Älkää vinkuko kotiäidit!

Kaikkeen vaikuttaa niin moni asia,esim se monta lasta on,ovat vilkkaita,allergisia,sairastavatko paljon jne.ja se millaiseen työhon palaat..

Itse en koskaan ole tykännyt mitenkään erityisesti kotonaolosta. Kyllä työelämässä pääsee helpommalla, vaikka sielläkin rankkaa on.



Tämän takia mun mielestä turha sanoa mitään yleistyksiä siitä missä lapsen tai äidin olisi paras olla. Jokainen tietää omalla kohdallaan mikä on paras itselle ja lapselle.

eikä osalla edes halua tehdä töitä tai sitten ovat aloilla joilla on matala palkka. Eli työllistyisivät joka tapauksessa tosi huonosti jos yrittäisivät työelämään. Siksi ovat sitten kotona ja hoitavat lapsia. Se ei ole ansiotyötä, mutta kyllä sekin voi kiireisenä pitää. Mutta työnä sitä ei silti voi ottaa.

Minä olin 4,5 vuotta kotiäiti ja kyllä se oli helppoa ja kivaa! Nautin kotona olosta ja lasten kanssa olosta!

kun menin töihin, menin oikeasti töihin. Se on raskasta. Teen sitä rahan takia. Mies jäi vaihteeksi kotiin.

Ja kyllä minä nukun viikonloppuna niin pitkään kuin haluan, mies nousee lasten kanssa.

Mies sanoo tosi usein, että panostaa, että minä jaksaisin raskasta työtäni. Minä saan nukkua, ruoat on valmiina aika usein kun tulen töistä.

Älkää vinkuko aina vaan menkää töihin ja pistäkää mies kotiin.

Käsi sydämelle, kuinka moni vinkuva kotiäiti viitsisi hilata perseensä sinne töihin? Minä ainakin olisin 100 kertaa mieluummin kotona enkä valittaisi.

Ei äitiysloma/hoitovapaa ole työtä!

kun vieras hoitaa lasta niin se on työtä, mutta kun itse hoitaa lasta niin sitten se ei olekaan työtä :)

Taitaa aloittaja olettaa että kaikilla on samanlaista kuin heillä?

On minullakin helppoa, kotona kahden lapsen kanssa, mutta en minä ala vähättelemään muiden jaksamista. Kuten sinä teet.

yhtä lorvailua. 90% työpäivistä tein oikeat työhommani puolessa tunnissa, ja lopun työajan surffailin täällä ja muilla nettisivuilla, katselin telkkaria ja join kahvia. (eikä johtunut minun saamattomuudestani, vaan oikeasti töitä ei vaan riittänyt)



En näin kotiäitinä ehdi täälläkään surffailemaan kuin korkeintaan tunnin päivässä, muu aika menee kotitöissä, ruoanlaitossa ja lastenhoidossa.

Kyllä mä määrittelisin kotityön työksi ja vielä erittäin raskaaksi sellaiseksi.



Ei meillä ainakaan kumpikaan sitä työtä mielellään tee, mieluummin ulkoistaisi jollekin muulle ja tekisi muita töitä.

ja mies sinä aikana hoitovapaalla kotona. Meillä on kolme lasta, 5-, 3- ja 1-vuotiaat. Olin töissä todella innoissani, ensinnäkin koska työni oli omaa alaani, vaikkakin vain sijaisuus. Toiseksi tuntui mielettömältä olla olemassa kerrankin vain itseään varten. Sai aamuisin huolehtia vain omista vaatteista ja meikeistä (tosin illalla laitoin usein lasten vaatteet valmiiksi esille, kun mies ei oikein jaksa/osaa/ymmärrä), päivisin huolehtia vain omista vessakäynneistä ja omasta lounaasta, juoda kahvia aivan rauhassa kahvitunnilla jne. Työni oli kiireistä ja osittain vieläpä rankkaakin, mutta nautin siitä valtavasti. Toisaalta aloin väsyä siihen viimeisen viikon ajan, ja nautin siitä ajatuksesta, että pääsin kotiin juuri ennen joulua. On ihanaa valmistella lasten kanssa joulua aivan rauhassa. Voimme leipoa pipareita, tehdä laatikoita pakkaseen, koristella ulkovaloilla pihan aivan RAUHASSA. Miten työsskäyvä äiti tämän hoitaa? Iltaisin, kun lapset ovat väsyneitä ja kiukkuavat äidin poissaoloa... Lisäksi alamme nyt askarrella esikoisen kanssa (ja keskimmäinen auttaa) joulukortteja. Työssäkäyvä voi laittaa tähänkin hommaan aikaa vain viikonloppuisin.



Rehellinen mielipiteeni on se, että molemmissa on hyvät puolensa mutta että nimenomaan ennen joulua on aivan luksusta olla kotona valmistautumassa jouluun. Keväällä sitten äiti hyppeleekin varmaan seinille ja lasten kanssa ravataan harva se päivä harrastuksissa, kerhoissa ja avoimessa päiväkodissa. Sekin on muuten rankkaa, jos sattuukin päivä, että haluaa vain löhötä kotona, mutta lapsia on kyydittävä virikkeisiin, kun ne kerran on maksanut. Kaksi vanhinta käy kerhoa ja molemmilla on 2 kertaa viikossa harrastuksia. Siinäpä meillä on viikon jokaiselle päivälle menoa, johon on mentävä, koska ne ovat lapsille tärkeitä. Äiti ei sitten harrastakaan mitään ja taantuu taas siksi kalpeakasvoiseksi hirviöksi kesään mennessä... Mutta ehkä saan töitä ensi syksyyn mennessä. :)

Sain kaikki ns. kotihommat yleensä tehtyä jo klo 12 mennessä, sitten pyörittelin lähinnä peukaloita ja puuhastelin jotain lasten kanssa ja koitin keksimällä keksiä kotihommia ja kaikenlaista ruuanlaittoa.

Jätin sitten hoitovapaani kesken lopulta ja palasin työelämään.

mieluummin kiireisenä kun toimistotanttana ym istumatyö jossa leviää vaan persuus istumatyössä. Ja sitten kopsutellaan hakemaan kahvia ja pullaa.

meni töihin 10 vuoden kotonaolon jälkeen. Ah, mitä luksusta kun saa syödä ja käydä vessassa ilman että joku kitisee vieressä! Kotikin pysyy siistinä kun lapset ovat muualla sotkemassa, ruuan saa koulusta7tarhasta - ei tarvi jatkuvasti seistä hellanvieressä.



Olen hoitoalalla ja (enlähi/sh) ja työ on kyllä raskasta mutta ihan hermolepoa kotivuosiin verrattuna :)). Huolestuttaa vain tuo lihominen kun on ne kahvitauotkin :O

sanoo, että hän käy (toimisto)töissä lepäämässä ja tulee sitten taas kotiin oikeiiin töihin.



Jos lastenhoito ei ole työtä, niin pph:t, lto:t jne. sitten ilmeisesti myös vain lorvailee kaiket päivät.

kuitenkin tarkoitetaan sitä että monella se palkkatyö on paljon stressittömämpää kuin kotona oleminen,sitä hommaa kun on pienten lasten kanssa kotona lähes 24/7 joten hermolomaahan se on tietyssä mielessä kun pääsee töihin kotiarjesta..



Perhep,hoitajille ym maksetaan lastenhoidosta,kotiäiti saa vain mitättömän rahallisen korvauksen..

jokaisella omansa;kotiäitiys on nimenomaan jatkuvaa työtä jopa kellon ympäri kun on vauva talossa. Palkkatyössä käydään muutama tunti ja se siitä.



Kuka minkäkin kokee raskaammaksi on taas henk.koht. mutta työtä se on kotiäitinäkin oleminen. ja kotiäitiyteen vaikuttaa moni muukin seikka kuin se ettei olisi koulutusta jne. Esimerkiksi se onko puoliso töissä vai ei,riittääkö rahat,katsooko paremmaksi hoitaa itse lapsia vai viedä hoitoon jne.



Itselläni on 2 tutkintoa mutta olin kotona siihen asti kun lapsi täytti 3vuotta. Ja ihan sen vuoksi,että halusin olla lapselleni läsnä ja halusin itse nähdä ensimmäiset askeleet ja kuulla ensimmäiset sanat,enkä halunnut lasta viedä niin pienestä lähtien vieraalle hoitoon.

Hah, hah! Harvoinpa se vieras vain yhtä (tai kahta-kolmea.) lasta hoitaa ja siinä koko homma. Paitsi ehkä joku teinityttö jokusen tunnin taskurahan vuoksi... Eli jos tuo on käsitys työstä, niin parempi ehkä ollakin kotona:D

Hah, hah! Harvoinpa se vieras vain yhtä (tai kahta-kolmea.) lasta hoitaa ja siinä koko homma. Paitsi ehkä joku teinityttö jokusen tunnin taskurahan vuoksi... Eli jos tuo on käsitys työstä, niin parempi ehkä ollakin kotona:D

Hah, hah! Harvoinpa se vieras vain yhtä (tai kahta-kolmea.) lasta hoitaa ja siinä koko homma. Paitsi ehkä joku teinityttö jokusen tunnin taskurahan vuoksi... Eli jos tuo on käsitys työstä, niin parempi ehkä ollakin kotona:D

Vai onko nekin sun mielestä ihan täysiä nollia?

hoitaa lasta niin miksi toisen hoito muuttuu työksi? Jos on alan koulutus ja 13lasta vastuulla niin onhan se eri asia kuin kotonaan olla....

hoitaa lasta niin miksi toisen hoito muuttuu työksi? Jos on alan koulutus ja 13lasta vastuulla niin onhan se eri asia kuin kotonaan olla....

Mä olen ollut töissä jopa päiväkodissa ja ei mulla ollut silloin mitään koulutusta kyseiseen hommaan. Siitä on monta vuotta aikaa, mutta pari vuotta sitten kaveri oli päiväkodissa lastenhoitajana ja sama juttu, ei mitään koulutusta siihen. Tai no, olihan sillä 2 lasta joita oli kotona hoitanut, ehkä se oli se koulutus?

lakikin jo kieltää että voisit olla yksin vastuussa 13 lapsesta :D

hoitaa lasta niin miksi toisen hoito muuttuu työksi? Jos on alan koulutus ja 13lasta vastuulla niin onhan se eri asia kuin kotonaan olla....