Uskovat: jos kävisi ilmi, ettei Jumalaa ole

käydä ilmi ettei Jumalaa ole, mutta jos niin kävisi nin en tulisi hulluksi enkä tappaisi itseäni. Siitä kriisistä selviäisin ihan varmasti, vaikka turvattomammaksi kokisin oloni.

Ei tarvi ku vähän katsoo ympärilleen ja avata silmät ja käyttää järkeä niin jumalan olemassa oloa ei tarvi epäillä.

Usko siihen, että Jumala on, tuo tietynlaista turvaa omaan olooni ja elämääni. Rikki menisin, mutta siitä kyllä hengissä selviäisin.

Ei tarvi ku vähän katsoo ympärilleen ja avata silmät ja käyttää järkeä niin jumalan olemassa oloa ei tarvi epäillä.

Jumalan olemassaolosta ei kerro mikään, ainakaan kristinuskon mallisen jumalan.

Jos jumala on, hän ei selkeästi puutu maailmassa mihinkään asiaan.

Yhä useampi niistä asioita jotka ennen pantiin jumalan kontolle tulee tieteen selittämiksi.

Ei kerta kaikkiaan ole mitään todisteita kristinuskon jumalan olemassaolosta.

vedenpitäviä todisteita löytyisi, niin toivoisin että minäkin pääsisin siitä tiedosta osalliseksi. tällä hetkellä uskon että olen oikealla tiellä, mutten silti seuraa sitä "sokeasti". en elämäntapaani kauheasti silti varmaankaan muuttaisi, vaikka aika paljon siihen nykyinen uskontoni vaikuttaakin

Ja sitten ryöstäisin pari pankkia ja ampuisin kaikki muut mua ärsyttävät tyypit.



Nyt kun uskon siihen, että lopulta paha saa palkkansa ja hyvyys palkitaan en tuota tee.

Ja sitten ryöstäisin pari pankkia ja ampuisin kaikki muut mua ärsyttävät tyypit. Nyt kun uskon siihen, että lopulta paha saa palkkansa ja hyvyys palkitaan en tuota tee.

uskoa estämään niitä tekemästä tollasia asioita? Onko siinä ateistin ja uskovaisen ero?

No sitten vaan kuolisin aikanaan ja häviäisin.Toki harmittaisi paljon,ettei olisikaan ketään johon turvata.Myös kaikki johdatukset ja siunaukset mitä olen saanut,joutuisin tulkitsemaan sattumaksi.Vaikka niitä on vaikea uskoa siksi,koska niitä olisi liikaa ja liian täsmällistä johdatusta ja rukousvastausta ollakseen vain sattumaa..

Sen sijaan ateistille olisi karua KUOLEMAN JÄLKEEN HUOMATA,että kristinusko onkin totta.Ei pääsisi enää taivaaseen.Jos ateisti taas olisi oikeassa,niin sitten vaan kadottaisi.Ei sekään kovin paha juttu.Paisti se,että en sitten enää ikinä näkisi rakkaita lapsia ja muita sukulaisia lopulta taivaassa,vaan he olisivat iäksi menetetyt.

No sitten vaan kuolisin aikanaan ja häviäisin.Toki harmittaisi paljon,ettei olisikaan ketään johon turvata.Myös kaikki johdatukset ja siunaukset mitä olen saanut,joutuisin tulkitsemaan sattumaksi.Vaikka niitä on vaikea uskoa siksi,koska niitä olisi liikaa ja liian täsmällistä johdatusta ja rukousvastausta ollakseen vain sattumaa.. Sen sijaan ateistille olisi karua KUOLEMAN JÄLKEEN HUOMATA,että kristinusko onkin totta.Ei pääsisi enää taivaaseen.Jos ateisti taas olisi oikeassa,niin sitten vaan kadottaisi.Ei sekään kovin paha juttu.Paisti se,että en sitten enää ikinä näkisi rakkaita lapsia ja muita sukulaisia lopulta taivaassa,vaan he olisivat iäksi menetetyt.

oli niiin hyvin kirjoitettu,että pakko kompata!

Ja sitten ryöstäisin pari pankkia ja ampuisin kaikki muut mua ärsyttävät tyypit. Nyt kun uskon siihen, että lopulta paha saa palkkansa ja hyvyys palkitaan en tuota tee.

uskoa estämään niitä tekemästä tollasia asioita? Onko siinä ateistin ja uskovaisen ero?

ilmeiseti :(

itse ateistina en voisi kuvitellakaan tekeväni jotain tuollaista koulukiusaajileni, enkä muillekaan väärintekijöille. en pystyisi ellämään itseni kanssa jos jonkun kuoleman aiheuttaisin.

tarvitseeko uskovaiset tosiaan Jumalan pysyäkseen järjissään? eikö uskovaisilla ole omaatuntoa?

että esim. muslimit olivat oikeassa? Tai juutalaiset?

No sitten vaan kuolisin aikanaan ja häviäisin.Toki harmittaisi paljon,ettei olisikaan ketään johon turvata.Myös kaikki johdatukset ja siunaukset mitä olen saanut,joutuisin tulkitsemaan sattumaksi.Vaikka niitä on vaikea uskoa siksi,koska niitä olisi liikaa ja liian täsmällistä johdatusta ja rukousvastausta ollakseen vain sattumaa..

Sen sijaan ateistille olisi karua KUOLEMAN JÄLKEEN HUOMATA,että kristinusko onkin totta.Ei pääsisi enää taivaaseen.Jos ateisti taas olisi oikeassa,niin sitten vaan kadottaisi.Ei sekään kovin paha juttu.Paisti se,että en sitten enää ikinä näkisi rakkaita lapsia ja muita sukulaisia lopulta taivaassa,vaan he olisivat iäksi menetetyt.

Miksi luulet, että jos jokin uskonto on oikeassa, se olisi juuri kristinusko?

Ehkä ne ovat kaikki oikeassa. Tai väärässä.

Eiköhän tämä nyt ollut ihan tämän ihmisen mielipide. Vai oletteko te ateistit kaikesta samaa mieltä? Omaatte saman mielen?

Voi että mua ärsyttää tällainen ihmisten aliarviointi.

Ja sitten ryöstäisin pari pankkia ja ampuisin kaikki muut mua ärsyttävät tyypit. Nyt kun uskon siihen, että lopulta paha saa palkkansa ja hyvyys palkitaan en tuota tee.

uskoa estämään niitä tekemästä tollasia asioita? Onko siinä ateistin ja uskovaisen ero?

ilmeiseti :(

itse ateistina en voisi kuvitellakaan tekeväni jotain tuollaista koulukiusaajileni, enkä muillekaan väärintekijöille. en pystyisi ellämään itseni kanssa jos jonkun kuoleman aiheuttaisin.

tarvitseeko uskovaiset tosiaan Jumalan pysyäkseen järjissään? eikö uskovaisilla ole omaatuntoa?

Ei tarvi ku vähän katsoo ympärilleen ja avata silmät ja käyttää järkeä niin...

"huomaa, ettei Jumalaa ole olemassa."

Olisi ollut loogisempi ja järkevämpi loppu.

Ei tarvi ku vähän katsoo ympärilleen ja avata silmät ja käyttää järkeä niin...

"huomaa, ettei Jumalaa ole olemassa." Olisi ollut loogisempi ja järkevämpi loppu.

Olisi kiva jos jumala olisi, mutta tuskin. Harmi.

jos kävisi ilmi, ettei Jumalaa ole. löytyisi vaikka pergamentti missä joku tunnustaa keksineensä koko jutun tai muuten vaan kävisi ilmi, ettei ole mitään pelastusta ja taivasta, niin tulisitteko hulluiksi ja tappaisitteko itsenne vai miten selviäisitte? Tai jos Jumala ilmestyisi joku päivä koko maailmalle ja sanoisi, että nyt lopetan hommat ja tästä eteenpäin olette omillanne?

Eka vaihtoehto ei ole niin paha, koska ei nytkään ole varsinaisesti mitään todistetta Jumalan olemassaolosta. Uskonto kun on uskonto. Eri ilmenemismuotoja on: Kristinusko, juutalaisuus, islam, hindut, luonnonuskonnot... loputtomiin. Saman asian eri kasvot.

"Lopetan hommat" vaihtoehto ahdistava. Vähän kuin äiti sanoisi ihan ilman syytä:"Et ole enää lapseni. En välitä sinusta enää." Se tuntuisi todella pahalta.

mitäs teille kristinuskoisille käy, jos selviää, että hindut tai muslimit olikin enemmän oikeessa? Ja ettei niiden jumalat tee kompromisseja että kuhan vähän sinne päin uskoo, vaan pitää toteuttaa sitä muslimiuskontoa saadakseen ikuisen onnen kuoleman jälkeen? Mietittekö tätä? Tai jos se Ihan Oikea Jumala antaa kuulla itsestään vasta tuhannen vuoden päästä ja siihen asti kaikki joutuu helvettiin?

tuo nyt oli niin provokatiivinen kysymys, että vaikea on ihan asiallisesti vastata, mutta yritän:)



Kristinuskon usko ei ole sellaista totena pitämistä, jonka joku "pergamentti" voisi kumota. Kristinuskon sanoma on toivon, armon ja rakkauden sanoma, eikä sitä voi kumota sen kummemmin kuin millään matemaattis-fyysisillä todisteilla todistaakaan. Se, mihin uskon, on, että rakkaudella ja toivolla ja hyvällä on ns viimeinen sana, eikä pahuudella. Se on kristinuskon ydin minulle, eikä sitä voi minulta viedä millään pois. Se on tapa luottaa elämään. Että tällä kaikella on mieli, tarkoitus, pohja. Kyse ei ole todisteluista ja paikkaansapitävyyksistä vaan mielen ja sydämen valinnoista, mihin suuntaan ne kääntää.

tuo nyt oli niin provokatiivinen kysymys, että vaikea on ihan asiallisesti vastata, mutta yritän:)

Kristinuskon usko ei ole sellaista totena pitämistä, jonka joku "pergamentti" voisi kumota. Kristinuskon sanoma on toivon, armon ja rakkauden sanoma, eikä sitä voi kumota sen kummemmin kuin millään matemaattis-fyysisillä todisteilla todistaakaan. Se, mihin uskon, on, että rakkaudella ja toivolla ja hyvällä on ns viimeinen sana, eikä pahuudella. Se on kristinuskon ydin minulle, eikä sitä voi minulta viedä millään pois. Se on tapa luottaa elämään. Että tällä kaikella on mieli, tarkoitus, pohja. Kyse ei ole todisteluista ja paikkaansapitävyyksistä vaan mielen ja sydämen valinnoista, mihin suuntaan ne kääntää.

miksei voi ilman mitään uskontoa ja rituaaleja ajatella "että rakkaudella ja toivolla ja hyvällä on ns viimeinen sana, eikä pahuudella." ? Eiköhän esim. zen- munkit ajattele tuolla tavalla eikä ne tiedä mitään kristinuskosta.

että kristinusko oli väärä uskonto, ja tosiaan ne muslimit, tai juutalaiset tai vaikka hindut olivat oikeassa? Mitäs sitten?

tuo nyt oli niin provokatiivinen kysymys, että vaikea on ihan asiallisesti vastata, mutta yritän:)

Kristinuskon usko ei ole sellaista totena pitämistä, jonka joku "pergamentti" voisi kumota. Kristinuskon sanoma on toivon, armon ja rakkauden sanoma, eikä sitä voi kumota sen kummemmin kuin millään matemaattis-fyysisillä todisteilla todistaakaan. Se, mihin uskon, on, että rakkaudella ja toivolla ja hyvällä on ns viimeinen sana, eikä pahuudella. Se on kristinuskon ydin minulle, eikä sitä voi minulta viedä millään pois. Se on tapa luottaa elämään. Että tällä kaikella on mieli, tarkoitus, pohja. Kyse ei ole todisteluista ja paikkaansapitävyyksistä vaan mielen ja sydämen valinnoista, mihin suuntaan ne kääntää.