Miten olette toimineet, kun lapset ovat menneet 3:lle ja 1:lle luokalle?

Ekaluokkalainen ei oo ip-kerhossa vaan tulee kotiin koulusta suoraan. Joskus siskonsa kanssa ja joskus yksin (ei noilla oo sama lukujärjestys).

ihn taloudellisesta syistä. Hyvin ovat pärjänneet keskenään kotona.

Nuorempi meni ip:hen, sai siellä varmasti välipalan ja kaikki kaverit menivät sinne. Vanhemman ruoka kun löytyi niin monen monta kertaa syömäti, kun tulimme kotiin. Vanhempi tykkäsi leikkiä iltapäiviä jo omien kavereiden kanssa pihalla skeittaillen, puihin kiipeillen, pyöräillen jne. sadepäivinä pelailivat pleikkaa tai rakentelivat legoilla jne. Kyllä olisi jäänyt nuorempi kovin yksinäiseksi iltapäivisin, sillä en usko, että oltaisiin riemulla otettu mukaan 3-luokkalaisten leikkeihin. Ja monena päiväni olisi lukujärjestyksen mukaan ollut ihan yksin lyhyempien päivien takia kotona.

ihn taloudellisesta syistä. Hyvin ovat pärjänneet keskenään kotona.

olisi kiva jos kertoisitte vielä lasten sukupuolet. Eli onko väliä ovatko samaa sukupuolta, tai onko vanhempi tyttö vai poika.



Meillä on kaksi poikaa tuossa tilanteessa ensi syksynä, ja tätä välillä mietiskelen. Toisaalta meilläpäin voi mennä sinne ip:hen myös vaikka 11:nä pv:nä kuussa, joten se voisi olla ihan näppärä ratkaisu myös.

on taloudellisesti heikkoa, vaiko se, että sisarukset huolehtivat toisistaan?

meillä menee taas ensi syksynä yksi lapsi ekalle ja samalla mallilla jatketaan!

tänä syksynä mietin missä ihmeessä meidän nuorimmainen oli iltapäivisin kun oli ekalla, en millään muistanut, ei muistanut poikakaan.



Tosin olimme vuorotöissä että ei niitä yksi-/kaksinaisia iltapäiviä niin kauhean usein ollut, ehkä olivat keskenään tai ukilla joka oli vasta jäänyt eläkkeelle.



Kauheaa miten asiat unohtaa yhdeksässä vuodessa.

ja nuorempi ip-kerhossa, vielä 2-luokkalaisenakin. Vanhempi (nyt siis 4. lk) käy koulua hiukan pidemmän matkan päässä ja on monesti kotona vasta 14.30, välillä 15.30, jos pienempi pääsee koulusta klo 12 on siinä aika pitkä aika yksin loikoilla ja tuijotella telkkaria (ei muuta tekisi kuitenkaan). On välipalaan asti ip-kehossa ja sen jälkeen tulee kotiin. Nykyään saattaa olla pidempäänkin ihan siksi että siellä on kavereita, saa siis itse valita mihin aikaan lähtee. Isompi tarvitsee myös läksyrauhan, jota ei tunnu olevan, jos pienempi on vieressä kärttämässä leikkimään.

Ekaluokkalainen on puolipäiväisenä iltiksessä eli lähtee kotiin kolmelta. Silloin jo jo jompikumpi tytöistä kotona. Minusta kuitenkin hyvä, että isommat saavat koulun jälkeen olla vapaasti, eikä aina tarvitse kantaa vastuuta pikkusiskosta.

Ajatus on laittaa pienempi (poika) ip-kerhoon; tulee välipala syötyä ja on seuraa. Isompi (tyttö) liikkuu jo sen verran kavereidensa kanssa + lukujärjestys on erilainen enkä myöskään halua että hän stressaa pikkuveljestään (tunnollinen isosisko ja huithapeli poika)



Riittää ihan haastetta lapsilla siinä että pääsevät aamuisin kouluun.

on taloudellisesti heikkoa, vaiko se, että sisarukset huolehtivat toisistaan?

siinä näkisit kuinka pärjäävät välillä keskenään, niin sit sen voi esim joulun jälk tai jo aiemmin lopettaa, jos toimii.



Parempi kuitenki ottaa se paikka. Jos tuntuu etti olekaan hyvä ratkaisu että lapset keskenään, voi olla vaikea enää saada iltapväkerhopaikkaa, jos ryhmä jo täysi..



meillä ens syksynä tilanne 2lk ja 4lk (pojat) ja uskon, että he kyllä pärjäävät keskenään.. (kun oli 1lk ja 3lk, olin vauvan kans kotona)

7v ja 9 v pojat on aamut ja iltapäivät ihan keskenään kotona ja hyvin ovat pärjänneet. En usko että nuorempi edes tahtois mihinkään ip kerhoon.

Kun tyttö meni tokalle, ei hän halunnut enää ip-kerhoon. Poika kävi ekan luokan syksyn ja totesi sitten, että on mielummin iltapäivät kotona.



Jonkin aikaa olivat aika paljonkin kaksin kotona. Ihan hyvin selvisivät, mutta tosiaan välipalat jäi kyllä syömättä ja tuntui, että ovat "heitteillä". Seuraavasta syksystä lähtien mieheni lyhensi työpäivää (osittainen hoitovapaa) ja on työnantajan suostumuksella saanut jatkaa sitä vielä kuopuksen kolmannen luokan ajan. Tätä suosittelen kaikille, jos vaan mahdollista! Lapset saavat tulla kotiin eikä meluiseen kerhoon, mutta yksinoloaika ei ole pitkä.