Uskovat: jos kävisi ilmi, ettei Jumalaa ole

Eiköhän tämä nyt ollut ihan tämän ihmisen mielipide. Vai oletteko te ateistit kaikesta samaa mieltä? Omaatte saman mielen? Voi että mua ärsyttää tällainen ihmisten aliarviointi.

Ja sitten ryöstäisin pari pankkia ja ampuisin kaikki muut mua ärsyttävät tyypit. Nyt kun uskon siihen, että lopulta paha saa palkkansa ja hyvyys palkitaan en tuota tee.

uskoa estämään niitä tekemästä tollasia asioita? Onko siinä ateistin ja uskovaisen ero?

ilmeiseti :( itse ateistina en voisi kuvitellakaan tekeväni jotain tuollaista koulukiusaajileni, enkä muillekaan väärintekijöille. en pystyisi ellämään itseni kanssa jos jonkun kuoleman aiheuttaisin. tarvitseeko uskovaiset tosiaan Jumalan pysyäkseen järjissään? eikö uskovaisilla ole omaatuntoa?

Se, mihin uskon, on, että rakkaudella ja toivolla ja hyvällä on ns viimeinen sana, eikä pahuudella.

en mä näe miksi tämä ajatustapa olisi kristittyjen "omaaa"

Eiköhän tämä nyt ollut ihan tämän ihmisen mielipide. Vai oletteko te ateistit kaikesta samaa mieltä? Omaatte saman mielen? Voi että mua ärsyttää tällainen ihmisten aliarviointi.

Ja sitten ryöstäisin pari pankkia ja ampuisin kaikki muut mua ärsyttävät tyypit. Nyt kun uskon siihen, että lopulta paha saa palkkansa ja hyvyys palkitaan en tuota tee.

uskoa estämään niitä tekemästä tollasia asioita? Onko siinä ateistin ja uskovaisen ero?

ilmeiseti :( itse ateistina en voisi kuvitellakaan tekeväni jotain tuollaista koulukiusaajileni, enkä muillekaan väärintekijöille. en pystyisi ellämään itseni kanssa jos jonkun kuoleman aiheuttaisin. tarvitseeko uskovaiset tosiaan Jumalan pysyäkseen järjissään? eikö uskovaisilla ole omaatuntoa?

merkitys ja järki ja turva.



Onneksi se on niin absurdi ajatus meikäläiselle, ettei tarvitse sitä pelätä.



Ja joka tapauksessa Raamatun elämänohjeet ovat niin upeita, että elän varmasti paremman elämän ja olen onnellisempi niihin uskoen, kuin ilman niitä.

Siellähän käsketään kivittämään ainakin kurittomat lapset ja sunnuntaisin työtä tekevät. Ei vaan sovi mun käsitykseeni hyvistä elämänohjeista. Toki "Älä tapa" (ristiriidassa muuten edellä olevan kanssa) ja nk Kultainen sääntö (mikä on muuten muillakin uskonnoilla, joskin hieman eri samoin) ovat ihan hyviä.



Kirjassa Theon matka (kirjailijalla ranskankielinen nimi, mutten muista mikä) sen nimikkohenkilö kiersi tätinsä kanssa maailmaa, ja kirjasi vihkoonsa (tai muistikirjaan) asioita, mitä oppi eri uskonnoista ja kulttuureista. Minusta se, mitä hänelle selvisi oli varsin fiksua. Se meni jotenkin näin:



"Uskonnot ovat kuin puu (apinanleipäpuu, tarkemmin sanoen), jonka jokainen oksa kurkottaa taivaaseen. Puun runko on uskontojen 'pohja' (jumaluus, jumalkäsitys, jne), ja oksat ovat uskontoja. Puuta kastellaan ja lannoitetaan rukouksilla ja 'uhreilla' (monessa uskonnossa uhrataan esim ruokaa, ei eläimiä saati ihmisiä). Aina välillä joku katkaisee oksan ja siitä kasvaa uusia oksia (uskonpuhdistus). Silti, aina välillä loiskasvi (fundamentalismi) onnistuu tukahduttamaan jonkin oksista."



Toivottavasti ymmärsitte pointtini. Se on siis se, että kaikki uskonnot pyrkivät yhteyteen jonkin korkeamman kanssa, ja vaikka ne ovat erillisiä, on niillä kaikilla sama pohja. Siis mikään ei ole oikeammassa tai vääremmässä kuin toinen. Joidenkin yksilöiden ja ryhmien tavat toteuttaa uskontoaan vain ovat ristiriidassa yhteisen hyvän kanssa, nämä suuntaukset vahingoittavat lopulta enemmän itseään kuin muita.

merkitys ja järki ja turva.

Onneksi se on niin absurdi ajatus meikäläiselle, ettei tarvitse sitä pelätä.

Ja joka tapauksessa Raamatun elämänohjeet ovat niin upeita, että elän varmasti paremman elämän ja olen onnellisempi niihin uskoen, kuin ilman niitä.

taas on absurdi ajatus että joku uskoo satuihin.

Hihhuli huu vaan sinnekin!

En voi olla varma onko mitään jumalaa olemassa. Epäilen sitä joka päivä... Silti uskon, että joku korkeampi voima on pakko olla. Olen kristitty, mutta en näe mitään ristiriitaa eri uskontojen välillä. Ne ovat vain saman asian eri ilmenemismuotoja.



En myöskään ymmärrä, miksi näistä asioista täytyy jatkuvasti kiistellä. Miksi me emme saa uskoa, jotka uskomme ja saamme siitä lohtua? Ne jotka eivät usko, saavat minun puolestani ihan vapaasti olla uskomatta.

"Löytyy pergamentti, jossa joku tunnustaa: MINÄ keksin uskonnon!"

uskonnoissa voidaan puolustaa hyvää ja oikeaa, kuten viitatuissa buddhismissa tai hindulaisuudessa. Ei tietenkään rakastaminen ole vain kristittyjen etuoikeus. Mutta niissä on muita piirteitä, jonka takia en voi allekirjoittaa niitä omaksi vakaumuksekseni. Vain kristinuskossa on kuitenkin sellainen armon käsite, jossa ihminen itse ei voi ansaita Jumalaa. Muissa uskonnoissa on mm sielunvaellusoppi, karman laki ym, jotka eroavat kristinuskon dogmatiikasta täysin oleelliselta osaltaan. En mitenkään itse voi hyväksyä vaikkapa karman lakia.

Näissä, joissa ihmisen on "osaansa tyytyminen" ei myöskään sanan varsinaisessa merkityksessä ole sijaa lähimmäisen auttamiselle (diakonia) koska heidän kuuluu tässä elämässä elää se osa jossa ovat, ja vasta kuoltuaan siirtyvät paremmalle askelmalle. Auttaminen tuhoaa karman lain. En voi yhtyä tuonlaisiin uskomuksiin.



Minun uskontoni on kristinusko ja hengellinen kotini kirkko. Vaikka kirkkokin on vain syntinen ja virheellinen ja heikko, siinä on kuitenkin läsnä jotain siitä, mihin uskon. Muun muassa tuo heikkona olemisen aarmo, mikä ei ole täydellisyyteen pyrkimisen ja jumalan luo "kiipeämisen" armoa. Vaan Jumala on jo heikon, vajavaisen ihmisen luona, itsekin ihminen.

Pitää uskoa sovitustyöhön, eikö? Jos ei usko, ei pelastu, eikö niin?



Kuulostaa ansaitsemiselta...

Pitää uskoa sovitustyöhön, eikö? Jos ei usko, ei pelastu, eikö niin?

Kuulostaa ansaitsemiselta...

ole ansaitsemista, koska Jumala itse lahjoittaa uskon. Uskossa kysymys ei ole ihmisen omasta uskonsuorituksesta, vaan vain vastaanottamisesta, sydämen avaamisesta, johon ei tarvita edes järkeä, ymmärrystä. Jossain olen lukenut: Ihmisen osuus pelastumisessa/uskomisessa on vastaan hangoitteleminen. Muu on Jumalan varassa.

Eli ei nyt kovin suorituskeskeistä ole

Jumala antaa uskon jos uskoo, ei-uskovat ei saa uskoa eikä armoa. Ansaitsemista :)

Ei kai se sinun hyväksymisestäsi ole kiinni, että joku muu kuin kristiunsko voisi olla "se oikea totuus".

Jumala antaa uskon jos uskoo, ei-uskovat ei saa uskoa eikä armoa. Ansaitsemista :)

Ei, vaan usko ja armo annetaan kaikille, mutta ei pakoteta, muutenhan kaikki olisi vaan sätkynukkeja. Ihmisellä on kuitenkin uskonvapaus, vapaus valita kääntyä pois --- mutta henk koht uskon, että hekin ovat Jumalan kämmenellä. pastori Antti Kylliäisen kirja "Kaikki pääsevät taivaaseen" oli kiistelty teos kymmenkunta vuotta sitten. Minä näen, että siinä(kin) oli paljon hyvää.

Jumala antaa uskon jos uskoo, ei-uskovat ei saa uskoa eikä armoa. Ansaitsemista :)

Ei, vaan usko ja armo annetaan kaikille, mutta ei pakoteta, muutenhan kaikki olisi vaan sätkynukkeja. Ihmisellä on kuitenkin uskonvapaus, vapaus valita kääntyä pois --- mutta henk koht uskon, että hekin ovat Jumalan kämmenellä. pastori Antti Kylliäisen kirja "Kaikki pääsevät taivaaseen" oli kiistelty teos kymmenkunta vuotta sitten. Minä näen, että siinä(kin) oli paljon hyvää.

Entä taivaaseen pääsy? Sehän pitää ansaita monien mukaan uskolla. Vai onko kirkolla yleisesti sellainen opinkappale, että _kaikki_, niin kastamattomat kuin ei-uskovatkin pääsevät sinne siinä missä ne uskovatkin?

jos ei ihmisen toimintaa syntiin lankeemuksen jälkeen lasketa.

Pikkuvauvoja ja nuoria ihmisiä kuolee mitä omituisimpiin sairauksiin ja kohtauksiin, synnyttäviä äitejä kuolee maailmalla vaikka kuinka paljon, ihmiset rappeutuu todella monella tavalla ja nopeasti jne jne..jos olisi täydellistä niin kaikki saisivat päättää milloin kuolevat ja mihin.

Helvettiin vaan jos ei osaa arvata just oikeaa tapaa uskoa ja harrastaa just oikeanlaista seksiä. Ja ja ja ja. Jälleensyntymässä on sentään oikea armo jokaiselle, jokainen pääsee perille omassa tahdissan ilman mitään ikuisella kidutuksella uhkailuja.

on mahdoton, sillä Jumala On.

Helvettiin vaan jos ei osaa arvata just oikeaa tapaa uskoa ja harrastaa just oikeanlaista seksiä. Ja ja ja ja. Jälleensyntymässä on sentään oikea armo jokaiselle, jokainen pääsee perille omassa tahdissan ilman mitään ikuisella kidutuksella uhkailuja.

syntyvänsä milloin kastemadoksi, milloin koppakuoriaiseksi jne aina uudelleen ja uudelleen. Kiinnostaa kyllä miten esim. hyönteinen voi elää elämänsä siten ilman aivoja, että pystyy kohoamaan arvoasteikolla seuraavassa elämässään.

Näissä keskusteluissa kyllä on aina yhtäläinen linjaus sen suhteen, että kristinuskoa kohtaan hyökätään todella aggressiivisesti. On vaikaa ymmärtää miksi kristinusko aiheuttaa niin valtavia vihantunteita monessa. Mielestäni nuo reaktiot kertovat siitä, että ko. ihminen ei ole sisäistänyt kristinuskon syvintä olemusta, ja hänellä on todennäköisesti kokemuksia vääristyneellä tavalla esitetystä uskonnollisuudesta. Tuomitsemista, kovaa kuria, pelottelua jne. Eikä varmasti kukaan ole väittänyt, ettei muu kuin kristitty voisi toteuttaa elämässään hyvyyttä ja armollisuutta. Silti on aivan eri asia uskoa kristinuskon opetuksiin, kuin olla uskomatta.