Lakitietoiset: voiko taloyhtiö vaatia meitä purkamaan terassin omalla kustannuksella?

Jos se on alkuperäinen, eli rakennuttajan/rakentajan rakentama niin silloin terassin purkaminen ja uuden rakentaminen on taloyhtiön hommia.



Jos joku asunnon omistajista on sen rakentantanut, niin sitten se on teidän hommanne.

jos rakennatte uuden, kannattaa hoitaa homma virallisesti taloyhtiän kanssa. Silloin sieltä kerrotaan mitä vaatimuksia terassille on, mm. noiden kaivojen kannalta.



Jos luvattomasta terassista koituu ylimääräisiä kustannuksia ja asuntokaupasta on alle 5 vuotta, voitte hakea edellisiltä omistajilta korvausta. Se saatteko on taas toinen juttu.



Taloyhtiöön päin te kuitenkin olette se taho, joka terassista ja sen purkamisesta on vastuussa. Teidänhän se on.

Onko se terassi kaiverrettu jostain yhdestä ikitammesta vai miksi ihmeessä se pitää purkaa ja rakentaa uudelleen? Etkait vain ole mennyt jonkun ompelijan kanssa naimisiin joka ei osaa vasaraa käyttää?

Onko se terassi kaiverrettu jostain yhdestä ikitammesta vai miksi ihmeessä se pitää purkaa ja rakentaa uudelleen? Etkait vain ole mennyt jonkun ompelijan kanssa naimisiin joka ei osaa vasaraa käyttää?

Puuterassi on yleensä tehty ruuvaamalla laudat juoksuihin ja se on helppo purkaa. Sitten, jos joku valopää on käyttänyt jotain kierrenauloja tms, purkaminen voi rikkoa laudat.

Luukkujen tekemisessä on oma hommansa, mutta ei se mitään ydinfysiikkaa ole.

Irrottaa muutama lauta ja laittaa ne takaisin paikoilleen?

mutta jos se ei ole talon alkuperäinen rakenne, vaan asukkaan myöhemmin rakentama, niin se on ikäänkuin kalustusta, joka teidän tietenkin tulee siirtää pois rakennuksen huoltotöiden tieltä.



Yleensä kai terassit pyritään rakentamaan niin, että ne joko kiertävät kaivot, kaivojen päällä on joku irroitettava osa tai terassilaudat ovat kaivon kohdalta edes ruuvattavissa irti kaivojen huollon ajaksi.



Jos jälkikäteen rakennettu terassi on tehty niin kiinteäksi, että koko terassi on purettava, niin ei asia todellakaan taloyhtiölle kuulu. Tuskin se kuuluu myöskään edelliselle asukkaalle jos hän on pihalle jonkun rakennelman jättänyt ellette te ole nimenomaisesti vaatineet kaupan yhteydessä häntä rakennelmaa purkamaan.

Kaikki asukkaat ovat jotain terasseja rakennelleet. Eikä mitään lupia ole kenelläkään, hallituksenkaan jäsenillä.

Terassiin tarvitaan rakennuslupa. Se muuttaa talon julkisivua ja saattaa muuttaa naapurin näkymiä esim. jos tehdään naapuritonttia vasten terassille aitaa, joka nousee normaalia korkeammalle. Lupa maksaa ja terassi syö tontin rakennusoikeutta. Pitää siis olla vapaita neliöitä tontin tehokkuusluvussa, jotta tuo onnistuu ollenkaan.

Ainakin pk-seudulla vesi- ja katu sekä kaikkialla vakuutus ja verot taloyhtiölle määräytyvät rakennettujen neliöiden määrän mukaan. Ja silloin yhtiöön tulee lisää kustannuksia ja yhtiövastikkeet nousee.

Laiton rakennelma on laiton. Teille sen purkamisen korvaa ei edeltävä myyjä, vaan se kuka omistajista rakennutti terassin. Kyse ei ole enää kauppatilanteessa tehdystä virheestä vaan ihan vahingonteosta asunnolle. Tosin jos teillä ei ole kulunut 2 vuotta asunnon kauppakirjojen kirjoittamisesta, niin voitte myyjää reklamoida (vaikka hän ei olisi korvausvastuussa purusta), niin siitä ettei kertonut laittomuudesta ja teille tuli siitä haittaa ja kustannuksia. Saatte ne periä myyjältä eli se mikä menee kaikkeen kipuun ja kärsimykseen asiasta.

Olkaa tyytyväisiä, ettei ollut laiton ullakko purettavana, niitäkin näkee myytävissä kämpissä tosi paljon. Ja ensi kerralla olette viisaampia asuntoa ostaessa. Tuollaiset rakennelmat ovat vaarallisia, jos niillä vaikka sattuu tulipalo jostain tuikusta, niin vakuutus ei korvaa, koska terassi laiton, erityinen vaara tämä on laittomien ullakoiden huonosti tehdyistä sähkötöistä! Mieti kannattaako laitonta tehdä, koska laillisenkin pystyy tekemään monissa tapauksissa.

Nyt vaan selvittämään kuka maksaa. Purkamisen voitte aloittaa heti.

Ainakin pk-seudulla vesi- ja katumaksut sekä kaikkialla vakuutusmaksut ja kiinteistöverot taloyhtiölle määräytyvät rakennettujen neliöiden määrän mukaan.

Eikä se toden totta syö rakennuslupaneliöitä!



Siis jos tässä nyt puhutaan siitä, että maa on katettu laudoilla, kivillä tms. Edes katos päällä ei vaadi lupaa. Luvat tarvitaan vasta, jos rakennelmassa on myös seinät joka sivulla. 50% terassin reunoista saa peittää seinilläkin ennen kuin siitä tulee lupaneliöitä syövä rakennus.

Eikä se toden totta syö rakennuslupaneliöitä!

Siis jos tässä nyt puhutaan siitä, että maa on katettu laudoilla, kivillä tms. Edes katos päällä ei vaadi lupaa. Luvat tarvitaan vasta, jos rakennelmassa on myös seinät joka sivulla. 50% terassin reunoista saa peittää seinilläkin ennen kuin siitä tulee lupaneliöitä syövä rakennus.

Saahan sellaisen kelluvan terassin rakentaa ihan omin luvinkin. Siihen tuskin on rivarissakaan naapurilla mitään sanomista, onko piha ruoholla , laudoilla vai hiekalla peitetty.

Eikä se toden totta syö rakennuslupaneliöitä! Siis jos tässä nyt puhutaan siitä, että maa on katettu laudoilla, kivillä tms. Edes katos päällä ei vaadi lupaa. Luvat tarvitaan vasta, jos rakennelmassa on myös seinät joka sivulla. 50% terassin reunoista saa peittää seinilläkin ennen kuin siitä tulee lupaneliöitä syövä rakennus.

Ainakin katettuun terassiin (ilman seiniä) tarvitaan usein lupa, mutta ei rakennusluvan tasioista selvitystä. lisäksi joskus naapureilta on oltava suostumus.

Kerrosalaa rakennelma syö vain, jos siinä on riittävästi seiniä, nämä prosentit löytyy ihan säädöksistä.

Jos ap:n terassi on pelkkä "lattia", se ei liene laiton, mutta tietenkin kaivoihin pitää päästä käsiksi, se on ap:n vastuulla, ja voi olla hankala saada edellisiä omistajia maksumiehiksi.

Onko se terassi kaiverrettu jostain yhdestä ikitammesta vai miksi ihmeessä se pitää purkaa ja rakentaa uudelleen? Etkait vain ole mennyt jonkun ompelijan kanssa naimisiin joka ei osaa vasaraa käyttää?

mm. seiniä/aitaa ympärillään. Mitä ihmeen purkamista siinä on vaivaksi, jos kyse on vain pihan "laatoituksesta" laudoilla. Silloin ap ei tarvi lupaa, jos on maavaraista lautalaattaa laitettu.



Kutsutteko sitä levytettyä maata tosiaan terassiksi? :)



terv. 13

puisen terassin talon eteen kun se siihen sopisi hyvin. Tätä emme siis osanneet ajatella rakennuslupaa hakiessa. Kuitenkin jos nyt rakentaismme sen terassin pitäisi olla uudet piirustukset ja hakea joku julkisivulupa. Lautaisen ritiläterassin tai laattaterassin voi tehdä mutta pitkästä laudassta anturoille ei.

Jos terassi tarkoittaa pelkästään maan kattamista laudoilla, kivillä tms., niin se ei tarvitse missään lupaa. Myöskin matalan aidan saa rakentaa ilman lupaa. Jos terassilla on katto tai seinät, niin sitä koskevat säännökset rakennelmista, jotka ovat kuntakohtaisia.



Rakennusneliöitä syövät vain tilat, joissa on myös seinät, seinien peittoprosenteista on erilliset säädökset. Yleensä pienen kevytrakenteisen piharakennuksen (seinineen) saa myös rakentaa ilman lupaa, Espoossa tällaisten piharakennusten neliörajat ovat 5 neliötä / 12 neliötä kaavatilanteesta riippuen.





Tässä Espoon säädöksiä:



Pienet vajat, katokset, rakennelmat ja laitteet



”Rakennuksena ei pidetä kooltaan vähäistä ja kevytrakenteista rakennelmaa tai pienehköä laitosta, ellei sillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia.” (MRL 113 §) ”Toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, kuten katoksen, vajan, kioskin, käymälän, esiintymislavan tai vastaavan rakentamiseen. ” (MRA 62 §)



Tarvittavat asiakirjat ja liitteet



•Lupahakemus

?Luvan hakijana voi olla ainoastaan kiinteistön omistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö.



•Pääpiirustukset kahtena sarjana

?Asemapiirros 1:500 ajanmukaiselle pohjakartalle.

?Pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset.



•Ote asemakaavakartasta

•Naapureiden allekirjoittamat kuulemislomakkeet

•Naapurin suostumus, mikäli rakennelma sijoitetaan lähelle naapuritontin rajaa.

Vapautus luvan hakemisesta



Lupaa ei tarvitse hakea, kun pientalon rakennuspaikka on asemakaava-alueen ulkopuolella ja rakennetaan yksi alle 3 metrin korkuinen ja peittoalaltaan enintään 12 m2:n suuruinen piharakennelma.” (Espoon rakennusjärjestys 6 §)



Asemakaava-alueella saa rakentaa alle 5m2 suuruisen kevyen rakennelman ilman lupaa.



Vaikka toimenpide ei vaadi lupaa, sen toteuttamisessa on otettava huomioon rakentamisesta annetut määräykset, mahdolliset rakentamistapaohjeet ja rakennettu ympäristö. Mikäli toteutettu toimenpide, rumentaa ympäristöä, ei täytä ulkoasultaan kohtuullisia vaatimuksia tai ei sovellu ympäristöön, voi rakennusvalvontaviranomainen velvoittaa kiinteistön haltijan muuttamaan tehdyn toimenpiteen.





Rakennelman kerros- ja kokonaisala



Asemakaava-alueella alle 5m2 ja asemakaava-alueen ulkopuolella enintään 12m2 suuruisia rakennelmia ei lasketa kerros- eikä kokonaisalaan.



Edellistä suuremmat umpiseinäiset rakennukset lasketaan kerrosalaan eli tontin rakennusoikeuteen. Kun rakennuksen julkisivupinnasta 1/3 on avointa, rakennus lasketaan vain kokonaisalaan eli se ei vie tontin rakennusoikeutta





Rakennelman sijoittaminen



Vajat, rakennelmat ja laitteet kuten autosuojat, varastot, puutarhamajat, kasvihuoneet, uima-altaat, grillikatokset, jätekatokset ja aitaukset ja muut vastaavat on sijoitettava kiinteistölle siten, etteivät ne aiheuta haittaa naapurille eivätkä rumenna ympäristöä. Vajat, rakennelmat ja laitteet on sijoitettava vähintään yhtä etäälle naapuritontin rajasta kuin mikä on niiden korkeus. Rakennelman sijoittaminen tätä lähemmäksi edellyttää naapuritontin haltijan suostumusta.



• Autokatokset ja autosuojat:



Suomen rakentamismääräyskokoelman E4 määrää että autosuojan etäisyys saman tontin rakennuksesta on oltava vähintään 8 metriä, enintään 60 m2:n suojan vähintään 4 metriä.

Jos etäisyys on edellä mainittuja pienempi, autosuoja erotetaan asuintiloista luokan EI 30 rakennusosin. Osastoivassa seinässä olevalta ovelta edellytetään 15 minuutin palonkestävyysaikaa. Lämmöneristetyn ulko-oven voidaan yleensä katsoa täyttävän tämän

vaatimuksen. Maanalainen autosuoja osastoidaan vähintään luokan A2-s1, d0 tarvikkeista tehdyin luokan EI 60 rakennusosin.



• Grillikatos



Grillikatos on sijoitettava vähintään 8 metrin päähän kerrostalon seinästä ja vähintään 4 metrin päähän naapurin rajasta. Omakotitalon pihalla grillikatoksen sijainnista omaan asuinrakennukseen ei ole määräyksiä. Jos katokseen rakennetaan savupiippu, sen etäisyyden ja korkeuden kattopinnasta tulee olla Rakentamismääräyskokoelman osan E3, pienet savuhormit, mukainen. Kun savupiippu on katoksen harjalla, sen korkeus on oltava vähintään 80 cm.



• Jätekatos



Jätesuojista on erillinen ohje "Kiinteistön jätehuolto"





Asemakaava-alueella rakennelman tulee sijaita asemakaavan mukaisella rakennusalalla.

Jos asemakaavassa on tontin peittoalasta määräyksiä, nämä rakennelmat lasketaan peitto-alaan.



Rakennusvalvontakeskus soveltaa rakennusjärjestystä siten, että ilman lupaa saa asemakaava-alueella rakentaa alle 5 m2:n ja asemakaava-alueen ulkopuolella 12 m2:n suuruisen rakennelman rakennusjärjestyksen mukaiselle etäisyydelle tontin rajasta.

Jos todella maanpäälle tehdään laudoitus tai laatoitus, se ei vaadi rakennuslupaa. Jos jotain tarvitaan, se hoituu ilmoitusmenettelyllä. Eikä syö rakennusoikeutta. Eri asia on, jos tehdään maanpintaa korkeammalle ja katettu terassi, johon lyödään vielä seiniäkin. Silloin kannattaa kysyä rakennusvalvonnasta etukäteen. Joka tapauksessa kaikki ne rakennelmat, jotka eivät ole olleet pystyssä rakennsuta luovutettaessa, ovat osakkeenomistajan vastuulla ja taloyhtiön huoltotöiden vuoksi tapahtuva purku on osakkeenomistajan vastuulla.

taloyhtiön lupa. Eli ei sellaista voi ihan noin vain rivitaloyhtiössä pykätä.

Eikö se ole jo huone, vaja, grillikatos, kesäkeittiö tms. jos siinä on seinät? Eikös terassi kuitenkin tarkoita ulkotilaa?



Minun on vaikea kuvitella, että joku pykäisi rivitaloon kiinteät seinät ja katon omaavan "terassin". Eiköhän kyse kuitenkin kaikella todennäköisyydellä ole peitetystä maapläntistä jossa ehkä on korkeintaan tuollainen 120 senttiä korkea aita ympärillä, jollaisen saa rakentaa ilman lupaa? Terassin päälle voi viritellä esim. kangaskatoksen tai aurinkovarjon.

ap voisi vaantehdä sellaiset avattavat luukut niiden kaivojen päälle?



Ei tarttis koko terassia purkaa...

Siellä alla on kuulemma jotain sadevesikaivoja, jotka nyt pitää tyhjentää, ja rivariyhtiön hallituksen mukaan on meidän asia purkaa terassi, joka on näiden kaivojen päällä! Kun muutimme tähän, terassi oli paikallaan, joten me emme ole sitä virheellisesti (?) rakentaneet tai edes olleet tietoisia että siellä jotain kaivoja majailee, joten voiko olla niin että omalla kustannuksellamme ja vaivalla ensinnäkin revimme auki terassin ja sitten rakennamme tilalle uuden, jossa on luukut kaivoja varten. Ei kuulosta ihan kohtuulliselta! :/

ja tee luukkuja siihen kohtaan?