Pieni lapsi yötä sairaalassa

1) Vanhemman PITÄÄ jäädä lapsen kanssa sairaalaan! Sairaanhoitajia on etenkin yövuorossa niin vähän, että pelkkää ikävää itkevät lapset joutuvat yöllä itkemään yksin, lohduttamaan ei ehdi. Valitettavasti tästä huolimatta yllättävän moni vanhempi kokee tärkeämmäksi mennä kotiin nukkumaan / ryyppäämään. Ei koske teho-osastoja, jonne vanhempi ei saa jäädä. Teholla hoitohenkilökunta on mitoitettu niin, että kaikille riittää aikaa. 2) Vanhemman tehtävä ja velvollisuus on pysyä rauhallisena. Vaikka osa mammoista on ihan järkyttäviä minäminä-narsisteja, nyt ei valitettavasti ole kyse äidistä vaan lapsesta. Kahvilaan PITÄÄ mennä ennemmin kuin kiukutella hoitajille ja lapselle nälkäänsä, jos on kylmä, voi pyytää peittoa, jos toimenpiteet ahdistavat, SILTI pitää olla rauhallinen ja rauhoittaa lasta, ja jos on itse sairaalakammoinen, asian kuuluttaminen jokaiselle vastaantulevalle aikuiselle ja lapselle ei oikein auta. Jos on epäselvää, asialliseen kysymykseen saa aina vastauksen, ja etenkin lastentaudeilla henkilökunta keskustelee mielellään kaikista lapsen sairautta ja hoitoa koskevista asioista.

kotiin ryyppäämään meneminen olisi yleistä. Yksittäistapauksia mutta ei yleistä.

sellaisiakin, joilla on isompia lapsia, jotka koulussa ja sitten puoliso matkatöissä. On vaan pakko mennä kotiin, jos ei saa ketään muuta huolehtimaan niistä muista lapsista. ei se ryyppyputki iske päälle vaan sen takia , kun lapsi joutuu sairaalaan. Itseasiassa, en juo koskaan alkoholia :D

muut lapset vaikka naapuriin, jos ei muu järjesty, mutta pikkulasta ei voi jättää yksin sairaalaan

oma 7-vuotias lapseni joutui onnettomuuteen (ei käynyt kovinkaan pahasti onneksi),ja vietimme hänen kanssaan kaksi yötä sairaalassa. Lapsi oli kovasti kivuissaan ja pelkäsi mahdollista leikkausta - en silti voinut luvata, ettei hän joudu leikkaukseen, vaan sanoin vain että katsotaan aamulla kun lääkärit tulevat, ja että vielä ei voi varmaksi tietää. Nukuin yön lattialla hänen vieressään, ja se sujui hyvin. Ennen leikkausta annettiin rauhoittava esilääkitys, ja vasta sen vaikutuksen alettua kerroin, että "kohta pääset korjaustoimenpiteeseen". Seurasin vierellä, kun hänet kärrättiin leikkaussaliin - en siis nähnyt esim. kanyylin laittoa, tai saanut olla heräämössä ottamassa häntä vastaan. Leikkaushetkeen asti pysyin rauhallisena ja tyynenä, mutta sillä hetkellä kun jo tokkurainen lapsi kärrättiin näkyvistäni, romahdin aivan täysin ja olin jonkinlaisessa hysterian tilassa aina siihen asti, että pääsin hänet taas näkemään. Osin tuohon omaan järjettömään pelkoon vaikutti varmaan se, että kyseessä oli tosiaan onnettomuus, johon en ollut voinut mitenkään valmistautua, ja tuo romahduksen hetki oli ensimmäinen mahdollisuus päästää irti, kun lapsi ei ollut näkemässä. Mutta kyllä aivan kamalasti pelkäsin sitä, että jokin menisi rutiinileikkauksessa pieleen - se yksi tapaus miljoonasta... No, kaikki sujui siis tosi hienosti, ja saimme oikein hyvää hoitoa ja huomiointia henkilökunnalta (paitsi että _kukaan_ ei lohduttanut minua, kun olisin sitä vähän tarvinnut). Tsemppiä teille!

Meitä uraorientoituneempia vanhempia ei juuri olekaan, mutta niin vain me johtajat vietimme kumpikin yhden ja päivän sairaalassa, vaikka se kieltämättä järjestelemistä vaatikin. Hyvä me?! (vähän kalskahti tuo asenteesi korvaan...)

niin hyvin ,että äidille/isälle on oma ihan oikea sänky, peitto ja tyynyt.

Huoneessa on siis paikat kahdelle lapselle ja kahdelle aikuselle.

Kuusi eri kertaa olen kahden eri lapsen kanssa siellä yöpynyt pisin reissu on kestänyt 2 viikkoa.

Aina ei ole edes huonekaveria joten lapsen kanssa kahdestaan saanut olla.

Osastoll aon vanehmpien lepohuone missä on jääkapp, mikro ja kahvinkeitin. Sinne saa tuoda omia eväitä tai käydä kahvilassa tai henkilökunnan ruokalassa syömäss.

Hoitaja tulee lapsen kanss siksi aikaa tai päivällä leikkitoimen ohjaaja tms.

Kun lapselleni tehtiin vaativa leikkaus niin en saanut mennä hänen luokseen useampaan yöhön, koska hoitajat sanoivat sen haittaavan sekä hoitotyötä että lapsen paranemista. Ensimmäisenä vuorokautena sain nähdä lapseni vain ikkunasta, kun oli niin kovissa kipu/morfiinilääkkeissä. Oli tosi rankkaa ja turhauttavaa äitinä. Mutta kyseessä ei ollutkaan mikään ihan tavallinen ja harmiton leikkaus. Hoitokin oli lähempänä tehohoitoa kuin tavallista.

lastenosastolla löytyi myös vanhemmalle oma sänky ja sosiaalitilat jääkaappeineen ja mikroineen. Siinä kohtaa tätä helsinkiläis-äitiä ei yhtään haitannut että sekä Lastenklinikka että Jorvi oli täynnä ja sinne "jouduttiin".

niin hyvin ,että äidille/isälle on oma ihan oikea sänky, peitto ja tyynyt. Huoneessa on siis paikat kahdelle lapselle ja kahdelle aikuselle. Kuusi eri kertaa olen kahden eri lapsen kanssa siellä yöpynyt pisin reissu on kestänyt 2 viikkoa. Aina ei ole edes huonekaveria joten lapsen kanssa kahdestaan saanut olla. Osastoll aon vanehmpien lepohuone missä on jääkapp, mikro ja kahvinkeitin. Sinne saa tuoda omia eväitä tai käydä kahvilassa tai henkilökunnan ruokalassa syömäss. Hoitaja tulee lapsen kanss siksi aikaa tai päivällä leikkitoimen ohjaaja tms.

yövyin 2-kk. vauvan kanssa. Sain patjan lattialle ja kyllä peiton ja tyynynynkin. Patjan sai levittää klo 22 ja se piti laittaa pois klo 7 aamulla. Sain kyllä aamukahvit aamuisin huoneeseen (olisinko maksanut siitä euron) ja ekana ilrana ruokaakin, kun oltiin ensin oltu päivystyksessä koko päivä enkä ollut syönyt mitään. Sain itse mennä päivällä hlökunnan ruokalaan syömään, vaikka olin infektio-osastolla (tautia ei saatu selville, mutta tod.näk. enterorokko). Ihan hyvä kokemus oli lapsen sairautta lukuunottamatta.

että alle 10v.:n kanssa vanhempi voi olla yötä. POika on 9v. ja tuumailtaiin asiaa hänen kanssaan, ja hänelle sopi jäädä yksin yöksi. Hyvin meni.

lapseen, jos hätäilet ja olet pelokas niin tod näk lapsikin.

Porvoossa ainakin huoneessa oli tv ja dvd-soitin.

muut lapset vaikka naapuriin, jos ei muu järjesty, mutta pikkulasta ei voi jättää yksin sairaalaan

sitten lasten infektioteho-osastolla sanottiin ettei ollut suotavaa jäädä yöksi



lapsi oli kaksivuotias



lähdettiin sitten kotiin lapsen nukahdettua ja palattiin aamulla



ihan rauhallisesti se oli nukkunut.

No en jättäisi alle 12-vuotiastakaan. En tiedä mikä on ikäraja että saa vielä viereen patjan. Itse olin kolme vrk putkeen 1.5v kanssa kun isä oli samassa taudissa kotona ja ei ollut apua. Tuntui hyvältä kun vihdoin pääsi suihkuun kotiin, vaikka ei sitä siellä ajatellut kun oli huoli lapsesta. Nukutin lasta vieressä patjalla niin siitä huomautettiin että sitten sen jälkeen pitää nostaa nukkumaan omaan sairaallasänkyyn.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2010 klo 18:04"]

muut lapset vaikka naapuriin, jos ei muu järjesty, mutta pikkulasta ei voi jättää yksin sairaalaan

[/quote]

Meidän naapurissa on kolme lapsiperhettä, joiden vanhemmat ovat päivisin töissä. Yksi on vanha ja huonokuntoinen mies, joka juuri ja juuri hoitaa itsensä. Yksi on kimppakämppä, jonka asukkaista en tiedä mitään. Kenelle näistä veisit lapsesi?

[quote author="Vierailija" time="02.12.2010 klo 13:36"]1) Vanhemman PITÄÄ jäädä lapsen kanssa sairaalaan! Sairaanhoitajia on etenkin yövuorossa niin vähän, että pelkkää ikävää itkevät lapset joutuvat yöllä itkemään yksin, lohduttamaan ei ehdi. Valitettavasti tästä huolimatta yllättävän moni vanhempi kokee tärkeämmäksi mennä kotiin nukkumaan / ryyppäämään.


Ei koske teho-osastoja, jonne vanhempi ei saa jäädä. Teholla hoitohenkilökunta on mitoitettu niin, että kaikille riittää aikaa.


2) Vanhemman tehtävä ja velvollisuus on pysyä rauhallisena. Vaikka osa mammoista on ihan järkyttäviä minäminä-narsisteja, nyt ei valitettavasti ole kyse äidistä vaan lapsesta. Kahvilaan PITÄÄ mennä ennemmin kuin kiukutella hoitajille ja lapselle nälkäänsä, jos on kylmä, voi pyytää peittoa, jos toimenpiteet ahdistavat, SILTI pitää olla rauhallinen ja rauhoittaa lasta, ja jos on itse sairaalakammoinen, asian kuuluttaminen jokaiselle vastaantulevalle aikuiselle ja lapselle ei oikein auta. Jos on epäselvää, asialliseen kysymykseen saa aina vastauksen, ja etenkin lastentaudeilla henkilökunta keskustelee mielellään kaikista lapsen sairautta ja hoitoa koskevista asioista.
[/quote]
Et ole hoitaja.

2

[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 10:10"]

Kannattaa tosiaan ostaa lapselle pieni lääkärilaukku jolla lapsi voi leikkiä ja sinä aikuinen voit näyttää lapselle niillä lääkäritavaroilla suurinpiirtein mitä sielä tehdään!

[/quote]

No eiköhän tuo leikkaus ole jo ollut ja mennyt..voihan niitä lääkärinlaukkuja muutenkin ostella, mutta neuvosi tuskin enää ap:ta auttaa..

[quote author="Vierailija" time="02.12.2010 klo 18:04"]

muut lapset vaikka naapuriin, jos ei muu järjesty, mutta pikkulasta ei voi jättää yksin sairaalaan

[/quote]

ai, no selvitään mulle tämä.

meidän kaksoset eri sairaaloissa, eri kaupungeissa. Toinen tehohoidossa ja toinen jatkohoidossa. Ja taapero kotona. Mies 3 vuorotöissä kun isyyslomaa sun muut oli jo tossa kohtaa käytetty. Sairaala reissu kun meillä kesti semmoset 6kk

2