nyt tajuan lapsuudestani erinäisiä asioita (isän alkoholinkäyttö)

Mulla valitettavasti on selkeat muistot isan kannaamisesta ja riehumisesta...

Etkö sä teininäkään tajunnut mitään?

Jätin tuossa viikonloppuna miehen nukkumaan makkariin tämän oltua myöhään baarissa, ja muutaman tunnin päästä siellä luonnollisesti lemusi ihan törkeästi vanhalle viinalle (tosi harvinaista meillä).

Äkkiä tuli selkeä flashback lapsuuteen: tuolta haisi AINA aamuisin mun vanhempien makuuhuoneessa. Ilmeisesti siis isä on dokannut ihan reippaasti käytännössä joka ilta, ja näin ollen ollut siis myös kroonisessa krapulassa. Samalla sai selityksen myös isin viikonloppuinen aamu-unisuus (nukkui aina vähintään puoleenpäivään) ja äreys. Juuri muusta ei viinan riskikäyttöä meillä aavistanut, isä hoiti aina työnsä, eteni urallaan, oli urheilullinen jne. ja aina hyvä isä.

Muistan kyllä vanhempien riidelleen, jos isällä satunnaisesti venähti baari-ilta pitkäksi, ja joskus juhlissa (vappuna tms) isä on ollut lapsen näkökulmasta "liian" iloinen, siis vähän vieras ja pelottava. Ehkä pari yksittäistä kertaa muistan, kun vähän vanhempana lapsena olen selkeästi tajunnut, että nyt meni isillä överiksi (hoiperrellut, kaatanut huonekaluja tms).

Hassua, kun yksi hajumuisto näin parinkymmentä vuotta myöhemmin saa palikoita loksahtelemaan paikoilleen.

(Tietysti mietitte nyt varmaan, että onhan se iltatissuttelija voinut olla mun äitikin, mutta sitä on äärimmäisen vaikea uskoa - ei toki mahdotonta.)

Etkö sä teininäkään tajunnut mitään?

Toki mä rekisteröin, että kyllähän sitä olutta isällä meni useampi pullo iltaisin, ainakin mitä nyt jälkikäteen muistelen. Ekan se korkkas aina töistä tultuaan joskus 17-18 aikaan, sille mä joskus kulmiani kohautin. Mutta murrosikäisenä mä olin niin paljon joko omissa menoissani viikonloppuisin ja arkisin kiinni läksyissä, etten ainakaan muista tuon tissuttelun mua niin häirinneen. Ehkä mä sit aina loppuillasta välttelinkin olohuonetta, kun siellä oli vähän halju tunnelma (äitikin meni sattuneesta syystä aina aikaisin nukkumaan).

Toisaalta, mistäpä mä oisin tajunnut että jokailtainen kaljan kittaaminen (siis varmaan jotain 3-5 pulloa per ilta, ja enhän mä _tiedä_ mitä muuta on mennyt sen lisäksi) ei ehkä kumminkaan oo ihan normikäyttöä, vaikkakin varmaan suomalaiskodeissa ikävän yleistä. Eihän mulla oikein vertailukohtia ollut. Onneksi ei tosiaan ollut mitenkään väkivaltaan taipuvainen tapaus, ja ihan hyvässä kunnossa ja terve - tietääkseni - edelleen, ihme kyllä. Sillä kulutuksella.

Nyt vaan osaan olla kiitollinen, että oma mies ottaa yhden oluen kahdesti viikossa saunan jälkeen ja se on sitten siinä, noita todella harvinaisia juhlapoikkeuksia (ks. eka viesti) lukuunottamatta. Ois kyllä aika orpo olo, jos kumppani ois käytännössä koko ajan pienessä sievässä. Äiti parka.

t.ap

johonkin, niinkuin vaikka tuohon tissutteluun niin, että ei osaa pitää sitä outona.

kyllä lapsi tottuu.



Pitää todeta, että aika jännää on ollut todeta miten minäkin olen vanhempieni käytöksestä saanut vastaavanlaisi flashbackejä viime vuosine erityisesti.



Nyt noin 40 vuotiaana katselee nuoruuttaa/lapsuuttaan ja vanhempiaan iihan toisella silmällä kuin silloin ennen.