Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miehen työmatkat vituttaa.
28.11.2010 |
Taas se on lähdössä reissuun viikoksi ja minä pyöritän arkea kolmen lapsen kanssa. En pääse harrastuksiin ja töissäkään en ehdi tehdä täyttä työaikaa. Sitten se kostautuu, niin, että joudun tekemään pidempää päivää kun mies on maisemissa. Eikä ylitöiden tekeminen kyllä onnistu aina silloinkaan koska miehen työt on matkan takia kasaantuneet.
Onhan tätä jo kestänyt jonkun vuoden, mutta en vaan tunnu tottuvan. Joka kerran ottaa päähän ja lähtöä edeltävä ilta ei suju mitenkään lämpimissä tunnelmissa.
Parin päivän reissut ei tunnu enää missään, mutta kun näitä viikon matkojakin on taas kasaantunut, niin alan olla totaalisen kypsä. Ja lisää on tiedossa vielä ennen joulua. Joulukuu onkin vuoden paskin kuukausi, liikaa stressiä arkena ja pitäisi kaikki joulujututkin järjestää suunnilleen yksin.
Kommentit (17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tilanne eroaa sen verran, että olen vielä hoitovapaalla mutta nämä matkat on ärsyttäviä.
Olen kotona kolmen lapsen kanssa ja tukiverkot kaukana.
niin että isä on piipahtanut pari kertaa välillä kotona, asutaan omakotitalossa 3 lapsen ja 2 koiran kanssa, ja minä työssäkäyvä äiti. Viikko sillon tällöin, come on!! Toinen tekee työtään, laita tukiverkkosi kuntoon ja aika parantaa tilannetta koko ajan - kohta ne lapset on niin isoja, että ne voi jättää päikseen.
Ei jaeta yhteistä arkea (ei onneksi ihan joka viikko reissussa) ja sitten kun molemmat on kotona, on pakko hoitaa rästiin jääneitä asioita, joten sekin aika menee sitten juostessa siellä täällä. Ei tunnu minusta onnelliselta elämältä.
Tänään mies lähtee ja on jo koko aamun ollut itku lähellä ja masentunut olo.
Mies ei voi matkoilleen mitään, minä en voi tälle olotilalle mitään.
ap
Eikä se toisaalta poista sitä, että joudun hoitamaan kaiken itse miehen poissaollessa.
Sinänsä ikävää vielä, että nuo reissuista saatavat ylimääräiset rahat tulee aina tarpeeseen. Minkäs teen muuta kuin pyristelen.
ap
niin osittaisellahoitovapaalla Kelan korvaus 90 euroa kuussa.
Kun tekee 30h viikkoista työtä niin verot laskee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että voi vapaasti päättää matkustaako viikoksi vai ei, sun ei tartte kikutella hänelle työmatkoista - kiukuttelu laskee kynnystä etsiä lohduttajaa. Onneks mulla ei ole vastaavaa ongelmaa, itse näännyn töissä työn paljouteen, mies on kotona työttömänä. Onneksi lapsi siis näkee edes toista vanhempaa.
Ne eivät mua enää nykyään ärsytä yhtään. Silloin kun isommat lapset olivat pieniä, olin stressaantunut niistäkin, pitemmistä keikoista puhumattakaan. Nyt vain kuopus on päiväkoti-iässä ja elämä sujuu mukavasti. Mies käy kyllä kaupassa aina valmiiksi ja laittaa usein jopa ruokaa valmiiksi, kun en ehdi laittaa töiden jälkeen jos on harrastuksiin kuskauksia. Rauhoitan illat, enkä edes yritä tehdä mitään ylimääräistä, kun mies on matkoilla. Mutta sama ongelma mullakin, etten ehdi tehdä täyttä työpäivää silloin.
Ymmärrän kyllä ahdistuksesi, jos noita viikon keikkoja on usein. Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että voi vapaasti päättää matkustaako viikoksi vai ei, sun ei tartte kikutella hänelle työmatkoista - kiukuttelu laskee kynnystä etsiä lohduttajaa. Onneks mulla ei ole vastaavaa ongelmaa, itse näännyn töissä työn paljouteen, mies on kotona työttömänä. Onneksi lapsi siis näkee edes toista vanhempaa.
Joskus oikeasti mietin, että eroaisiko tämä elämä paljon jos olisin oikeasti yh kun joka toinen viikko on jossain matkoilla. Tiedän, että nuo matkat on raskaita miehellekin. Siellä tehdään pitkää päivää ja omaa aikaa ei juurikaan ole - no ei sitä ole täällä kotonakaan. Tykkää lisäksi työstään, vaikka sanookin, että matkoja on vähän liikaa.
En pidä itsestäni noiden työmatkojen aikana, lapset kärsii kun olen kiukkuinen ja stressaantunut.
Ei ole varaa lyhennettyihin työpäiviin.
...niin sitten ei auta kuin uikuttaa. Miksi tilanne on noin tiukka, ettet kykene tekemään lyhyempää päivää? Tai no mitäs se mulle kuuluu, kun olette tuollaisen kuopan itsellenne kaivaneet, ettekä tunnu edes haluavan muuttaa tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole varaa lyhennettyihin työpäiviin.
...niin sitten ei auta kuin uikuttaa. Miksi tilanne on noin tiukka, ettet kykene tekemään lyhyempää päivää? Tai no mitäs se mulle kuuluu, kun olette tuollaisen kuopan itsellenne kaivaneet, ettekä tunnu edes haluavan muuttaa tilannetta.
voisko jo etsiä toisenlaista työtä missä ei tarvitsisi matkustaa. Lapset pieniä ja tämä on kyllä aika raskasta. Mutta minkäs teen kun kärsin ja uikutan kun ei ei se hae uutta työtä.
huhtikuussa. Repikää siitä. Tää vaatii jo ihan toisenlaisen asenteen kuin viikon yksinolo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huhtikuussa. Repikää siitä. Tää vaatii jo ihan toisenlaisen asenteen kuin viikon yksinolo...
sille tielleen tai lähtisimme kaikki mukaan. Sinulla on pakko olla hyvä tukiverkko koska joskus tulee tilanteita, että on oltava kahdessa eri paikassa eikä kaikkia lapsia voi ottaa mukaan tms.
ap
Eikö voisi tyytyä vaatimattomampaan, jotta olisi varaa tehdä lyhenettyä työaikaa, jos lapset ovat sen ikäisiä, että se lakisääteisesti kuuluisi yhdeksi mahdollisuudeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..hänellä on varmaan myös varaa elättää perheensä, eikös? Eli jätä päivätyösi ja jää kotiin; lasku miehelle!
huhtikuussa. Repikää siitä. Tää vaatii jo ihan toisenlaisen asenteen kuin viikon yksinolo...
sille tielleen tai lähtisimme kaikki mukaan. Sinulla on pakko olla hyvä tukiverkko koska joskus tulee tilanteita, että on oltava kahdessa eri paikassa eikä kaikkia lapsia voi ottaa mukaan tms. ap
Tukiverkot on tosiaan oltava, ja onkin. Suurin ongelma ei ole käytännön elämä, vaan kauhea, jäytävä ikävä :(
huhtikuussa. Repikää siitä. Tää vaatii jo ihan toisenlaisen asenteen kuin viikon yksinolo...
sille tielleen tai lähtisimme kaikki mukaan. Sinulla on pakko olla hyvä tukiverkko koska joskus tulee tilanteita, että on oltava kahdessa eri paikassa eikä kaikkia lapsia voi ottaa mukaan tms. ap
Niin, ja mukaan en voi/halua lähteä, koska minulla on oma vaativa, kiinnostava työni täällä. Ja lapsilla koulu.
Alue: Aihe vapaa
niin että isä on piipahtanut pari kertaa välillä kotona, asutaan omakotitalossa 3 lapsen ja 2 koiran kanssa, ja minä työssäkäyvä äiti. Viikko sillon tällöin, come on!! Toinen tekee työtään, laita tukiverkkosi kuntoon ja aika parantaa tilannetta koko ajan - kohta ne lapset on niin isoja, että ne voi jättää päikseen.