Miten te muut (koti)äidit puratte väsymystä ja turhautumista? En haluaisi huutaa :(
Tilanne on siis se että olen kotona harvinaisen kitisevän 4-vuotiaan ja tolkuttomasti valvottavan vauvan kanssa. Voimavarat on vähissä ja se tietenkin purkautuu joskus huutamisena miehelle ja esikoiselle. Haluaisin tästä eroon, ja kysynkin miten te muut kotiäidit saatte hillittyä itsenne? Jonkinlainen mantra tai johtolause olisi tarpeen jota voisi heikkoina hetkinä hokea itselleen.
En siis kaipaa mitään "ota omaa aikaa, mies valvomaan öitä, menkää kylpylään" -tyyppisiä ohjeita, tottahan nekin on mutta ei tässä elämäntilanteessa mahdollisia. Lähitulevaisuudessa kylläkin.
Miten siis muutun karjuvasta hirviöstä lehmänhermoiseksi hymyilijäksi? ;)
Kommentit (23)
keino olisi mennä toiseen huoneeseen, mutta mulla ainakin kersat juoksee perässä...
tämän ketjun lukeminen auttoi (tosin huusin jo sitä ennen lapsille...), kiitos siitä. Useinmiten saan pidettyä itseni kasassa keksimällä lapsille muutamaksi minuutiksi jotain tekemistä (luen heille kirjaa, rakennan palikoilla tms.) jonka aikana pahanteko unohtuu ja oma mieli rauhoittuu. Tai vaihtoehtoisesti miettimällä täälläkin annettua ohjetta pohtia miksi kiellän tai ärsyynnyn jostain lasten touhusta. Usein on kyse vain omasta mukavuudenhalusta tai jostain turhanpäiväisestä säännöstä johon itse on fiksaantunut.
Mutta kukaan ei ole täydellinen, kyllä se hermo vaan väistämättä joskus menee. Sen pyrin sitten heti rauhoituttuani lapsilta anteeksi pyytämään ja kertomaan että hermostuin turhasta/liikaa.
tosin multa löytyy 4 kuisen ja nelivuotiaan lisäksi 9 ja 12 vuotiaat.muuten tilanne sama,että liikaa tulee huudettua!