Miten töihinlähteminen voi vituttaakin näin paljon?
Menee sunnuntait pilalle kun tietää joutuvansa töihin
Kommentit (9)
tuttu tunne. Kai tälle jotain pitäis tehdä kun ei työssään viihdy yhtään! Oikein ahdistaa sunnuntaisin että taas viikko pitää tarpoa eteenpäin.
on suuri vaikutus viihtyvyyten. Ennen menin innoissani maanantaina töihin (samanlaisiin tehtäviin). Nyt kun eri työpaikka ja eri ihmiset, erilainen kulttuuri, niin ei voisi vähempää kiinnostaa. Yritän muuttaa asennetta, mutta kovin vaikeaa.
2/6
on suuri vaikutus viihtyvyyten. Ennen menin innoissani maanantaina töihin (samanlaisiin tehtäviin). Nyt kun eri työpaikka ja eri ihmiset, erilainen kulttuuri, niin ei voisi vähempää kiinnostaa. Yritän muuttaa asennetta, mutta kovin vaikeaa.
2/6
totta. Joskus oli kiva mennä töihin -oikein odotti maanantaita. Uskokaa tai älkää...
Mun edellinen pomo oli ihan mahdoton. Vuoden yritin muuttaa sitä, ei onnistunut. Sitten puoli vuotta yritin muuttaa asennettani, ottaa lunkimmin, ei onnistunut sekään. Kun tajusin, että se, mitä voin muuttaa, on meidän välinen sidos, lähdin pois. Nyt ei enää hatuta.
t. se joka kyseli alaa
että miksen viihdy työssäni. Työyhteisö yksi tekijä, monia muitakin. Jokin on vialla. Olen nimittäin senkin kokenut, että kävin töissä ihan innoissani. En potenut sunnuntaineuroosia tai koko aikaa odottanut perjantaita. Olin enenmmän siinä hetkessä.
2/6
Nykyään olen yrittäjä ja odotan innoissani maanantaita!
En vain sopeudu uuteen työpaikkaan. Sunnuntai-iltaisin iskee vitutus; tätäkö tämä on seuraavat vuodet :-(