
Kommentit (19)
Kannattaa kysy isovanhemmilta, sopiiko järjestely heille. Selittää käytännön syyt, jotta ei tule spekulaatioita ja pahaa mieltä.
Anoppi ja appi eivät ikinä kehtaisi sanoa ääneen vaikka heitä oikeasti harmittaisikin. Ja vaikka kysyisi suoraan. Heistä on vaikea saada kommenttia tämäntyyppisissä tilanteissa irti, enkä (eikä muuten miehenikään) osaa aina lukea heitä rivien välistä. Eivät ole tottuneet puhumaan tunteistaan ja varmasti pelkäisivät loukkaavansa meitä.
Minun vanhempani ja miehen äiti sentään asuvat samassa kaupungissa. Mutta olemme aaton olleet aina vanhempieni luona.
Aluksi syy oli se, että kahtena ekana vuotena, kun asuimme yhdessä, miehen vanhemmat asui lähes romahtamassa olevassa, kylmässä ok-talossa. Mieskään ei halunnut sinne jouluna palelemaan. Minua ei sinne ikinä edes kutsuttu.
Sittemmin, kun miehen äiti muutti omilleen, olen havainnut, että heillä ei ole mitään jouluperinteitä ruokien ja lahjojen lisäksi.
Kuusi on muovia. Joululauluja ei lauleta. Ajatus jouluevankeliumin lukemisesta herättää lähinnä hämmentynyttä hilpeyttä.
Meillä kotona aattoon kuuluu aina joululaulujen laulaminen, evankeliumin lukeminen, jne. Miehen äidin luona jouluaattona tuijotetaan telkkaria.
Yleensä aattona sitten, kun lahjat on jaettu minun vanhempieni luona, käymme miehen äidin luona klo 22 aikoihin viemässä sinne lahjamme. Siellä on myös miehen sisko puolisoineen.
Miehen äiti nurkuu aina koko syksyn, että tulisimme sinne aatoksi. Kun olen hänelle sitten kaavaillut aattoillan ohjelmaa lauluineen yms., niin hän on vaan todennut, ettei heillä ole ollut tapana laulaa eikä lukea mitään evankeliumia.
Pelkään, että miehen äidin luona on kurja aatto. :( Samalla on olo, että pitäisi joskus viettää aattoa hänenkin kanssaan.
Me vietetään minun vanhempieni luona aattoillasta osa(loput omassa kotonamme), koska vanhempani asuvat kävelymatkan päässä. Miehen vanhemmat taas monen tunnin ajomatkan päässä.
Loukkaantukoon jos loukkaantuu mutta teemme niinkuin itse haluamme asian suhteen, joulu on kuitenkin vain yksi päivä vuodessa.
pirttihirmujen luvatussa maassa, jossa miehen rooli on toimia vain maksajana ja lasten siittäjänä, luonnollinen jatkumo tälle kaikelle on että naisen vanhemmat tulevat aina ykkösenä. Miehen vanhemmat sitten jos muutakaan ei ole tarjolla.
Eli vuorovuosin aattoilta minun ja mieheni vanhempien luona.
muualla kuin KOTONAAN.
kyläillä ehtii muulloinkin kuin jouluaattona.
jos se toinenkin mummola teidät haluaisi!
Mitä sjos olisitte kotona ja kutsuisitte isovanhemamt teille vaihteeksi?
Ei tule sanomista ja kaikilla on hyvä mieli, kun vuorottelemme joulut minun ja miehen vanhempien luona.
Minun vanhempani ja miehen äiti sentään asuvat samassa kaupungissa. Mutta olemme aaton olleet aina vanhempieni luona. Aluksi syy oli se, että kahtena ekana vuotena, kun asuimme yhdessä, miehen vanhemmat asui lähes romahtamassa olevassa, kylmässä ok-talossa. Mieskään ei halunnut sinne jouluna palelemaan. Minua ei sinne ikinä edes kutsuttu. Sittemmin, kun miehen äiti muutti omilleen, olen havainnut, että heillä ei ole mitään jouluperinteitä ruokien ja lahjojen lisäksi. Kuusi on muovia. Joululauluja ei lauleta. Ajatus jouluevankeliumin lukemisesta herättää lähinnä hämmentynyttä hilpeyttä. Meillä kotona aattoon kuuluu aina joululaulujen laulaminen, evankeliumin lukeminen, jne. Miehen äidin luona jouluaattona tuijotetaan telkkaria. Yleensä aattona sitten, kun lahjat on jaettu minun vanhempieni luona, käymme miehen äidin luona klo 22 aikoihin viemässä sinne lahjamme. Siellä on myös miehen sisko puolisoineen. Miehen äiti nurkuu aina koko syksyn, että tulisimme sinne aatoksi. Kun olen hänelle sitten kaavaillut aattoillan ohjelmaa lauluineen yms., niin hän on vaan todennut, ettei heillä ole ollut tapana laulaa eikä lukea mitään evankeliumia. Pelkään, että miehen äidin luona on kurja aatto. :( Samalla on olo, että pitäisi joskus viettää aattoa hänenkin kanssaan.
Minä en tunne ketään joka laulaisi tai lukisi evankeliumia aattona oletko uskovaisesta kodista ?
Meillä käydään vähän liiankin harvoin kirkossa, eli lähinnä jouluna ja pääsiäisenä. Isä ei suostu tulemaan yleensä silloinkaan, mutta silti hänellekin tuo jouluevankelimuin luku tärkeä hetki. Muistuttaa siitä, jos joku muu ei huomaa.
Kun olin lapsi, vietimme aattoja isänäidin luona, jossa oli koko suku. Sielläkin luettiin aina evankeliumi. Ja laulettiin joululauluja paljon. Vaikka ei sielläkään erityisen uskonnollisia olla.
Mitä muuta ohjelmaa aattona voi olla, kun evankeliumi ja laulut + laululeikit? Millainen on jouluaatto, jos ei mitään lauleta?
Eivät ole missään tekemisissä keskenään. Eivät ole ikinä edes tavanneet.
Ja haluaa viettää joulua omassa kodissaan. Ja hänen tyttärensäkin haluaa näin.
Mitä muuta ohjelmaa aattona voi olla, kun evankeliumi ja laulut + laululeikit? Millainen on jouluaatto, jos ei mitään lauleta?
ja silti ilta venyy yömyöhälle
aattona ollaan miehen vanhemmilla, jonne tulee miehen sisarukset perheineen. Joulupäivä aina mun vanhemmilla MUTTA tämän porukan keskeiset lahjat avataan vasta joulupäivän iltana. MEillä siis tavallaan 2 aattoa :)
Siellä istutaan valkoisen pöytäliinan äärellä perintökristallien kanssa juhla-asuissa ja kilistellään laseja. Minä haluan on omien vanhempieni luona verkkareissa takkatulen ääressä.
viettäisivät mieluiten joulunsa omien sukulaistensa kanssa. Siksi meilläkin on ollut jo lähes 20 vuotta vuorotellen kummankin vanhempien luona. Eli meillä olisi muuten riitoja (on kyllä ollut nytkin) jos suosittaisiin vain toisia vanhempia.
Itse en ole koskaan tehnyt mitään jouluruokia, koska ei olla koskaan kotona ja isovanhemmat "haluavat" tehdä kaiken itse alusta loppuun. No, ehkä minunkin vuoro tulee joskus, nyt olen viettänyt 20 vuotta joulua muiden mieliksi.
Meillä siis ollaan joulut AINA minun vanhempieni luona, joskus tulevaisuudessa sitten keskenään kotonamme. Appivanhempia en ole nähnyt viiteen vuoteen, he eivät ole tavanneet lapsiamme paria kertaa enempää. Mies on viettänyt joulun omien vanhempiensa luona viimeksi 13-vuotiaana, sen jälkeen on hommannut itsensä aina töihin siltä välttyäkseen..
ollaan lähes aina oltu minun vanhmepieni luona aatto-iltana, kuten myös tänä jouluna. Jos me emme mene vanhemmilleni aattona, joutuvat he olemaan käytännössä kahdestaan. Anoppilan väellä taas on seuranaan 3 muuta lasta, 2 lastenlasta, setiä, tätejä... Joten mielestäni tämä on reilumpaa. Ja joulu kuitenkin kestää useamman päivän, joten joka paikkaan ehditään.
Kannattaa kysy isovanhemmilta, sopiiko järjestely heille. Selittää käytännön syyt, jotta ei tule spekulaatioita ja pahaa mieltä.