Minkä ikäiset pojat osaavat käyttäytyä kaverikylässä?
Poikani on 6v. ja käyttäytyy kylässä hyvin, on kysytty.
Tosin ei luuhaa muaalla kovin usein, koska monelle ei pääse kylään.
2v. vetänyt pojan kaveri rumbaa ja nyt tuntuu, että lasten käytös kylässä on pöyristyttävää.
On uhmaa, tottelemattomuutta, kerjäämistä, riehumista ja olkkarin valloittamista.
Nyt tuntuu, etten halua meille enään ketään, koska en jaksa kasvattaa vieraita lapsia.
Toki hyvin kasvatettuja lapsiakin löytyy, mutta ne on yleensä varmaan kotonansa.
Olisi kiva tietää, että missä iässä pojat osaavat olla kylässä, niin etteivät ole rasitukseksi?
Vai onko vain yksilökysymys, eikä niinkään ikäkysymys?
Selkeästi täällä naapurit ei päästä lapsia kylään.
2 tyttöäkin kaveraa iltiksessä, vaikka kummallakin on vanhemmat kotona.
Kuulen usein kysymyksen pääseekö poikani teille kylään, mutta kukaan ei kysy pääseekö poikani heille kylään.
Itse en kyllä lastani pyytele minnekään, koska on todella moukkamaista käytöstä tyrkyttää lastaan toisten kotiin.
Meillä perheessä vammainen lapsi, joten en vain jaksa huonoa käytöstä.
Kommentit (5)
komennan kyllä muidenkin muksuja siinä missä omianikin, joskus on pitänyt ihan tiukast sanoa mitä meillä saa tehdä ja mitä ei. Jos ei viesti mene perelle, olen sanonut, että ei voi tulla uudestaan jos ei osaa käyttäytyä meidän perheen sääntöjen mukaan. 99-prosenttisesti kaverikyläilyt ovat kuitenkin sujuneet ilman mainittavia huomauttamisia iästä riippumatta.
Meillä ruvettiin harrastamaan näitä säännöllisiä kyläilyjä noin eskari-ikäisenä ja silloin jo lapsissa rupesi selvästi näkymään tietynlainen vieraskoreus. Leikit sujuivat pääsääntöisesti jo hyvin ja muutenkin lapset osasivat käyttäytyä. Nyt ekaluokkalaisen kaverit ovat todella hyväkäytöksisiä. Vastaavat reippaasti kun heiltä kysytään jotain, syövät nätisti jos tarjotaan ruokaa, osaavat kiittää ja leikit sujuu hienosti ja mikä parasta, koko talo ei järähdä lasten vierailun yhteydessä eli tuon ikäisillä ei ole enää tarve kaivaa kaikkia tavaroita esiin.
Kyläilyt sujuneet hyvin, sikäli kun vanhempia voi uskoa. Haluaisin kyllä, että minulle oltaisiin rehellisiä!
Mikään ei olisi niin paskamaista kuin olla kertomatta poikani huonosta käytöksestä ja sitten samalla ihmetellä kuinka en ole lastani opettanut...
Myös meillä vierailleet 5-8 vuotiaat pojat ovat olleet fiksuja ja hyväkäytöksisiä =)
On siinä varmaan sellaista "ei se niin kauheaa ollut" -mentaliteettiäkin, mutta pääosin hyvin samanikäiset poitsut käyttäytyvät meilläkin. Ja pyrimme vastavuoroisuuteen eli siihen, ettei kenenkään kotona lampata joka päivä kylässä, vaan omaakin rauhaa on annettava. Niin ja kerran poitsuni oli ruoka-aikaan kylässä (se oli etukäteen sovittu) ja tunnusti syöneensä siellä parsakaalia, mitä ei kotona koskaan tee. Perustelu kuului: "No minä ajattelin, ettei siellä oikein pidetä sellaisista pojista, jotka eivät parsaa syö."
Vaikkei olisi menny.