Kävipä tyttökaverille hassusti
Sattui tapaamaan avomiehensä 5 vuotta sitten. Kumpikaan heistä ei ollut sitä sorttia, että naimisiin olisivat halunneet. Heille syntyi 2 lasta ja jostain syystä tyttökaverini päättikin alkaa painostamaan miestä naimisiin - ensin juttelemalla ja viimeksi aloitti vuosi sitten kesäkuussa selibaatin, josta kuulemma lipesi kerran "vahingossa" välillä. Mies pysyi kannassaan jostain syystä.
No nyt sitten viime viikolla meis otti ja lähti - oli sanonut suoraan avovaimolle, että saa sitten pitää "vehkeensä ja pakkomielteensä" ja "selibaatilla pakottaminen" oli viimeinen tikki koko hommassa; en osaa sanoa oliko taustalla jotain muuta vai vain selibaatin seurauksia.
Mitä mieltä olette pihtaamisella pakottamisesta - kai siinä pihtarikin menettää jotakin elämänilostaan ja leikeistä - ja viimeksi sitten kuivaksikäyneen parisuhteen? Itse en kyllä lähtisi tuommoiseen riskibisnekseen.
Kommentit (27)
kuin 3 viikkoa/3 viikkoa.
Naisen palattua oli uusi rakas saanut tarpeekseen ja mies opinut elämästä jotain.
.. Sanoin työkaverille että lähde tarpeeksi pitkälle matkalle ja vie lapset isälle ja sanot että heippa. Naisen palattua oli uusi rakas saanut tarpeekseen ja mies opinut elämästä jotain.
..tuossa taas käytetään lapsia välineenä.
Vai keski-ikäinen aviomies, joka hylkäsi lapsensa ja vaimonsa ja kuvitteli olevansa 25-vuotias?
Mitähän olisi pitänyt sanoa kun työkaveri kysyi että mitä tehdä? Varmaan kai että odota vaan kärsivällisesti ja kauan jos Herra vaikka suvaitsisi tulla takaisin.
Joka tapauksessa pariskunta päätyi yhteen ja lapsilla on taas isä. Ehkä hiukan vähemmän typerä, oppi ainakin että vaimo ei ole pelkkä kynnysmatto ja että lapset ovat hänenkin.
Jos mies tekee vaimostaan yksinhuoltajan, onko se oikein? (Tottakai, vaimohan pihtasi...) Vai käyttäkö hän lapsia välineenä? Onko sen pahempi jos nainen tekee miehestä pariksi viikoksi yksinhuoltajan?
Sohaistaan hiukan vielä eli neuvoksi niille naisille, joiden mies tuntuu olevan kiinnostuneempi itsestään ja itsensä viihdyttämisestä kuin perheestään ja mahdollisesti jo suunnittelee lähtöä uusille metsästysmaille: sanokaa että se joka tästä liitosta lähtee, tekee itsestään yksinhuoltajan.
Niille pojille, jotka koko ikänsä vastuuta pelkäävät taas suosittelen kondomin käyttöä, pääsette helpommalla eivätkä huonot geenit ja käyttäytymismallit periydy.
yksinhuoltajaksi kuin antaisin lapset vaimolle. En luota hänen kasvattajantaitoihinsa/kykyynsä pätkääkään. Lisäksi uusi mies voisi olla vaikka mikä hyypiö...
Sohaistaan hiukan vielä eli neuvoksi niille naisille, joiden mies tuntuu olevan kiinnostuneempi itsestään ja itsensä viihdyttämisestä kuin perheestään ja mahdollisesti jo suunnittelee lähtöä uusille metsästysmaille: sanokaa että se joka tästä liitosta lähtee, tekee itsestään yksinhuoltajan.
Niin on, sama vika. Onneksi ei ole lähdössä kumpikaan ainakaan tiettävästi.
on niin mahdoton asia,jos lapsiakin on tehty ja jos kumppani sitä kerran haluaa?
Voisko joku selittää miksi ihmeessä se on niin vastenmielinen ajatus että mieluummin eroaa kuin menee naimisiin?
Idioottimaista jääräpäisyyttä, minulla on nyt sellainen periaate etten mene naimisiin. Vähintään yhtä typerä kuin sellainen periaate että en anna ellei sormusta ala kuulua.
Senkus sanot. Arvasin että joku älähtää kun kalikka kalahtaa. Avioliiton myytiksi leimaaminen on varmaan ihan käypä tekosyy vältellä sitä ja siihen liittyvää sitoutumista.
En elättele mielessäni mitään myyttejä sen paremmin avio- kuin avoliitoistakaan, silmät auki kuljen ja kokemusta on riittävästi molemmista.
Käytin sanoja "aikuisen avioparin". Aikuisilla avioliitto merkitsee sitoutumista toiseen ihmiseen ja perheeseen. Jos avioliitoista päättyykin puolet eroon, avoliitoista paljon useampi.
Lainaan lausettasi "ei sitä noin vaan toiselle yksinhuoltajuutta aseteta". Mitäpä teki ap:n kuvaama avo"mies"? Häipyi ja jätti mukulat muijalle.
Lasten vieminen pariksi viikoksi isukille voisi herättää huomaamaan että on oikeasti isä ja että elämä on muutakin kuin kuntosalia, baaria ja saunailtaa ja narsistista omien tarpeittensa hoitamista. Lapsille voi sanoa ettei äiti hylkää mutta koulutetaan vähän isää.
Entinen työkaveri (nainen) jäi yksin kolmen villin pojan kanssa kun lääkärimies kuuli seireenien kutsun ja häipyi nuoren hoitajan kanssa uuteen lemmenpesään. Sanoin työkaverille että lähde tarpeeksi pitkälle matkalle ja vie lapset isälle ja sanot että heippa. Naisen palattua oli uusi rakas saanut tarpeekseen ja mies opinut elämästä jotain.