Synttäri asiaa! Lapsi haluaa kutsua synttäreille kaikki, paitsi ei yhtä... :(
Suunnittelemme tässä ekaluokkalaisen synttäreitä ja tietysti kysyin lapseltani ketä haluaa kutsua. No, lapsi haluaa kutsua koko luokkansa, luokalla 14 lasta, paitsi ei yhtä tyttöä. :( Koetin kysyä lapselta, että miksi ei halua kutsua tätä tyttöä, sain vastaukseksi, että tyttö on outo...? Mitään muuta ei halua/osaa kerto tuosta tytöstä. :(
Selitin lapselle, että kyseiselle tytölle tulee varmasti paha mieli, kun kaikki muut saavat kutsun. Siitä huolimatta ei halua kutsua. :( Tyttäreni oli kaksi viikkoa sitten tämän tytön synttäreillä ja kun hain tyttäreni sieltä pois, tytön äiti sanoi, että koko luokan kutsuivat, mutta vain kaksi tuli.... :( Surullista....
En tienytkään, että lapset (noin pienet) osaavat olla noin julmia toisille.... :( Itselläni on aina ollut se periaate, että jos kutsu saadaan, mennään synttäreille, vaikka ei olisikaan se mieluisin kaveri.
Mutta siis tähän ongelmaan takaisin... Mitä teen? Mielestäni on väärin, että yhtä ei kutsuta, jotenkin taas tuntuu pahalta mennä tässä asiassa "tyttäreni yli".... Vinkkejä??
Kommentit (96)
jätetä kutsumatta, opetat hänelle reilua asennetta tällaisella käytöksellä.
yhtä ei jätetä joukosta. Mitähän tarkoittaa outo? Keskustelkaa uudestaan asiasta.
Luokka on yhtenäinen porukka ja meidän vanhempien tulee tehdä myös kaikkemme jotta porukka pysyy hyvissä väleissä ja ketään yksittäistä ei aleta syrjiä! Ja sitten kun se tyttö saa kutsun, se saa itse päättää tuleeko synttäreille vai ei. Voisitteko vaikka kutsua sen tytön äidinki mukaan? Ja sitten jos sattuu niin että se tyttö tulee teille, niin huomaatte jotenkin pienesti mutta niin erikoisesti että se tuntee olevansa kaivattu ja toivottu vieras!?
Tai sitten lapses ei kutsu niin montaa. Mutta sinulla ois niin hyvä mahdollisuus itsellä tutustua siihen tyttöön! Pyydä kutsumaan vain koko luokka. Tuskin ihan kaikki kuiten tulee. Ja sitten voit kertoa miten teillä meni. (vanhempain illassa on hyvä kertoa havainnoistaan lasten yhteishengestä)
Mitä teen? Mielestäni on väärin, että yhtä ei kutsuta, jotenkin taas tuntuu pahalta mennä tässä asiassa "tyttäreni yli".... Vinkkejä??
Ja sanoisit tyttärellesi että juttu on niin että tässä perheessä ei suvaita kenenkään ihmisen syrjimistä, että jos haluat juhlat pitää, kutsut myös tämän yhden, sillä syrjiminen on todella väärin ja rumaa ja olet erittäin vihainen ja pettynyt, jos oma lapsesi osottautuu toisen syrjijäksi.
Typerää edes harkita yhden kutsumatta jättämistä!
niin olisihan aivan tosi noloa ja moukkamaista olla kutsumatta häntä sitten oman tyttösi synttäreille!
siis osaavat olla noin julmia ja syrjiä erilaista tai erilaiseksi leimattua. Useinhan tämä erilaisus voi olla jokin ihan pienikin juttu tai sitten vaan luokan "pomo" ja suosittu tyyppi on saanut käännettyä muut tyttöä vastaan haukkumalla ja manipuloimalla.
sanot tytölle että joko kaikki kutsutaan tai ei ketään. Yhtä ei jätetä pois. Piste. Kyse ekaluokkalaisesta, sinä päätät, ei lapsi.
Lapsesta on todella kamalaa olla ainut jota ei kutsuta, on kokemusta. Lapsemme oli koko kesän leikkinyt yhden tytön kanssa mutta kutsua ei synttäreille tullut. Vanhempansa sanoivat että kun "Janicalla" on nyt kausi kun haluaa itse päättää asioistaan. Jep, jep. Siihen loppui kaveruus, nyt tyttö ihmettelee miksi tyttöni ei enää halua leikkiä hänen kanssaan.
siis osaavat olla noin julmia ja syrjiä erilaista tai erilaiseksi leimattua. Useinhan tämä erilaisus voi olla jokin ihan pienikin juttu tai sitten vaan luokan "pomo" ja suosittu tyyppi on saanut käännettyä muut tyttöä vastaan haukkumalla ja manipuloimalla.
Samaa tapahtuu jo eskari-ikäisillä.
siis osaavat olla noin julmia ja syrjiä erilaista tai erilaiseksi leimattua. Useinhan tämä erilaisus voi olla jokin ihan pienikin juttu tai sitten vaan luokan "pomo" ja suosittu tyyppi on saanut käännettyä muut tyttöä vastaan haukkumalla ja manipuloimalla.
Samaa tapahtuu jo eskari-ikäisillä.
Sinä kasvattajana tosiaan "otat ohjat" ja "kävelet tyttäresi yli". Joko koko luokka kutsutaan tai sitten vain pari parasta ystävää. Kasvattajana sinun tehtäväsi on OPASTAA lastasi hyviin tapoihin. Rumasti sanoen yhden luokkakaverin syrjiminen (sillä syrjimistä tuo on) on KOULUKIUSAAMISTA.
Meidän aikuisten tehtävä on opastaa ja neuvoa lapsia käyttäytymissääntöjen kummallisessa viidakossa. Vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa lapsilleen _pieniä_ pettymyksiä, jotta lapset pärjäävät, kun maailma tarjoilee heille niitä suuria pettymyksiä.
Oikeasti ihmettelen, että kuinka nykyvanhemmat voi olla lastensa suhteen niin tossukoita, että pelätään "lapsen yli kävelyä". Ei lapsi vielä hoksaa itsenäisesti mitään väärää esim. AP:n esimerkkitilanteessa. Aikuisen on lapselle se vääryys osoitettava ja asetettava raja, ettei sellaista vääryyttä synny.
t. neljän äiti ja kuuden mumma
silti ekaluokkalaisen pitäisi kutsua kaikki...
Kyllä normaali 7v pystyy kertomaan, mitä se outous on. Kyseessä voi olla vaikka niin suosittu kisa sysiä yksi syrjään eli luokan tytöt yhdessä tekevät tytöstä "outoa" ja on voitu jopa sopia, että tätä ei saa kutsua synttäreilleen.
Eli kaiva se tieto ulos lapsestasi, kyllä se sieltä tulee. Ja ehkä siten saat lapsesi ymmärtämään, että luokan pomon ei tarvitse antaa pompottaa.
Sinä kasvattajana tosiaan "otat ohjat" ja "kävelet tyttäresi yli". Joko koko luokka kutsutaan tai sitten vain pari parasta ystävää. Kasvattajana sinun tehtäväsi on OPASTAA lastasi hyviin tapoihin. Rumasti sanoen yhden luokkakaverin syrjiminen (sillä syrjimistä tuo on) on KOULUKIUSAAMISTA. Meidän aikuisten tehtävä on opastaa ja neuvoa lapsia käyttäytymissääntöjen kummallisessa viidakossa. Vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa lapsilleen _pieniä_ pettymyksiä, jotta lapset pärjäävät, kun maailma tarjoilee heille niitä suuria pettymyksiä. Oikeasti ihmettelen, että kuinka nykyvanhemmat voi olla lastensa suhteen niin tossukoita, että pelätään "lapsen yli kävelyä". Ei lapsi vielä hoksaa itsenäisesti mitään väärää esim. AP:n esimerkkitilanteessa. Aikuisen on lapselle se vääryys osoitettava ja asetettava raja, ettei sellaista vääryyttä synny. t. neljän äiti ja kuuden mumma
Miksi ihmeessä lapsi ei saa päättää synttärikutsuistaan, vaan niistä tehdään kasvatustilanne? Onko teillä esim. isänpäivänä tietty kaava, jota noudatetaan, koska sinun ylitsesi ei kävellä, halusi se lapsi sitten piirtää kortin tai ei.
Aikuisen tehtävänä on aiheuttaa pettymyksiä myös oudoille!
Sinä kasvattajana tosiaan "otat ohjat" ja "kävelet tyttäresi yli". Joko koko luokka kutsutaan tai sitten vain pari parasta ystävää. Kasvattajana sinun tehtäväsi on OPASTAA lastasi hyviin tapoihin. Rumasti sanoen yhden luokkakaverin syrjiminen (sillä syrjimistä tuo on) on KOULUKIUSAAMISTA. Meidän aikuisten tehtävä on opastaa ja neuvoa lapsia käyttäytymissääntöjen kummallisessa viidakossa. Vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa lapsilleen _pieniä_ pettymyksiä, jotta lapset pärjäävät, kun maailma tarjoilee heille niitä suuria pettymyksiä. Oikeasti ihmettelen, että kuinka nykyvanhemmat voi olla lastensa suhteen niin tossukoita, että pelätään "lapsen yli kävelyä". Ei lapsi vielä hoksaa itsenäisesti mitään väärää esim. AP:n esimerkkitilanteessa. Aikuisen on lapselle se vääryys osoitettava ja asetettava raja, ettei sellaista vääryyttä synny. t. neljän äiti ja kuuden mumma
Miksi ihmeessä lapsi ei saa päättää synttärikutsuistaan, vaan niistä tehdään kasvatustilanne? Onko teillä esim. isänpäivänä tietty kaava, jota noudatetaan, koska sinun ylitsesi ei kävellä, halusi se lapsi sitten piirtää kortin tai ei. Aikuisen tehtävänä on aiheuttaa pettymyksiä myös oudoille!
että tämä "outo" on nitä pettymyksiä jo saanut ihan tarpeeksi. Miltähän sinusta tuntuisi kun omaa lastasi syrjittäisiin koko ajan?
Ilolla luin vastaukset tähän viestiin ja voin todeta, että AP taisikin olla se poikkeus nykyäitien joukossa. Muille tuntui menneen selkärankaan se ihmisyyden tärkein ydin, eikä aikuisuudessa ja aikuisen roolissa kasvattajana ollut epäselvyyksiä.
AP:n kunniaksi nousee viesti, jossa ap pohti, voisiko kutsua syrjityn lapsen ja tämän äidin heille kahville/leikkimään. Vast. VOISI ja itseasiassa se on aivan loistava idea. Ei muuta kuin puhelin kouraan! Synttärikutsut on varminta antaa opettajan jaettavaksi, jos epäilet AP postin perille löytymistä. tai sitten sanot lapsellesi, että varmistat tekstiviestillä, että kaikki ovat saaneet kutsun. (älä erittele tätä syrjittyä lasta lapsellesi)
Sinä kasvattajana tosiaan "otat ohjat" ja "kävelet tyttäresi yli". Joko koko luokka kutsutaan tai sitten vain pari parasta ystävää. Kasvattajana sinun tehtäväsi on OPASTAA lastasi hyviin tapoihin. Rumasti sanoen yhden luokkakaverin syrjiminen (sillä syrjimistä tuo on) on KOULUKIUSAAMISTA. Meidän aikuisten tehtävä on opastaa ja neuvoa lapsia käyttäytymissääntöjen kummallisessa viidakossa. Vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa lapsilleen _pieniä_ pettymyksiä, jotta lapset pärjäävät, kun maailma tarjoilee heille niitä suuria pettymyksiä. Oikeasti ihmettelen, että kuinka nykyvanhemmat voi olla lastensa suhteen niin tossukoita, että pelätään "lapsen yli kävelyä". Ei lapsi vielä hoksaa itsenäisesti mitään väärää esim. AP:n esimerkkitilanteessa. Aikuisen on lapselle se vääryys osoitettava ja asetettava raja, ettei sellaista vääryyttä synny. t. neljän äiti ja kuuden mumma
Miksi ihmeessä lapsi ei saa päättää synttärikutsuistaan, vaan niistä tehdään kasvatustilanne? Onko teillä esim. isänpäivänä tietty kaava, jota noudatetaan, koska sinun ylitsesi ei kävellä, halusi se lapsi sitten piirtää kortin tai ei. Aikuisen tehtävänä on aiheuttaa pettymyksiä myös oudoille!
että tämä "outo" on nitä pettymyksiä jo saanut ihan tarpeeksi. Miltähän sinusta tuntuisi kun omaa lastasi syrjittäisiin koko ajan?
Enkä ymmärrä, miksi aikuisten tulee aiheuttaa pettymyksiä vain osalle lapsista, osalle taas ei. MInusta se ei ole kovinkaan tasa-arvoista tai edes tervettä.
Ekaluokkalainen on kuitenkin vielä pieni..