Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmeessä ihmiset eroavat nykyään niin helposti?
07.11.2010 |
Ja mikäs siinä, voihan sitä erota jos ei yhteiselo suju, mutta miksi ihmeessä niitä lapsia sitten pitää tehdä. Eikö kannattaisi ensin olla varma, että on löytänyt sen oikean ennen kuin alkaa niitä lapsia tehdä. Säälittää niin nää uusperheet kun on minun lapsia ja sinun lapsia ja meidän lapsia ja lapset saa mennä monen kodin väliä, eikä tiedä omaa paikkaansa.
Isällä on uusi perhe ja äidillä on uusi perhe ja on sisko ja velipuolia vähän siellä täällä ja sitten pitäisi sopeutua moniin tapoihin ja sääntöihin ja yrittää selviytyä siitä kunnialla.
Lapset voivat tänäpäivänä niin huonosti ja on hirveää kun he eivät enään tiedä ketä perheeseen kuuluu. Kuuluuko isä joka asuu muualla, entä äidin uusi poikaystävä, entä uuden poikaystävän lapset, entäpä se isän uusi ja sen lapset!!!
Kyllä tässä yski suuri syy lasten pahoinvointiin. Kun ihmiset ei yritä enää tarpeeksi. Mut pitääkö elää suhteessa, josta intohimo on kadonnut...pitää sanon minä, jos kaikki muu on hyvin. Ajatelkaa joskus ne lapset itsenne edelle, eikä aina mut kun mua ei enää huvita eikä kiinnosta...viis lapsista.
Kommentit (30)
Kaikkien alle 3-vuotiaitten lasten vanhemmilta tulisi olla eroaminen kielletty, poislukien henkisesti tai fyysisesti väkivaltaiset tai viinalla tai uskottomuudella pilatut suhteet. Pikkulapsiaika on kaikkein raskainta parisuhteelle, ja jos tämän ajan kestää, niin sitten jo olo ja elo monesti helpottaa eikä eroaminenkaan enää tunnu tarpeelliselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitapa tuo miehelleni (ex-sellainen), joka lähti ja muutti toisen naisen luo. Siinä tilanteessa oli kyllä jo pakko erota vaikken olisi halunnutkaan.
osin totta,mutta minkäs teet,jos kumppani sut jättää??ku ei sitä voi toista kahlita itseensä!
Mutta toisaalta, eroaminen on tehty todella helpoksi. Mies/nainen sanoo kerran väärin niin ei muuta kuin paperit vetämään. Seksi ei luista niin eropaperit sisään ilman että yritetään edes keskustella. Vauva syntyy ja mies tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja jälleen yksi syy erota. Ehkä juuri kommunikaation puute taitaa olla suurin syy.
Olen tästä nyt siis laskenut pois esim. väkivallan, alkoholismin jne.
Ihmiset muuttuvat vuosien varrella, joten on paha tietää, miten suhteella menee vaikkapa kymmenen vuoden päästä kun lapsia aletaan miettiä. Enkä kyllä allekirjoita sitä, että lapset voisivat huonommin uusioperheissä. Sekin asia riippuu ihan ex-puolisoista, koska heidän tehtävänään on huolehtia yhdessä (eronkin jälkeen) lapsista. Tähän kastiin kuuluu myös se, miten uudet puolisot kohtelevat lapsia.
Kaikkien alle 3-vuotiaitten lasten vanhemmilta tulisi olla eroaminen kielletty, poislukien henkisesti tai fyysisesti väkivaltaiset tai viinalla tai uskottomuudella pilatut suhteet. Pikkulapsiaika on kaikkein raskainta parisuhteelle, ja jos tämän ajan kestää, niin sitten jo olo ja elo monesti helpottaa eikä eroaminenkaan enää tunnu tarpeelliselta.
lapsi vaistoaa kyllä kireän ilmapiirin. En näe kauheasti järkeä, että pakotetaan pariskunta pysymään yhdessä jos yhteiselo ei vain onnistu. Siitä kärsii jo lapsikin, kun vanhemmat eivät edes puhu toisilleen. Kyllä alle kolmevuotias sellaisen vaistoaa.
Saako kysyä, että kuinka monta HELPOSTI eronnutta oikeasti tunnette? Itse en ainakaan tunne juuri ketään. Kyllä kaikkien minun tietämien erojen taustalla on ollut isoja juttuja ehkä yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Muuten taustalla on ollut oikeasti usein vuosien miettimistä, parisuhteen parantamisyrityksiä ja koko perheen kärsimystä. Usein jopa aivan liian pitkäänkin.
Jos sinä tiedät, että eron syy oli "kasvettiin vain erilleen", niin useimmiten näin tuskin kuitenkaan on. Luultavammin taustalla on paljon rankempia juttuja, tuo "kasvettiin erilleen" on vain kommentti esim. duunipaikan kahvipöydässä, kun ei haluta kertoa miten asia oikeasti oli.
Ja miksi nykyään erotaan helpommin kuin aikaisemmin? Luulisin että vastaus siihen on yksinkertaisesti se, että meillä nykynaisilla on siihen mahdollisuus. Jos aikaisemmissa sukupolvissa naisilla oli käytynä vain kansakoulu ja perheessä oli elätettävänä vaikka 5 lasta, niin ei siitä ollut kovin helppo lähteä vaikka mies olis joka viikonvaihde juonut itsensä humalaan, hakannut vaimon tajun kankaalle ja pettänyt vielä reissuillaan. Nykynaiset ovat itsenäisempiä ja riippumattomampia. En missään nimessä kannata avioeroja mitättömistä syistä, mutta jos vaikka kirveen kanssa mies heiluu kotona, niin kyllä ero on varmasti paljon vähemmän traumaattinen vaihtoehto lapsillekin. Aina ei voi vain valita hyvästä ja huonosta vaihtoehdosta kuten lapsuuden saduissa vaan joskus pitää valita kahdesta pirun huonosta vaihtoehdosta se vähemmän huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska eroaminen on helpompaa. Ennen se saattoi monen naisen kohdalla olla taloudellisesti täysin mahdotonta, vaikka olisi parempi vaihtoehto ollutkin.
Vaikka kysymys ei olisikaan alkoholismista, väkivallasta tai muusta ääri-ilmiöstä niin syitä erolle voi olla. Ei huonossa ilmapiirissä kasvaminen ole kenellekkään hyväksi.
Parisuhteen eteen kannattaa yrittää ja hakea ulkopuolista apua ongelmiin, mutta hampaat irvessä ei kannata jatkaa jos suhde on huono oli syy mikä tahansa.
Jos ihmisillä olisi sellainen kyky, he miettisivät ja pohtisivat asioita ja ehkä tulisivat siihen tulokseen, että kun on perheen perustanut, siitä pitää kantaa vastuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ei ymmärretä sitä, että kriisit ja huonot ajat nyt vaan kuuluu olennaisesti ihmisenä olemiseen ja parisuhteeseen, heti kun tulee kinaa ja riitaa ollaan valmiit heittämään hanskat tiskiin ja hajottamaan omien lasten koko maailmankaikkeus. Ihmiset ovat pinnallisia ja typeriä ja luulevat että se mitä he näkevät tv:stä ja lukevat seiskalehdestä esittävät parisuhdetta sellaisena kuin sen tulisi olla...
enkä lue itseänikään siihen porukkaan.
Plussana meillä siis vielä, ettei ole uusperheitäkään. Onko tämä yhtään sen parempi lapsille? Tuskinpa, sehän riippuu miten asiat osataan hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä sen tietäisi toisten suhteesta, onko liian helposti annettu periksi? Luulen, että aika vähän on sellaisia eroja loppujen lopuksi.
Se, että erot ovat lisääntyneet aiempaan verrattuna, johtuu ajan muuttumisesta. Ennen oli "häpeä" erota. Muistanpa omat vanhempani 80-luvun alussa kun erosivat. Takana alkoholia, mieletöntä parisuhdeväkivaltaa ja silti äitini ei olisi millään halunnut erota. "voi sitä häpeää, mitä kaikki ajattelee"
Juuri tällaisten aloitusten tekijät omalta osaltaan aiheuttavat piinallista ihmisten yhdessä elämistä väkisin uhalla millä hyvänsä.. Mietipäs ap vähän syvemmin näitä asioita.
toisten suhteesta asiat noin pitkälle. Yksi riita ja ero tuli, pientä kinaa ja ero tuli. Huoh!
Eli ei ymmärretä sitä, että kriisit ja huonot ajat nyt vaan kuuluu olennaisesti ihmisenä olemiseen ja parisuhteeseen, heti kun tulee kinaa ja riitaa ollaan valmiit heittämään hanskat tiskiin ja hajottamaan omien lasten koko maailmankaikkeus. Ihmiset ovat pinnallisia ja typeriä ja luulevat että se mitä he näkevät tv:stä ja lukevat seiskalehdestä esittävät parisuhdetta sellaisena kuin sen tulisi olla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
narsisteja, alkoholisteja, hakkaajia, patalaiskoja, sovinistisia... mitä niitä nyt onkaan. Kaikkeenhän täällä sanotaan JSSAP.
Ennen sentään pysyttiin yhdessä, vaikka mies välillä vähän osoitti hellan paikkaa.
"miksi naiset luovuttavat", sillä ylivoimainen enemmistö eroista on naisen ottamia.
Ymmärrän sen toki, että joihinkin suhteisiin on epätervettä jäädä, mutta väitän silti, että taustalla on epärealistinen rakkaushöttö ja sen muodostama käsitys parisuhteen realiteeteista, ja väärinymmärretty tasa-arvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että eroperheen lapset voivat huonommin ja väitän, että nykyään vanhemmat eivät yritä tarpeeksi. Jos ensimmäisen luokan oppilaista 60-70% on eroperheistä (kuten omassa koulussani) niin kyllä väitän että joukkoon mahtuu myös perheitä, jossa ei ole taustalla väkivaltaa, alkoholismia ym. niin sanottua hyvää syytä.
Ja totuus on että lapset voivat huonosti ja eniten ongelmia on juuri näillä eroperheen/uusperheen lapsilla.
narsisteja, alkoholisteja, hakkaajia, patalaiskoja, sovinistisia... mitä niitä nyt onkaan. Kaikkeenhän täällä sanotaan JSSAP.
Ennen sentään pysyttiin yhdessä, vaikka mies välillä vähän osoitti hellan paikkaa.
vaan osa (huom! osa, ei kaikki) naisista käyttäytyy kuin despootit ja pyrkii määrittelemään kaikki yhdessä olemisen ja elämisen ehdot.
Sellaisessa tilanteessa toisen ihmisen on mahdotonta voida hyvin.
Miksi helvetissä sitä sitten tehdään näiden miesten kanssa lapsia???
narsisteja, alkoholisteja, hakkaajia, patalaiskoja, sovinistisia... mitä niitä nyt onkaan. Kaikkeenhän täällä sanotaan JSSAP.
Ennen sentään pysyttiin yhdessä, vaikka mies välillä vähän osoitti hellan paikkaa.
En itsekään puolustele avioeroja, mutta olen todella ylpeä siitä, että nykynaiset on niin itsenäisiä, ettei huonossa suhteessa tarvitse olla. Huonolla suhteella tarkoitan siis epäluottamusta, pettämistä, alkoholismia ja sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. En sitä, ettei se mies nyt olekaan aina ihan se unelmien prinssi.
jo kaksikymmentä vuotta sietänyt alkoholistimiestäni (joka EI ole koskaan ollut väkivaltainen) ja halunnut pitää lapsilla ehjän perheen.
osin totta,mutta minkäs teet,jos kumppani sut jättää??ku ei sitä voi toista kahlita itseensä!