Lue keskustelun säännöt.
Huolehditko siitä että lapsesi muistaa isäänsä, ex-miestäsi, jollain tavalla isänpäivänä
13.11.2010 |
Ja jos et niin miksi et?
Jos, niin miten lapsi muistaa? Miksi huolehdit siitä?
Kommentit (19)
Menevät leffaan ja maksan ne liput. Koulus tehty myös kortti ja lapsi halus ostaa pienen lahjan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että isänpäivänä lapset on isällä ja äitienpäivänä äidillä. Onneksi useat osaavat joustaa tuon verran. Mutta jos ei, niin kannattanee kirjata tuo ihan tapaamissopimukseen, niin ei tarvi joka vuosi pähkäillä asian kanssa.
Vein lapsen paikkaan jossa oli sovittu et tavataan, mutta eipä äijää näkyny eikä ilmottanut eikä vastannu puhelimeen. Lähdettiin sitten kotiin itkevän ja pettyneen lapsen kanssa.
Leivottiin ja annettiin kortti ihanalle isäpuolelle joka lasta lohdutti ja jaksoi selittää että ehkä sille isille oli tullut joku este ettei päässy. Kävivät ostamassa postimerkin ja lähettivät kortin. Mä olin niin vihanen et olisin varmaan sanonut jotain pahaa lapseni isästä, joten kiitos avomiehelleni joka jaksoi :)
en tietysti osallistu tekemisiin, mutta huomautan asiasta. Sama koskee joulua, muistathan viedä jotan isälle, jne. Poika nyt murkkuikäinen, mutta pienempänä vei koulussa ja hoidossa tekemät kortit isänpäivänä isälleen.
Kun isän uusperhe muutti uuteen omakotitaloon, poika teki itse käytännöllisen lahjan viemiseksi. Yritän myös muistuttaa että ostaa jouluksi lahjan myös velipuolelleen.
asuu samassa kaupungissa. Ei myöskään maksa elatusmaksuja. Aiemmin huolehdin mutta nyt kun lapsi isompi ja alkanut ajatella itse, en ole pakottanut lasta lähettämään korttia tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka huolehditet että lapsi muistaa.
Minun miehelläni 15v ja 12v, jotka eivät KOSKAAN muista isäänsä isänpäivänä. Pari kertaa ovat soittaneet lyhyen puhelun viime vuosina isänpäivänä. Sama juttu synttärinä ja jouluna, heiltä ei tule muistamisia.
Mieheni on ihana isä. Lasten meillä ollessa viettää kaiken valveillaoloaikansa lasten kanssa tehden kaikenlaista lapsia kiinnostavaa. Samoin lähettää lapsille paketteja 1-3 kertaa kuussa, lisäksi kortteja ym.
Ero tuli kahdeksan vuotta sitten, kun äiti löysi uuden miehen.
Minusta äiti tekee karhunpalveluksen lapsille, kun ei opeta heille tällaista alkeellista käytöstapaa kuin oman isän onnittelu.
On kamalaa nähdä miten surullinen mies on joka vuosi merkkipäivinä, kun taaskaan ei tullut postia. Onneksi kahtena vuonna on ollut helpompaa hänelle, kun yhteinen lapsemme antaa omat lahjansa.
Kyllä jokainen päiväkotia/koulua käyvä on tietoinen isänpäivästä, joten jos lasta ei hotsita isäänsä muistaa, niin siihen lienee syynsä!
Oletteko muuten lukeneen eilisen Hesarin Nyt-liitten? Isät eivät ole mitenkään kovassa kurssissa.
Vähän ryhtiä, oma-alotteisuutta ja jälkikasvun fiiliksistä aidosti kiinnostumista, "isät"!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isyys on kyllä kovassa kurssissa.
Oletteko muuten lukeneen eilisen Hesarin Nyt-liitten? Isät eivät ole mitenkään kovassa kurssissa.
Vähän ryhtiä, oma-alotteisuutta ja jälkikasvun fiiliksistä aidosti kiinnostumista, "isät"!!!
todellisuudesta - sen tekotapa oli suurin piiirtein sama kuin av-gallupin. "Paljonko tienaat" - johon vastaavat tietysti ne jotka tienaavat.
Ehkä sinun ei kannattaisi sen perusteella ja varsinkaan menneiden isien perusteella tehdä johtopäätöksiä nykyisistä.
Ilahduttavalla tavalla isät nykyisin ovat yhä kiinnostuneempia perheestään ja haluavat olla osa sen arkea. Ilahduttavalla tavalla huoltajuuskysymysten yksipuolisuus on alkanut purkautua.
Jos isän rooliksi on varattu työnteko ja rahan hankkiminen kun äiti on kotona, ei siinä voi tulla kovin läheiseksi lapsilleen.
Minua vituttaa paitsi viestisi, myös sen Nyt-liitteen räkänokkajournalistinen asenteellinen "hei, kerros miten kauhea sun isä oli" -kyselyyn perustunut oksennus, jonka alle jäi puolet suomalaisista vanhemmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Äitien ikävä" missä isyys on joutunut hukkaan...
Meillä lapset ovat isin kanssa isänpäivänä ja aiempina vuosina hoidin heille lahjat& muistutin vielä edellisenä iltana että muistivat antaa oikeana päivänä :) Nyt jo muistavat itse.
soittaa joka isänpäivä.
ei minun negatiiviset tunteet sitä hyypiötä kohtaan saa vaikuttaa asiaan.
ja sitä paitsi,uskon,että JOKAINEN mies,jota oma lapsi muistaa isänpäivänä,tuntee ainakin jonkinmoisen pienen tunteenmyllerryksen rinnassaan..... en usko,että sellaista miestä on,joka ei ilahtuisi,ja tuntisi lämpimiä tunteita.ansaitsee se sen sitten tai ei. oma lapsi on oma lapsi.ja iskä saa tietää,että on lapselle tärkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka tuo minulle onkin pitänyt jo kuukauden verran mykkäkoulua :( Mutta lapsille on tärkeää muistaa ja ovat vielä sen verran pieniä etteivät itse tietäisi koska isänpäivä on. Ehkä tuo tuosta vielä mullekin leppyy kun tajuaa, että minä olen huolehtinut asiasta...
on kaksi lasta edellisestä avioliitosta.
Koskaan näiden yhdeksän vuoden aikana ei ole tullut
postia isänpäiväksi.
Muutaman kerran ovat tuoneet jälkeenpäin kortin.
Kun meille syntyi ensimmäinen yhteinen lapsi, silloin oli miehen ex ostanut vauvalle lahjan ja lapset toi sen. Se oli mun mielestä kivasti ajateltu. Samoin toisen lapsen syntyessä toivat kortin. Eli kyllä se ex toisaalta jotain ajattelee, mut isänpäivänä ei ole hoksottimet kohdallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
isovanemmille joululahja, isän muistaminen, jne. Jos asiaa ei opeteta?
Poika on 16-vuotias.
Eipä ole exä huolehtinut, että poika tekisi minulle kortin tahi lahjan ostaisi.
Poika itse osti minulle lahjan. Oma-aloitteisesti. Suklaata ( :
todellisuudesta - sen tekotapa oli suurin piiirtein sama kuin av-gallupin. "Paljonko tienaat" - johon vastaavat tietysti ne jotka tienaavat.
Ehkä sinun ei kannattaisi sen perusteella ja varsinkaan menneiden isien perusteella tehdä johtopäätöksiä nykyisistä.
Ilahduttavalla tavalla isät nykyisin ovat yhä kiinnostuneempia perheestään ja haluavat olla osa sen arkea. Ilahduttavalla tavalla huoltajuuskysymysten yksipuolisuus on alkanut purkautua.
Jos isän rooliksi on varattu työnteko ja rahan hankkiminen kun äiti on kotona, ei siinä voi tulla kovin läheiseksi lapsilleen.
Minua vituttaa paitsi viestisi, myös sen Nyt-liitteen räkänokkajournalistinen asenteellinen "hei, kerros miten kauhea sun isä oli" -kyselyyn perustunut oksennus, jonka alle jäi puolet suomalaisista vanhemmista.
Olemme mieheni kanssa naureskelleet tuolle Nyt-liitteen "räkänokkajournalismille". Jutut ovat ikäluokkansa näköisiä. Vähän liian räikeästi.
muistutan isänpäivästä pari viikkoa ennen isänpäivää, että ehtivät tehdä kauniit kortit ajatuksella ja rauhassa (ei minun lasteni koulussa ole tehty kortteja sitten ekan luokan). Ja tietysti myös lahja on ostettu aina.
Yleensä vaihdamme automaattisesti kyseisen viikonlopun, jos se olisi ollut ns. kotiviikonloppu, isäviikonlopuksi - samoin toimimme, jos äitienpäivä osuu isäviikonlopulle.
Jos näitä ei olisi, oltais yhdessä tehty/ostettu jotain. Kuuluu aika peruskäytöstapoihin, eikähän pieni lapsi voi tietää jostain isän päivästä. Olen mm. muistuttanut soittamaan isälle tämän syntymäpäivänä ja itsekin taisin jopa saada ex:ltä suklaalevyn kun mulla oli synttärit :) Myös uudelle pikkusiskolle ostettiin lasten kanssa viemiset sairaalaan. Vanhemmat voi teoillaan näyttää myös lapsille, että toisista ihmisistä voi/pitää välittää, vaikka yhteiselo olisi joskus päättynytkin.