Yh:t! Miten handlaatte lapsen isä-ikävän?
Lapseni kaipaa isäänsä melkein päivittäin. Eilen taas itki itsensä uneen.. Lapsi on asunut kanssani kahdestaan jo vuosia, mutta aikaisemmin isä oli enemmän elämässämme, tai siis lapsen elämässä, nyt näkevät muutaman kuukauden välein vain..
En tiedä mitä tehdä, tuntuu niin pahalta lapsen puolesta. Emme ole isänsä kanssa väleissä ollenkaan, yrittänyt olen parhaani, mutta tilanne on nyt tämä.
Lapsi lähettänyt isälle kortteja ja kirjeitä, isä ei vastaa, en ole varma onko saanutkaan niitä. Ehkä vaimonsa on ne heittänyt miehen huomaamatta pois.
Kaikki muu on elämässämme hyvin, mutta lapsen ikävä isäänsä kohtaan vie paljon aikaamme ja energiaamme. En enää tiedä mitä tehdä. Isä asuu kaukana, eikä meillä mahdollisuutta mennä hänen ovelleen kolkuttamaan, tosin sitäkin olen miettinyt.
Kommentit (3)
siis asuimme lapsen kanssa muualla ekat 10 kk ja sit erosimme kun tyttö oli vajaat 3v.Hänellä ei ole koskaan ikävä isäänsä ennemmin on äiti ikävä kun on isällään. =(
tai ainakin harvoin sitä näyttää. Varmaan arastelee jo puhuakin koko asiasta, vaikka ei ole syytä arastella. En vain voi tehdä asialle mitään, joten voin vain olla lapselleni mahdollisimman hyvä äiti.
Asumme lähekkäin.