Miten voisi unohtaa ulkonäön "sen oikean" metsästyksessä??

et kyllä sitä oikeaa saa:) Kyllä se tulee eteen jos on tarkoitettu ja yllätys yllätys - siinä vaiheessa myös ulkonäkö jää sivuseikaksi. Toki kiva jos sitä on mutta se on vain bonusta.



Myönnät itsekin tehneesi virheen metsästämällä vain niitä hyvännäköisiä, voi toki joillain niistäkin olla aivot mutta eipä voi syyttää kuin itseään jos näin ei ole. Itsekin aikoinaan ajattelin että mitä tahansa muuta kestän mutten "masukasta" miestä - no, tuossa tuo on kellottanut jo kohta 15 vuotta eikä intohimosta ole puutetta - päinvastoin:) Kyllä muhun vetoaa sittenkin älykkyys ja huomioiva ja arvostava rakkaus enemmän kuin ulkoiset seikat!

jankataan tuota, että kyllä se oikea sitten vastaan tulee etsimättä, mutta kun ei vain tule. Olen etsinyt ja ollut etsimättä, käynyt baareissa, tanssilavoilla, netissä jne jne eikä se kyllä etsimättä ole vastaan kävellyt eikä etsimälläkään 10 vuoden aikana!



Aika monet löytävät nykyisin toisensa esim. netin kautta. Jos eivät olisi näin etsineet, niin eipä olisi löytynyt...

Koetko että empaattinen mies on kenties jollain lailla heikompi?



Koetapa ajatella niin, että reteä tyyppi onkin se heikompi uros tämän päivän maailmassa. Hän on pohjimmiltaan niin arka että hänen on sitä peiteltävä "elviksen maskiin".



Mukava, tasapainoinen ja fiksu kaveri onkin tässä meidän ajassamme se todellinen alfa jota kannattaa liehitellä.



Luulet että katsot miehissä vain ulkonäköä, kun oikeasti katsotkin jotain ihan muuta...

Jotkut vain ovat niin pinnallisia että ulkonäkö on parinmuodostuksessa tärkein seikka.



Opettele hyväksymään se, että sinua petetään.

Unohda se ulkonäkö hetkeksi ja mieti mikä sua vetää puoleensa niissä kusipäisissä tyypeissä. (Kaikki hyvännäköiset ei toki ole kusipäitä pettäjiä mutta sä oot löytäny vaan niitä.)



Uskotko olevasi luotettavan kivan miehen arvoinen?



Joskus kun tuntuu siltä että ihminen saa sitä mitä tilaa ja jos sulla on jatkuvasti vaan niitä kusipäisiä pettäjämiehiä "tilauksessa" eikä vakavastiotettavat tarjokkaat yhtään aidosti kiinnosta päinvastaisista puheista huolimatta niin mieti miksi?

sillä ei kai voi mennä parisuhteeseen sen ihan kivan miehen, kanssa johon ei tunne vetovoimaa. Komeisiin taas on saanut aina pettyä:(

hyvännäköisistä, ja luotettavat ovat tylsiä niin sinun pitää vielä kasvaa elämässä.

Haluaisin miehen, joka olisi uskollinen, mukava ja hauska, kävisi töissä, ei olisi alkoholisti ja tietysti olisi kiinnostunut minusta.



Nämä hyvännäköiset, joihin ihastun ovat tuleet vastaan baarissa tms. ja olen tuntenut heti vetoa heitä kohtaan. Sydän on oikein pamppaillut, kun olen odotellut tapaamisia ja miehetkin ovat aluksi olleet kovin ihastuneita minuun. Valitettavasti vain on tullut aina muita naisia kuvioihin :(



Sitten näitä mukavia ja luonteeltaan sopivia olen löytänyt netistä. Kaikki olisi muuten kohdallaan, mutta tätä vetoa ei vain synny :( en pysty menemään sänkyyn tai muutenkaan saa aikaiseksi sitä pamppailevaa ihastuksen tunnetta, jos sitä pitäisi väkisin yrittää.. Vaikka kuinka haluaisin tällaisen miehen, niin en vain tunne mitään vetoa!



Ikää on kuitenkin jo 30 tienoilla, joten ei ole aikaa odotella vielä 10 vuotta, josko se oikea yhtäkkiä jostain hyppäisi eteen.



Kumpa kaikki olisikin niin helppoa, että ah tässä se oikea on ja loppuelämä yhdessä piste.

kaunis, mutta hiukan tylsä, että kiinnostaisit komeita huippumiehiä, jotka saavat huomiota kauniilta mutta myös mielenkiintoisilta naisilta?

että jos mies on komea, sillä on varmana enemmän tarjouksia, ja silloin on helppo sortua houkutuksiin. Päätin siis etsiä oman sammakkoni.

Ei miehen mielestäni tarvitse olla komea, kunhan se tietää, miten nainen tehdään onnelliseksi sängyssä ja sen ulkopuolella.



Pussaa siis sammakkoa ja löydä prinssi.

Mulla oli rima tosi korkeella ulkonäön suhteen (olen iteki ihan ok näkönen joten senkin takia ajattelin että "tarviin" hyvännäkösen miehen =)) Mut tuli tuo mies mun elämään. No ei se kyllä ollu rakkautta ensisilmäyksellä, koska tiedettiin toisemme jo viiden vuoden ajalta aiemmin. Puoli vuotta oltiin kavereita ennen kuin tunteet syveni ja siinä vaiheessa ei sillä ulkonäöllä ollu mitään merkitystä. Nyt vuosia myöhemmin olen jopa alkanut pitää miehen ulkonäöstä =)

yksinkertaisesti ole itse riittävän tasokkaita saadaksenne sellaisen. Piste.

Mulla on sama ongelma kuin sulla ap.

Vaihtoehdot: tulla kerta toisensa jälkeen kusipään hyväksikäyttämäksi & jättämäksi, olla suosiolla koko ajan yksin & yksinäinen, ottaa 'hyvä' mies, mutta haaveilla kusipäistä ja - ennen pitkää - pettää sitä hyvää miestä kusipään kanssa, joka lupaa kaiken, mutta - ennen pitkää - taas jättää.

Elämä on karua.

miehen ulkonäkö on tärkeää, vaan se, että ilmeisesti hän viehättyy näistä renttumaisista miehistä, jotka yleensä ovat kusipäisiä. Itselleni on miehen ulkonäkö tärkeää, mutta silti olen pääsääntöisesti deittaillut kilttejä "naapurinpoikia", jollainen oma aviomiehenikin on (en siis enää deittaile ketään :)). Hän on siis kiltti ja kultainen, mutta myös hyvännäköinen, sellaisella naapurinpoikamaisella babyface -tavalla. En siis pidä mistään renttumaisista ja "vaarallisista" tyypeistä, vaan kilteistä ja kunnollisista, jotka ovat myös hyvännäköisiä ja söpöjä.

Mun olisi hyvin vaikea, tai oikeastaan mahdotonta, rakastua ihmiseen, jonka ulkonäköä en pidä vetävänä.

Mä olen vissiin pinnallinen, mutta joskus kun näen oikein ruman miehen vaikkapa perheensä kanssa, ihmettelen, että miten ihmeessä tuokin on vaimon saanut tms. Sama pätee tietysti myös naisiin.

Eivät kaikki voi olla malliainesta (itsekin olen kaukana siitä), mutta jos ensivaikutelma on yök, miten toiseen voi rakastua?

Kyllä sen oikean tulee myös miellyttää silmää. Se, että olette sielunkumppaneita ei poissulje sitä, että toista pitää olla kiva myös katsella. Jos et nyt tunne mitään vetoa ns. vähemmän komeaan mieheen, niin mieti tilannetta sitten, kun olette olleet vaikka 10 v yhdessä. Enkä tarkoita sitä, että miehen tarvitsee olla ulkonäötään mikään jumalainen adonis, vaan jotain siinä ulkonäössä pitää olla, että mies säväyttää.

Kyllä sen oikean tulee myös miellyttää silmää. Se, että olette sielunkumppaneita ei poissulje sitä, että toista pitää olla kiva myös katsella. Jos et nyt tunne mitään vetoa ns. vähemmän komeaan mieheen, niin mieti tilannetta sitten, kun olette olleet vaikka 10 v yhdessä. Enkä tarkoita sitä, että miehen tarvitsee olla ulkonäötään mikään jumalainen adonis, vaan jotain siinä ulkonäössä pitää olla, että mies säväyttää.