Olenkohan mä ihan omituinen?
Minusta välillä tuntuu, että muut eivät ymmärrä mua ollenkaan. Tarkoitan nyt esimerkiksi vaikka työkavereita. En ole kovin kova avautumaan ja enimmäkseen olen melko hiljainen mutta sitten toisinaan kun on pakko muiden kanssa kommunikoida niin tuntuu jotenkin siltä, että olen ihan erilainen kuin ne muut. Enkä oikein edes osaa näytelläkään samanlaista. Kovasti yritän olla ystävällinen ja kohtelias mutta usein lopputulos on kuitenkin huono, eli huono sillä tavalla, että minusta ei pidetä.
Tuleeko kenellekään mitään ajatusta tästä valituksesta?
Kommentit (4)
että apua antakaa mun vaan olla rauhassa. lyhyt hymyily ja naamari peruslukemille... :Dhahha
hauskaa mut mä oon tiiäkkö ihan samallainen, hiljanen hissukka. joskus vain tekis miele tehä noin. et ei hiljanen mitenkää huono oo. :)
Et vaan ole samalla tavalla sosiaalinen, kuin muut.
Koita vaan olla oma itsesi äläkä yritä näytellä ystävällisempää, kuin olet. Työkaverit kyllä näkevät näyttelemisen ja teeskentelemisen läpi, ja se ei nosta osakkeitasi heidän silmissään.
Et vaan ole samalla tavalla sosiaalinen, kuin muut.
Koita vaan olla oma itsesi äläkä yritä näytellä ystävällisempää, kuin olet. Työkaverit kyllä näkevät näyttelemisen ja teeskentelemisen läpi, ja se ei nosta osakkeitasi heidän silmissään.
Oma itseni kun on niin hiljainen niin siksi olen yrittänyt vähän parantaa tilannetta yrittämällä olla erilainen kuin olen oikeasti. Etenkin kun multa välillä odotetaan puheliaisuutta. On tilanteita joissa ei oikein voisi olla vaan sivustaseuraaja kuten enimmäksen mieluiten olen.
Siis yritä vaan ottaa osaa keskusteluun, siinä se luottamus itseen kasvaa ja työkaveritkin tottuvat siihen, että sinäkin sanot osasi asioihin, mutta tee se omalla tavallasi, ilmaise asiat omalla tavallasi, älä yritä liikaa. Aloita pienestä.