Onneksi mieheni otti lapseni täysin omakseen, kun heitimme hynttyyt yhteen

Meillä myös näin =)

kysyessään että mitäs tehdään isänpäivänä kun onhan hän vähän niinkuin puoli-isä! En ollut tosiaan ajatellut yhtään mitään, sillä hän on aina ollut lapsille "Timo" ja oma isänsä on tiiviisti elossa mukana.



Mukavaa silti, että kokee olevansa osa meidän perhettä :)

Ihanan miehen olet löytänyt.



Minäkin tosin tajusin tuon mahdollisen tulevan uusperheen äidin avauksen luettuani, että olen melko onnekas ollut omassa uusperhekuviossani :).



Joitain kipuiluja meillä on ollut, mutta ei meilläkään ole tarvinnut keskustella, kuka hoitaa ketä ja kuka maksaa mitäkin.



Toisaalta yksi asia, miksi seurustelumme aikoinaan otti tuulta alleen oli miehen (työkaverini silloin) suhtautuminen lapsiini. Oli itse lapseton, mutta tosi luonteva lasten kanssa. Emme olleet kauaa seurustelleet kun sopiessani iltamenoani varten lapsenvahtia totesi, että mitä turhia, hän voi hyvin vahtia kun ei ole kys illasta mitään :-).

Kun tätä palstaa lukiessa tulee väkisinkin sellainen olo, että uusperhettä on todella vaikea saada toimimaan.



ap

ja samaa tällä palstalla ihmetellyt.

Juhlistakaa ihmeessä hänenkin isänpäiväänsä :)





ap

...että niin se oli meilläkin! Tai no, taisi hän sen aavistaa, koska alkoi heti estää ja lyhentää tapaamisia kuin olin tullut kuvioon. Aivan kuin lapsi olisi ollut hänen omaisuuttaan, jota ei saa kukaan muu rakastaa.

päätyneet eroon muutaman vuoden kotileikin jälkeen? Olisiko isäpuoli edelleen lapsesi elämässä mukana?

Uusperheissä on varmasti omansalaisia kipuiluja, mutta niin on takuulla ydinperheissäkin. Omassa aiemmassa ydinperheessäni oli kipuja ainakin vaikka muille jakaa.



Nykyisessä, uudessa ydinperheessäni on ollut paljon lepposampaa :)



ap

Ja olen se, joka kirjoitti exästä, joka ei vie lapsia kotiinsa.

päätyneet eroon muutaman vuoden kotileikin jälkeen? Olisiko isäpuoli edelleen lapsesi elämässä mukana?

Its eolen ollut lähi-äitipuoli nyt 12v ja omana olen poikaa kohdellut. Äitinsäkin kanssa ollaan hyvissä väleissä, ei valittamista.

Ne exät voivat kyllä ikävästi sekoittaa pakkaa...ja usein ne uusperheen ongelmat tulevatkin nimenomaan sieltä suunnilta.



Ap

Ero on aina koko perheelle, myös sille lapselle kova paikka.



Lapsillani ei ole isäpuolta, vaan isä. Ja kyllä, mies olisi ihan varmasti lapsemme elämässä mukana vaikka me olisimmekin päätyneet eroon. Ei mies ihan vaan huvin ja urheilun vuoksi hakenut ensin lapsemme oheishuoltajuutta ja myöhemmin adoption kautta huoltajuutta.

on siis ap.



Ap