Jos kehotat 10-vuotiastasi tekemään iltapalaa itselleen ja lapsi sanoo ettei jaksa
Itseäsi väsyttää niin ettet jaksa/viitsi laittaa mitään. Pöydällä on pussi leipää ja kaapissa jogurttia. Mitä teet tuollaisessa tilanteessa. Annatko lapselle periksi ja teet voileivät valmiiksi vai sanotko lapselle, että menee sitten nälkäisenä nukkumaan?
Kommentit (39)
Jos pyydän lasta laittamaan iltapalaa, niin lapsi laittaa iltapalaa.
Huomenna sitten minä laitan iltapalaa.
Jos pyydän lasta laittamaan, se on käsky ja jos lapsi ei tottele, se on uhmaamista eikä se ole hyvä asia.
Minunko sitten pitäisi laittaa iltapala lapselle vaikka juuri olen häntä pyytänyt laittamaan?
PAH
Ketään meillä ei pakoteta syömään, jos noin kovasti väsyttää. Maistuupahan aamulla paremmin.
ja laitan/ mies tai teini iltapalan kaikille. Kurjalta tuntuu , jos vanhempi ei viitsi edes lapsen ruokailuita pitää kiinni :(
Outoa sinnitellä hereillä ja näyttää huonoa esimerkkiä.
Osaan laittaa lapselleni iltapalaa. Sitä kutsutaan välittämiseksi.
Just.
No huhhahhei ja rommia pullo!
Se että lasta pyytää laittamaan jotain ei tarkoita että lapsi on kotiorja joka tekee kaiken eikä häntä koskaan passata!
Kyllä oma parisuhteenikin perustuu siihen että joskus on kiva hyysätä ja joskus on kiva olla hyysättävänä.
Tämä asia ei poissulje toista!
Oma esikoinen on 6- vuotias ja tykkää välillä laittaa iltapalaa koko perheelle valmiiksi. Ei se paljoa vaadi.
Sitten taas toisaalta lämmitän saunaa lapsille kun tulee harrastamasta yms. Ja tätä teen vaikka vuosia. ;)
Minusta on ihan aiheellista että lapsi ei ole 247 kuin kissa uuninpangolla vaan on hyvä tehdäkin ja saada kehuja siitä.
Minusta parasta on vuoroin vieraissa.
12
sanoin tomerasti että Kyllä terve 10-vuotias jaksaa varmasti voidella pari leipää itselleen. Lapsi totesi että joo, taidan mä jaksaakin ja teki leivät...
ap
meillä kyllä juodaan iltateetä ja leivon sämpylöitäkin melkein joka päivä. Mutta ei mulle ole koskaa juolahtanut mieleen, että pitäis lapsille voidella leivät valmiiksi! 7 v osaa sen vallan hyvin, ja on osannut jo useamman vuoden.
Ja me istutaan yhdessä ja jutellaan, jokainen tekee kyllä leipänsä (ja jogurtti-myslit tai mitä nyt onkaaan) ihan itse.
Meillä 4 ja 6 kyllä itse tekevät leipänsä. Teen myös minä mutta en joka aamu ja ilta.
Viikonloppuisin tekevät keskenään aina kuin nälkä yllättää ja keittää kahvitkin meille.
(ainakin melkein) sama rytmi eli aamupala, lounas (lapsilla arkisin koulussa), välipala, iltaruoka, iltapala. Lapset 7 ja 10v auttavat (kattavat pöydän, leikkaavat kurkut ja tomaatit, tekevät salaatin, tyhjentävät tiskikoneen tms) mutta ei tulisi mielenkään, että 10v tekisi yksin itselleen iltaisin voileipää ja söisi sen yksin... kuulostaa vaan jotenkin niin surkealta... Yleensä syödään aina yhdessä, joskus (kerran kahdessa viikossa)lapset saattavat ottaa iltapalan telkkarin eteen kun samalla tulee Simpsonit.
Ei ole kyllä tullut mieleen, että en jaksaisi laittaa lapsille mitään syötävää, ehkä sitten jos olen oikeasti sairaana.
Jos ei jaksa kaataa jugurttia kippoon, niin ei varmaan jaksaisi lusikoidakaan. Meillä 10-v. on lähinnä ylpeä siitä, että saa tehdä itse ja valita syömisiään. Eli jos sanoisi ettei jaksa tehdä, niin tarkoittaisi että haluaa mennä suoraan unille.
että ole sitten nälässä jos et saa ruokaa eteesi.
Jos lapsi olisi sitä maata, joka herkästi sanoo kaikkeen "emmäjaksa tai emmäviitsi", niin sitten olisin sanonut, että sitten saa olla ilman.
Mutta jos lapsi noin yleisesti ottaen tekee iltapalan mielellään, niin sitten olettaisin, että tänään on ihan oikeasti väsynyt, pahalla mielellä tms. ja olisin tehnyt ne voileivät hänelle, jos vaan haluaa syödä. Ja olisin istunut seuraksikin.
aikuiset tekee pääsääntöisesti ruuat myös aamupalan ja iltapalan. Joskus toki koululaiset valmistaa esim makaronilaatikon tai paistaa pinaattiletut tai leipoo tms.
Jos lapset on kotona iltapala aikaan niin silloin on siis valmis iltapala. Vanhimmalla lapsella, joka on 10v on välillä treenejä niin myöhään, ettei ole iltapala aikaan kotona. silloin hän useimmiten ottaa itse leipää, juustoa ym. Joskus hänelle pilkotaan siihen lisäksi esim paprika, jonka siis sitten aikuinen pilkkoo.
minusta on tärkeää, että lapsi syö säännöllisesti.
Tuossa tilanteessa olisin varmaan tehnyt myönnytystä sen verran, että olisin nostanut tarpeet pöytään ja sitten lapsi olisi itse voidellut leipänsä ym.
niin silloin on mentävä hampaanpesulle ja nukkumaan. Heti pikimmiten. Näin ainakin meillä, jos lapsi(pienempikin) sanoo illalla ettei jaksa tehdä jotain hänelle kuuluvaa pikkuasiaa.
ja laitan/ mies tai teini iltapalan kaikille. Kurjalta tuntuu , jos vanhempi ei viitsi edes lapsen ruokailuita pitää kiinni :(
Nämä on kai niitä mikroperheitä, joissa jokainen lämmittää itselleen pizzan kun ehtii ja syö sen telkkaria katsoessa. Koskaan ei ole yhteisiä päivällisiä ja iltapaloja.
kehotetaan kuusivuotiastakin menemään nälkäisenä nukkumaan, ei ole vielä kertaakaan mennyt...
Osaa ottaa banaanin ihan hyllystä ja ja jogurttia ja mehua jääkaapista, murojakin osaa annostella.
yhdessä viikonloppusin lounaan ja joka päivä päivällisen.
aamu-, väli ja iltapala, on ne hetket, jolloin lapsi voi harjoitella itsenäisyyttä.
ja laitan/ mies tai teini iltapalan kaikille. Kurjalta tuntuu , jos vanhempi ei viitsi edes lapsen ruokailuita pitää kiinni :(
Nämä on kai niitä mikroperheitä, joissa jokainen lämmittää itselleen pizzan kun ehtii ja syö sen telkkaria katsoessa. Koskaan ei ole yhteisiä päivällisiä ja iltapaloja.
Missään perheessä ei voida välillä syödä hajautetusti ja välillä yhdessä, se on joko rankaa välinpitämättömyyttä tai sitten täydellinen perheidylli.
Vielä parikymppisenäkin kotona vieraillessaan huusi "äiti, teeks voileipää". Ja äiti kiikutti voileivän ja maitolasin tv:n viereen...
Ei se veli nykyisin perheellisenäkään kotona juuri mitään tee. Nyt leivät voitelee vaimo.
Suorastaan hävettää tunnustaa omaksi veljeksi.
Lapseni täyttää kohta 7 vuotta eikä ole aikomustakaan patistaa häntä tekemään itse iltapalaa vielä aikoihin...
Itse muistan miten kivaa oli vielä 19 vuotiaana, kun asuin kotona ja olin kesätöissä. Illalla oli iltapala odottamassa kun tulin töistä kotiin, termarissa teetä ja leivät tehty valmiiksi.
Siis muuten kyllä todellakin kannustettiin omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen, mutta kyllä se oli kivaa kun äiti välillä "paapoi"