Uudet autotkin vaarallisia miehisyyden kehittymiselle (ftalaatit)

Suomalaisten miesten sperman laatu on huonontunut ja kivessyöpien määrä on kasvussa. Syyksi epäillään kemikaalien, erityisesti muovien ftalaattien vaikutusta. Tutkija varoittaakin naisia käyttämästä kosmetiikkaa ja kemikaaleja raskausaikana sekä pidättymään niiden käytöstä myös lapsilla.



Suomalaisten miesten siemennesteen laatua on seurattu toistakymmentä vuotta. Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari kertoo, että viimeaikaisten tutkimusten mukaan erityisesti nuorten miesten sperman laatu on heikentynyt



- Suomi on toiminut vertailumaana Euroopan muille maille, meillä on ollut hyvä siemennesteen laatu, mutta nyt valitettavasti ollaan menettämässä tämä terveen kansakunnan maine.



Topparin mukaan siemennesteen siittiömäärät ovat laskeneet selväsi, ja ilmiö näkyy etenkin nuorille miehille tehdyissä uusissa tutkimuksissa.



- Lähestymme samaa tasoa, mikä on Saksassa, Tanskassa ja Norjassa, selvittää Toppari.

Kivessyöpää esiintyy enemmän



Myös kivessyöpä on yleistynyt. Se saa alkunsa jo sikiöaikana ja syyksi epäillään juuri ympäristökemikaaleja. Myös piilokiveksisyys ja virtsaputken kehityshäiriöt ovat lisääntymässä. Syyksi epäillään kemikaalien kasvanutta käyttöä.



Esimerkiksi muovien ftalaattien on havaittu aiheuttavan kansainvälisissä tutkimuksissa kaloille kaksineuvoisuutta ja rotille sukupuolielimien kehityshäiriöitä.



Ftalaattien pitkäaikaisista vaikutuksista ihmisiin puuttuu vielä tietoja.



Kemikaalit vaikuttavat mieshormoneihin



Yhdysvalloissa ftalaateille altistuneilla poikalapsilla on havaittu matalampia testosteronipitoisuuksia. He myös käyttäytyivät vähemmän maskuliinisesti kuin vertailuryhmä. Ftalaattien epäillään estävän mieshormonin eritystä ja vaikutusta.



Toppari löysi omissa tutkimuksissaankin hormonivaikutuksia kolmikuukautisilla poikavauvoilla, jolloin pojat tuottavat runsaasti testosteronia.



- Omissa tutkimuksissamme olemme nähneet tällaisia yhteyksiä vastasyntyneillä, jotka altistuvat isoille ftalaattimäärille.



Yhdysvaltalaistutkimusten mukaan virtsasta mitatut ftalaattipitoisuudet ovat olleet suurimmillaan 20-40 -vuotiailla naisilla. Toppari suosittaakin raskaana olevia naisia luopumaan kosmetiikkatuotteista.



- Tanskassa on jo vuosia ollut suositus, etteivät raskaana olevat naiset käyttäisi kemikaalituotteita ja kosmetiikkaa, koska niihin liittyy tuntematon riski.



Kosmetiikassa runsaasti kemikaaleja



Kosmetiikassa on sadoittain erilaisia kemikaaleja, joista osa saattaa aiheuttaa haittavaikutuksia. Topparin mukaan kemikaalien imeytyminen riippuu käyttömääristä. Vaikutuksiin taas vaikuttaa käyttöajankohta.



Toppari suosittaa, että lapsilla käytettäisiin mahdollisimman vähän kemikaalituotteita, esimerkiksi shampoota. Tytöillä munasolut kehittyvät valmiiksi jo sikiöaikana, pojalla siittiöiden valmistus alkaa murrosiässä eli altistusaika on pitkä. Sukusolujen haavoittuvuus on siten hyvin eriaikaista.



EU hyväksyy kemikaalit, joilla ei ole allergisia ja ärsyttäviä vaikutuksia. Pitkäaikaisia hormonaalisista vaikutuksia ei kuitenkaan tarvitse testata pienistä käyttömääristä.



Unioni on kieltänyt osan ftalaateista kosmetiikassa, koska niillä on osoitettu olevan kehityshäiriöitä aiheuttavia vaikutuksia koe-eläimillä.



- Raskaita lisääntymisen ja haittoja aiheuttavia tutkimusten testauksia tehdään paljon vähemmän kuin allergiatestejä, Toppari kuitenkin toteaa.



Myrkyllistä lyijyä käytettiin vuosituhansia



Tieto lyijyn myrkyllisyydestä kesti kauan. Lyijyä käytettiin antiikin aikana meikeissä ja pitkään maaleissa, joita lapset saattoivat syödä rapisevista seinistä. Vasta 80-luvun lopulla lyijy kiellettiin maaleissa ja polttoaineissa, sanoo Toppari.



- Lyijylle ehdittiin altistua viime vuosisadalla kunnolla viitisen kymmentä vuotta. Vielä edellisvuosisatoina otettiin lyijykylpyjä. Beethoven on esimerkki lyijylle altistuneesta, lyijymyrkytyshän aiheuttaa kuuroutta ja vakavia psyykkisiä häiriöitä.



Nykyisin kemikaalien, kuten rasvojen ja deodoranttien epäillään olevan yhteyksissä myös rintasyöpään. Asiasta on puhuttu jo pitkään, mutta sitä ei ole pystytty todentamaan.



Toppari varottelee myös ruuan kuumentamisesta mikrossa muoviastiassa, koska silloin syntyy nestettä ja muovin pehmennysaineena käytettyjä aineita voi liueta nesteeseen. Lämpö irrottaa niitä tehokkaasti.



Ftalaatteja sisältäviä kemikaaleja on joka paikassa, fysiologian professori Toppari muistuttaa.



- Niitä on muoveissa, muovinpehmentimissä, elektroniikassa, muovimateriaaleissa, auton sisäpinnoissa. Kun uudessa autossa istuu ja tuntee sen hyvän tuoksun, se on itse asiassa ftalaatin tuoksu. Ftalaatteja hengitetään ja niitä on iholla tekstiileissä. Niitä tulee myös ruuan mukana muovipakkauksista.