*JOULUKUISTEN KESÄKUU*

Olen suht uusi vauva-lehden nettilukija ja sattumalta huomasin tän viestiketjun. Itselläni myös joulukuussa syntynyt poika ja oli mahtavaa lukea samanikäisten touhuja. Joten kiitos siis teille joulukuisten äipät!! :)



Pia

Hellettä piisaa ja se on kyllä talven jäljiltä mukavaa. Hieman päänvaivaa tosin aiheuttaa vauvan pukeminen, kun auringon takia pitäisi ulkona olla pitkähihaista. Tottakai oleskelemme vain varjossa viltillä, mutta kyllähän ne UV-säteet varjoonkin löytävät...



Kimsu kyseli peukalonsyönnistä. Titi tosiaan ei alkuun hyväksynyt tuttia useista yrityksistä huolimatta. Tosin emme me sitä tarjonneetkaan kuin vasta yli kuukauden ikäisenä, täälläpäin kun ollaan tutittomuuden kannalla jo synnytyssairaalassa. Nyt emme ole enää muutamaan kuukauteen edes näyttäneet tytölle tuttia. Hyvä vain, että se riesa jäi meiltä vallan ! (Tutista luopuminen oli nimittäin itselleni lapsena tosi vaikea paikka, ja söin sitä monta vuotta...) Mutta siis peukalosta... Titi söi jossakin vaiheessa nyrkkejään, mutta se jäi samalla, kun hän oppi tarttumaan leluihin. Niitä on ilmeisesti mielenkiintoisempi järsiä. Peukkua tyttö imee joskus harvoin, yleensä vain väsähtäessään kesken leikin. Aluksi luulin peukunsyönnistä muodostuvan tavan, mutta se huoli on jäänyt. Tutittomuudesta on kyllä se hyöty, että vanhempien ei tarvitse koskaan yöllä nousta antamaan tuttia. Sängyssään tyttö nukahtaa itsekseen hypistelemällä uniriepuaan, joka on onneksi sen verran iso, että hän löytää sen itsekin.



Nukkumisesta tuli mieleen toinenkin asia, josta täällä on ollut aiemmin puhetta. Meillä on nimittäin silloin tällöin ollut sellaista, että Titi herää parin tunnin kuluttua nukahtamisestaan kovaääniseen itkuun, johon on auttanut vain tissittely. Eilen illalla tuli taas tällainen itkukohtaus, mutta nyt ensimmäistä kertaa auttoi ihan se, että silittelin tytön vatsaa ja lauloin tuttua unilaulua. Ihan hämmästyin, kun itku loppui heti! Lauloin sitten pari minuuttia tytön sikeään uneen.



Täällä on äidin sydän ollut nyt viimeisen viestini jälkeen onnesta soikeana. Titi nimittäin tajusi yhtäkkiä soseiden syömisen jujun ja odottaa nyt jo lusikkaa suu ammollaan! Ehdin jo todella ajatella, että meidän vauva ei opi koskaan syömään... Hassua, että tuo syöminen alkoi luistaa niin yhtäkkisesti. Ei sitä sosetta vielä taida yhtä paljon masuun mennä kuin ruokalapulle, mutta tuo suun avaaminen on jo itselleni voitto. Ehkä meilläkin kohta pistellään kunnon annoksia jopa lihaa :)



RvaRuljanssi ja Titi

Hei kaikille!

Miekin olen uusi täällä :) Olen kyllä lukenut juttuja joskus, kun on kaivattu neuvoja tai ollut tarvetta vähän vertailla tilanteita, mutta ei ole tullut kirjoiteltua. Tänään päätin katsella tuota hammastietoutta ja jonkin verran sitä löytyikin!

Meillä siis kans joulukuinen vauva, ja nyt 5kk 1vko tuli eka hammas, toinen pilkistää myös.

Sitten sarjaan hölmöt kysymykset: Pitääkö noita nysiä käydä muka näyttämäs hammaslääkärille?? Itelleni ei tullut mieleenkään mutta jostain keskustelusta tällaistakin löysin. Harjaa ei olla vielä työnnetty suuhun, mutta kai siihen pitää totutella heti pienestä pitäen.... vähän kyllä epäilen ettei itse harjaamisesta tule mitään.

Tyttö itse tykkää kovasti hampaastaan, imeskelee sitä kaiken aikaa ja muiskutus on kovin huvittavaa ja suloista :)



Noh, nyt on mentävä, kiitti kaikille mukavista jutuista ja jaetuista kokemuksista!

juuh eli gaiole tässä s-posti oss. manja-82@suomi24.fi



nyt sit ite ollu kipeänä,mut onneks vointi alkaa jo parantua/helpottua.

tänään päätin aamulla et nyt riittää pojan vatkaus ja saa oppia nukahtamaan sänkyyn itse,no huutoa on nyt ollu kolme kertaa kun unille käyny ja tutti kun tippuu on mahoton huuto jne... mut en ite nyt oo periks antanu...kerran syliin nostanu ja rauhotellu ja takas sänkyyn laittanu.



meil mie olen aina ollu se joka yö syötöt tekee ja alkaa olla aika rankkaa ja voimia vievää kun esim.viime yönä 8krtaa heräsin pojan takia ja aamulla poitsu päätti et 6.30 noustaan eikä nukuta... ja aamuyö meillä tosi levotonta eli 5 aikaan se alkaa ja ei juurikaan nuku kun pätkiä sit aamun...



no jos tämä tästä viel joskus iloks muuttuu...omat lapseni ainakin ovat näyttäneet sen että kaikilla ei vauva aika ole ilon ja ruusullatanssimisen aikaa ja et olis vaan vauva yksi auringonpaiste...



anteeksi saarnaus,väsy tekee tämän et purettava johonkin...

ei vaan osaa nauttia vauva ajasta omien lasten kanssa...molemmilla kolikki ollu ja sit pojalla nukkumis jutut ja ollu kipeä välillä jne...



mut osaa poika olla ihanakin.kyl se niin on et omat lapset ovat kaikista rakkaimpia vaik kuin välil ite väsyny mut mikään ei omille kullille vedä vertoja=)

Uusille tervetuloa!



Peipolle...ainakin meillä täällä vantaalla jo odotusaikana neuvolasta neuvottiin et pienen lapsen eka hammaslääkärikäynti on siin puolen vuoden iässä (seuraava vast n 2 veenä). Itse käytiin tosiaan maanantaina. Enemmänkin se käynti on vanhemmille (paasaa mehuista ja makeiden syömisistä ja hampaiden harjauksesta). Kyllä hammasläkäri kuitenkin tutki pojan ikenet ja jo tulleet hampaat (tai siis ne pienen pienet riisit) ja laittoi tietoihin puhjenneet hampaat. Niin ja saihan poitsu sieltä hammasharjan. Tällaiselle ensikertalaiselle hyvänä tietona tuli se, koska saa alkaa käyttää lapsella hammastahnaa.

En kyllä tiedä onko tämä käytäntö myös muualla kun tuntuu että neuvoloiden hoito vaihtelee aika paljon Suomen sisällä.



Ihanat ilmat on ollu nyt nää pari päivää! Eilen Kasper pääsi tuossa pihalla ekaa kertaa kokeilemaan uutta lasten allasta jossa lelukaari. Pohjalle laitoin vähän lämmintä vettä, tosi tyytyväisenä poika siellä istui ja läiskytti vettä käsillään! Ja tänään uudestaan! aivan ihanaa katsella kun toinen on niin innoissaan.



Vieläkään ei onneksi ole lähtenyt liikkeelle konttausasennosta, ainoastaan heijaa itseään. Sit ku se sen hiffaa ni sit mennään! Toivottavasti ei ihan vielä.



Ei, nyt täytyy mennä, viikonloppuja kaikille!!



Kimsu ja Kasper

Oltiin tyttöporukalla (+ meidän pikkupojat), kun ystäväni asuu siellä... ja kyllä täytyy sanoa, että on ihana kesäkaupunki :) Tänä kesänä pitää mennä vielä niin, että päästään Muumi-maailmaankin.



Mariadee:

Aika jännä, että tuli ekasta kerrasta noinkin raju /selvä reaktio. Kannattaahan se testata, ettei sattumoisin voinut olla jostain muusta jota esim. vahingossa joutunut suuhun, mutta varaudu että reaktio voi olla vielä pahempi kun annat toistamiseen sitä maitoa. Nuo korvatulehdukset varmaan liittyy sitten siihen allergiaan. Maitoallergia saattaa aiheuttaa ikäänkuin tyhjästä noita tulehduksia korviin... Jos imetät niin kannattaa varmaan sitten jättää myös omasta ruoasta pois maito. Meillä Jessen kanssa kävi niin, että kun oli saanut ekat reaktiot kiinteästä esim. maissista niin ei sitten enää sietänyt sitä edes äidinmaidon kautta.



Sitten omat kuulumiset:

Jeremi on itse päivän säde :x Äidin mussukka. Vierastaa kyllä sen verran, että vieraille ei jää hoitoon vaan saattaa huutaa koko ajan kun olen poissa. Ei jää myöskään isänsä hoitoon, mutta mummi joka vahtii poikia joka viikko on ihan ykkönen. Saas nähdä miten sitten päivähoitoon laittaminen tulee sujumaan.



Päivähoitohakemukset laitoin jo menemään. Ihan rahan takia joutuu lähtemään töihin. JOhan tässä ollaan jo lähes kolme vuotta kotona pyöritty (syksyllä) joten rahat vain loppuvat kesken, kun mitään ylimääräistä ei voi hankkia. OSa-aikaiseksi menen, mutta kokopäiväpaikat haetaan koska olen vuorotyössä ja vuoro-päiväkoti ei kiinnosta (on sen verran iso ja levoton paikka). Osa-aikaisenakin kun saatan sitten olla jonain viikkona kaikki arkipäivät töissä 8 tuntia. Lokakuun alusta sitten.



Syöminen:

Soseet maistuu vähän liiankin hyvin. Kahden-kolmen tunnin välein pitäisi saada murkinaa ja kerralla yleensä menee purkillinen. lihasosetta puoli purkkia. Tuntuu että imee tissiä vain janoonsa ja ainakin lypsäessä maito onkin niin litkua, että melkein läpi näkee ja kerran tein "maitopuuron" rintamaitoon niin oli kuin olis ollut vain vesipuuroa.



Tosissaan kaikki menee. Mistään kiinteästä ei ole saanut mitään reaktioita, ihoon ja kakkakin on normaalia. Syömäni kananmuna aiheuttaa vihreän ripulin mutta muuten tekee normaalia kakkapökälettä. :p Kun nuo kiinteät menee niin hyvin niin olen alkanut antaa kaikkea sen kummempaa miettimättä kaupan hyllustä vaan sokkona purkkeja koriin. Ihanaa. Jesse kun oi niiin allergienen että vainoharhaisuuteen asti sai oireita kytätä.



Päivän rytmi:



6.00 tissille jatkaa unosia tai jää höpisemään

8-9 aamiainen n. 1dl neljänviljan- ,kaura- tai ohrapuuroa + hedelmäsosetta puoli purkkia.

10 pikkutirsat (joskus saattaa tissittää hetken ennen nukahtamista)

11-12 lihasosetta puolipurkkia + tissuttelu

pitkät unet

14-15 hedelmäsosettta purkillinen

16 tissuttelu + pikkutirsat

17-18 kasvissosetta 1 purkki

19- iltapala: 1 dl puuroa + hedelmäpurkki

20 iltatissi ja nukkumaan

03-04 tissuttelu



Illalla nukahtamisen jälkeen meilläkin saatetaan itkuilla niin, että säpsähtää unesta, mutta tyyntyy sitten kun vähän paijailee. Tätä tekee usein n tunnin nukkumisen jälkeen varsinkin jos on ollut vilkas päivä.



No eiköhän tässä kaikki. Tulen kertomaan sitten ensi viikolla neuvolakuulumisia.


!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=ac4f7fc2-33f8-11dd-8384-…!

Kirjoittelen minäkin pitkästä aikaa =)! Meillä on arki rullannut ihan hyvin, ei juurikaan muutoksia. Itse olen ollut aika väsynyt, kun viikonloput ollut yhtä hulinaa, juhlia juhlien perään. Nyt on vielä viikonloppu vauhdikasta, mutta sitten rauhoittuu ja meillä kotona olijoilla alkaa "kesäloma".



Meillä on allergiat helpottunut (kop-kop), ihottumaa ei juurikaan ole ollut. Kova on tyttö syömään (äitiinsä tullut!)! Olen ahkeroinut ja tehnyt ite kaikki soseet. Joskus kyläillessä annettu valmiita, mutta kotona itsetehtyjä. Siitä olen ollut suorastaan ylpeä ;o). Esikoiselle annettiin aina vaan kaupan soseita.



Meillä riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Esikoinen vöyhöttää ja Aadakin on oppinut ryömimään niin kauheeta kyytiä, että on tarkkana oltava, mitä lattioilla on. Kovasti konttausasentoa harjoittelee ja siitä monesti meinaa naamalleen kaatua, kun kädet niin "takana". Pyörii hallitusti ja hekee jo hitusen istuma-asentoakin, mutta ei ilman tukea osaa istua.



Meidän neuvola oli tällä viikolla, pituutta oli 66cm ja painoa 7200g. Alaspäin oli painokäyrä mennyt hitusen, mitä ihmettelin kovasti, kun luulin, että on pulskistunut. On oksennellut aika kovasti, siitä varmaankin johtuu, kun syö minusta isoja määriä ruokaa.



Nyt pyykki hommiin!



Janica ja Aada 6kk

elikkäs nettikatkos tulossa kun meidän talo on viimein siinä kunnossa, että alamma muuttoruljanssin. Nettiyhteyksiä ei ole saatu siirrettyä, kun kaapelit puuttuu!!!, jotenm täytyy yrittää pärjätä jotenkin muutama kuukausi. Nytkin lainailen tädin konetta, että pääsin kuulumisia lukemaan. On se mukava kuulla kaikista teistä pitkästä aikaa!!



Meillä se 6kk tulee täyteen vasta muutaman viikon päästä ja 5kk nvlakin oli vasta toissapäivänä, ja tässä strategiset mitat 68,5/7940. Oskari oppi eilen kierähtämään oikein tarkotuksella vatsalta takaisin selälleen ja huomasi samalla, että hei näinhän pääsee liikkumaan paikasta a paikkaan b, ja on se hauskan näköistä kun pojuli pyörii väkkäränä lelujen ym perässä. Varottelin jo esikoista, että nyt on sitten viimeinen hetki, kun kaikki ns suojeltavat lelut haluaa piiloon, sillä näyttää että pikkuvellun liikkeelle lähtö kunnolla on aivan päivistä kiinni.



Omppuallergiankin totesin. Tuli aivan vahingossa kokeiltua tuokin epäilyn jälkeen, kun mummi oli pojalle antanut omenasosetta puurossa, ja parin päivän päästä posket lehahtivat niin punaisiksi ja kuiviksi että. Nyt posket ahkeran rasvailun jälkeen jälleen kunnossa, mutta täytyy nyt ihan tosissaan unohtaa tuo omppu hetkeksi. Epäilin sitä jo kerran, kun vastaava tapahtui noin kuukausi sitten.



Mutta hyvin meillä muuten luistaa. Pittää joutua tästä pakkaileen ja tavaroiden roudaamiseen. Tsemppiä kaikille joulutontuille ja tonttujen perheille!! Toivottavasti myös me saadaan linjat pian kuntoon, niin yhteydet alkaa taas toimia. ;)



Dunes ja Oskari

arki sujuu vauhdikkaasti. viime viikolla oli meidän perheen miespuoliset jäsenet kaikki yhtäaikaa kipeinä, kuumetta riitti. lapsilla korvatulehdus ja iskällän keuhkoputkenulehdus, antibioottipulloja oli rivissä ja siitä sitten miettimään että kuka saa ja mitä.



5kk neuvola oli tänään ja kauhistuttavat lukema 9,2kg ja 69cm, iso poika, kasvaa erittäin tasaisesti omalla käyrällään.



maitoallergia on todettu ja parin viikon päästä mennään sairaalaan korvikekokeiluun, onneksi tissimaito on toistaiseksi riittänyt. kiinteitä meillä ei vielä olla maisteltu eikä ihan hetkeen maistella.liikkuminen on aivan nollassa, jalat kyllä sätkii ja käsiä heiluttaa mutta ei aikomustakaan kääntyä ei mihinkään suuntaan, saati että eteenpäin yrittäs. seisois vaan, lattialla tai sylissä mikään muu asento ei kelpaa.

hampaita on yksi saatu ja toinen tekee tuloaan, todella vähäsellä kitinällä toistaiseksi ovat tulleet.



tamatu

kokeillaas...miul hypänny oudosti jutus aina uudeks keskusteluks...



meillä on nyt unikoulu sit eliakselle kotona ja kolme tosi rankkaa yötä takana...ei tunnu helpotusta ainakaan viellä olevan ja oon ite ihan tööt...



vime yönä heräsin 5 kertaa ja siinä oli pari pitempää syli jaksoa kun poika ei muuten rauhottunu ja yks syöttö ja sit herättiinkin jo 6.30



on nyt vaan jaksettava tämä homma...ma sit neuvolaan soitettava ja jos ei muutosta siis ole tullut yhtään niin olis sit sairaalaan lähete unikouluun.



voi olla et en nyt käy joulukuisis hetkeen-näin ei pitäisi tuntua,mut kun toisten juttuja lukee miten vauvat yöt nukkuu hyvin ja päivisin kilttejä jne...niin itel voimat vaan hupenee entisestään kun minulla kaik melkeimpä päin vastoin...



kolikki kun helpotti niin sit alko kipeenä olot pojalla ja nyt uniongelmat koht sit varmaa ne hampaat mitä ei viel yhtää oo...



mut palaan kun jaksan...



manja ja unikoulu elias 6kk

Ohhoh, että on sivujen ulkoasu muuttunut sitten viime käynnin, josta onkin aikaa kulunut...

Meillä tyttönen täyttää ylihuomenna sen puoli vuotta ja taitojakin on hiukan kertynyt, liikutaan jonkinverran lattialla, tartutaan kaikkeen, jutellaan. Hampaita ei ole näköpiirissä, mutta ei ole ollut muillakaan lapsistani ennen yhtä vuotta ;-) Joten hampaita en edes ole odotellut.

Arki on sujahtanut kiireellä, lasten koulukyydityksissä ja milloin mitäkin asioita hoidellessa. Vauva-arjesta en ole kyllä pystynyt nauttimaan kiireettömästi ja lapsentahtisesti, mikä on ollut kyllä sääli. Minulla raskaus-ja imetyshormoonit ovat aiheuttaneet aina kamalan pesänrakennus vietin, remontteja ollaan aloiteltu ja jotain saatu valmiiksikin, pihalla on hommia niin paljon kun vain jaksaa tehdä ja kodinkin pitäisi aina olla viimesen päälle siisti ja puhdas. Ja yhtälöä yleensä pyörittää yksi ihminen tai korkeintaan kaksi.

Imetystä olisin mieluusti lopettelemassa, mutta tyttö on tästä asiasta aivan eri mieltä, ei puhettakaan, että pullo maistuisi, isältä juo vähän jos minua ei näy, minulta ei sitten tippaakaan, hamuaa vain rintaa. soseita on alkanut menemään jo hiukan paremmin, varsinkin hedelmää, mutta menee jo oikeaa ruokaakin. Tässäkin asiassa menen mistä aita on matalin, kyllä meillä isommat sisarukset ovat lähes kaikkiruokaisia ; -)

Menin toissaviikolla toteamaan, että ollaan oltu tosi terveinä, niin tuli kunnon räkätauti kuumeineen, tulehduksineen, voitonpuolella onneksi jo.

Ja tyytyväinen olen elämääni ollut, varsinkin kun saan irrotettua tuon tissitakiaisen, niin helpottaa varmasti ennestään, saan hormoonit tasoittumaan.

Töitä täälläkin jo stressataan :-( Minä kanssa joudun palailemaan pikaisesti työelämään, lapsia en raaskisi vielä hoitoon laittaa, vauva on nyt sen 6kk ja seuraava on 2v, sitten ekaluokkalainen, kolmasluokkalainen, meidän arkiperheessä. Syksyllä mahdollisesti jatkaa perhepäivähoitajana,kuulemma hoitopaikan tarvitsijoita paikkakunnallamme olisi.

Haaveena olisi lähteä kodin ulkopuolelle töihin kuopuksen ollessa reilu 1-2 vuotias.. Asioilla on ollut tapana järjestyä..

:)

Heippa!

Kodissamme jokeltaa joulukuussa syntynyt nyt jo siis puolenvuoden ikäinen (HUH!) pojan pallero. Olen kyllä raskausajasta lähtien käynyt lukemassa tarinoita joulukuisista mutta nettiyhteýdet ovat tässä taloudessa aina välillä vähän mitä sattuu. B-) Ihanaa lukea teidän samanikäistenne touhuja, on tästä netistä iloakin!

Meidän poika on esikoisemme ja suhteellisen helpolla on meidät kyllä päästänyt. Imetän edelleen vaikka kaksi hammastakin suusta jo löytyy! :D

Onpas täällä juttua, mukavaa! : )



Kiva kuulla PONNARISTAKIN pitkästä aikaa! Niinkuin toki muistaki.



Ja uusille joulukuisille tervetuloa mukaan. Jospa saataisiin pikkusen aktiivisemmaks tää pino.



MANJALLA oli ollu rankka unikoulu kokeilu. Kurjaa ettei nyt onnistunu. Onko teillä jo selvinny että oliko taustalla jotain muuta?



KIMSU on jo päiväkoti papereita laittamassa. Niin se aika menee hurjaa vauhtia. Ihanko pk:hon haet vai perhepäivähoitajalle?



Meillä ollaan muutto puuhissa. Huh heijaa. Tais olla DUNESILLA sama homma. Nyt voi kyllä olla et nimimerkki meni väärin ku ulkomuistista lahopää kirjottelen... Te vaan pääsette omaan kotiin. Me vielä toistaseks muutetaan väliaikaseen kämppään. Jos vaikka joskus sais ton rakennus homman käyntiin...



Meillä herra otti eilen ekat kolme konttausaskelta, ryömii kovasti ja tänään nous sängyllä mua vasten polviseisontaan. : )

Äitiä hirvittää kun vauva oppii hurjaa vauhtia kaikkea, ei sen vielä tartteis...



Mutta oikein ihanaa kesää ja Juhannusta kaikille joulukuisille!



Odottelija ja Eemil 5kk 1vko

Nyt kun tarkemmin luin tota pinoa niin oli pakko tulla vielä sanomaan, tai toivottamaan kovasti jaksamista sinne sinulle!!! Toivottavasti asiat alkaa helpottamaan teillä pian.



Varmasti se on muillakin välillä rankkaa, mutta kyllä sua nyt koetellaan ihan tosissaan.



Jos jaksat niin tule kuitenkin jakamaan meidän kanssa, jos se edes pikkasen helpottais omaa oloa.



Meidän "helppojen" vauvojen äitien pitäis olla onnellisia että asiat on menny niin hyvin. Eikä ruikuttaa pikkujutuista, kuten kadonneista päiväunista. : ) Nyt tuntuu ainakin musta että eihän ne ole mitään.



Ymmärrän kyllä tunteen että tuntuu et kaikilla muilla on helpompaa.



Toivon että saatte yöt kuntoon, se varmasti jo helpottaa kun sais itse nukuttua.



TSEMPPIÄ JA VOIMIA!!!!!!!!!!!!!!



O

kyllä tässä usko ja toivo on meinannut loppua...toissa yö oli kaamea ja eilinen päivä...poika reagoi kun makkariin jo meni alkoi huuto...eilisen nukutin aina syliin et sais tasattua tätä rumbaa...



viime yö olikin parempi...poika inis pari kertaa ja rauhottu tuttiin 02.00 teki kakan ja minä et voi samppu nyt se sit ei varmaa nuku kun ne puhistan mut nukahti itkemättä takas sänkyynsä olin ihan et täh?



5.45 sit annoin maitoa kun ois heränny jo ylös ja nukahti ja 7.00 herättiin...



jospa se tästä-koputtaa puuta=)

Hieno juttu, että jo vähän parempaakin on ollut nukkumisen kanssa :)



Tosiaan toi on rankkaa, kun unet jää vähille. Väsyneenä on ihan hirveetä tarpoa päiviä läpi ja vielä kun lapset pitää samalla hoitaa..



Toivottavasti tosta nyt alkaisi yöt parantua! Pitkäjänteistä puuhaahan tuo on.



Voimia sinulle tosi paljon!! Kyllä lopussa kiitos seisoo, kun poju vihdoin alkaa nukkua kunnolla! :)



Meillä on nukkumaankäynti ollut kans aika hankalaa, mutta muuten piiperö kyllä nukkuu hyvin, kun viimein nukahtaa. Että siinä mielessä ei voi valittaa. Sen on huomannu, että jos erehtyy luulemaan, että nyt tuli joku rytmi, niin ei ainakaan meillä pidä paikkaansa. Heti muuttuu kuviot, jos jollekulle ääneen sanoo, että "meillä menee näin".



Piiperökin pyörähtää jo selältä masulleen, mutta vielä ei ryömi, konttaa tai nouse. Eikä kyllä tarttekaan.

Odottelijan Eemil lähtee kyllä ajoissa liikkeelle! :)



Soseita ollaan aloitettu vihdoin täälläkin, vähän heikolla menestyksellä. Pikkuhiljaa... kiirekös tässä. Nyt kesällä on ihanaa, kun saa tuoreita kotimaisia marjoja ja vihanneksia. Yritän ainakin alkuun tehdä itse soseet, kun määrätkin on niin pieniä.



Tervetuloa myös uusille juttelemaan, tosiaan saisi olla aktiivisempikin tämä pino. Joulukuussa oli melkein linjoilla ruuhkaa :) No eipä tässä itsekään enää ehdi koko ajan koneen ääressä istua.



Mukavaa juhannusta kaikille joulunlasten perheille! Nauttikaa mittumaarista ja yöttömästä yöstä :D Ja tietysti ihanista tonttulapsista :)



Gaiole ja piiperö 5,5 kk

meillä oli tänään 6kk neuvola, tai lähemmäs kuus ja puol mut kuitenkin. Ja mitat oli huimat: pituus 73cm ja paino 9,8kg! Ja pipo tais olla 45,2. Tää yks vaan naureskeli ja höpötti neuvolantädille ja täti oli ihan myyty:)



Joku kyseli päiväkoti vai perhepäivähoito. Olen ensiijaisesti hakenut "takapihallamme" olevaan päiväkotiin mutta laitoin myös lähialueen pphoitajat yhdeksi vaihtoehdoksi kun aika täyttä näkyy olevan noissa päiväkodeissa täällä meilläpäin. Toivottavasti pääsis johonkin lähelle hyvään hoitoon!!!



Nyt täytyy kiiruhtaamuihin hommiin. Jaksamista kaikille ja osi hyvää jussia!!!



Kimsu ja Kasper

Manjalle jaksamista vauvan uniongelmien kanssa! Kiva kuitenkin kuulla, että hieman valoa on näkyvissä. Tuo väsymys on kyllä ihmistä todella riuduttava olotila, vie mehut niin nopeasti.



Kyllä näyttää jouluvauvat olevan kooltaan hyvin erilaisia - ja samaten taidoiltaan! Kun lueskelen teidän muiden neuvolakuulumisia, meidän tyttö alkaa vaikuttaa lähes kääpiöltä :-) 6kk neuvolassa pituutta oli 65,8cm ja painoa 7452g. Omalla käyrällään Titi on kyllä aika hyvin pysynyt. Vielä ei käänny selältä vatsalleen (toisin päin kääntyy kyllä, kun ei tuosta vatsallaan olosta niin kovasti perusta) tai selkeästi ryömi. Sitteriä pomputtaa niin hurjaan vauhtiin, että painelee huonetta päästä päähän ja leikkimatolla jotenkin möngertää aina metrin johonkin suuntaan. Motoriikassa selvästi kädet ovat edellä tuota jalkapuolta. Titi on jo kauan vaihtanut lelua kädestä toiseen sujuvasti ja taputtanut kämmenillään pöytää jne. On se kai vaan uskottava, että vauvat kehittyvät omaan tahtiinsa ja meilläkin vielä liikkeelle lähdetään aikanaan.



Toinen alaetuhammas on nyt pari päivää puhkonut tietään ja se on aiheuttanut vaivaa. Onneksi miehellä on nyt kesäloma niin voidaan vaihdella syliä. Muuten jäisivät kyllä kaikki kotihommat tekemättä. Hammaslääkärissäkin käytiin ja ylpeänä esiteltiin jo isoa hammasta ;-D



Tuo soseiden syönnin oppiminen oli kyllä itselleni ihmetys. Alkuun se tuntui niin vaikealta, etten olisi voinut uskoa kaiken muuttuvan parissa viikossa helpoksi. Ensimmäinen puolitoista viikkoa meni siihen, että tyttö piti tiukasti suutaan kiinni tai kakoi, jos jokin ruoanmurunen vahingossakaan eksyi suuhun. Soseita olikin lähinnä seinillä ja äidin tukassa... Sitten yhtäkkiä Titi alkoi lipoa lusikkaa ja ihan nielaisemaankin soseet. Nyt viimeisen viikon ajan tekniikka on alkanut olla tosissaan hallussa ja soseita menee sellainen puoli desiä kerralla. Ruokalistaltamme löytyy nyt seuraavaa:

- maissi

- bataatti

- kukkakaali

- kana

- päärynä



Maissin ja päärynän olen ostanut valmiina, mutta muut pakastanut jääpalarasiassa. Maissin valmistamista itse olen myös harkinnut. Oletteko tehneet sosetta pakastemaissista vai mistä? Mitenkäs pakastemaissin pakastaminen uudelleen? Onhan siinä tietenkin kypsennys välissä, mutta silti arveluttaa.



Oikein mukavaa juhannusta kaikille joulukuisille!



RvaRuljanssi ja Titi 6kk 1vko

On meilläkin "kääpiö". 6 kk neuvola tosin on vasta viikon päästä, mutta 3 viikkoa sitten poika oli 68,8cm ja 6600g. Lääkäri olikin vähän huolissaan tosta painosta, mutta poika on sen jälkeen ottanu sellasen syömistahdin että varmaan on seuraavassa punnituksessa taas käyrällä. :) Muutenkin kuulostaa samalta kehitystahdilta. Meillä kääntyilee ja pyörii kellonviisarina lattialla ja kovasti nostelee peppua ja on kiukkunen kun ei pääsekään eteenpäin. Hampaita ei oo vielä puhjennu, mutta alhaalla kyllä näyttää siltä että on enää päivistä kiinni. Joku ihmetteli tota hammaslääkärissä käyntiä ja täytyy tunnustaa etten ollu minäkään moisesta kuullu! Täytyy varmaan kysellä neuvolantädiltä...



Meijän poika on kyllä onneksi syöny hyvällä ruokahalulla kaiken mitä on suuhun laittanu. Täysimetyksellä on menty alusta saakka, mutta pullosta on myös aina kaikki kelvannut, äidinmaito, korvike tai velli. Nyt kun on n. kuukauden syöny kiinteää, on alkanu kieltäytyä vellistä. Maito vielä menee, jos äitiä ei oo lähellä. Taitaa olla mielestään jo niin iso poika. :) Alottelin soseet varovasti maissilla ja porkkana-perunalla, mutta kokeilin aika pian muitakin. Eka lusikallinen lihaa oli vähän ihmeellistä, mutta söi heti melkein puoli purkkia. Siispä oon surutta syöttäny kaikkee, ainoo mikä ei kelpaa on kala. Tosin eipä siitä äitinsäkään tykkää...



Juhannusta sinnekin!



Pia