Miten te kerrostaloasujat kestätte?
Eka yö oli nyt väliaikaiskerrostalokämpässä ja nyt jo ihan kypsä. No onhan tämä tietty kaupungin luukku mutta silti. Toivottavasti ei mene enää montaa päivää että meidän oma ihana talo valmistuu..
Kommentit (15)
niinkään ääniä kuulu, taitaa tästä meidän kämpästä lähteä eniten ääntä. Mutta kaikki muu, kulkeminen, hajut, siisteys yms yms.
Omistusasunto kyllä, mutta talo on vanha. Naapureista ei ääniä kuulu. Hissi kulkee hyvin (viiden vuoden aikana se on ollut kahdesti rikki). Tämä pidetään hyvin siistinä, hajujakaan ei ole.
En oikein tiedä mistä valittaisin... Uusi keittiö olis kiva, mutta se taas ei ole asumismuodon syy :D
En voisi koskaan asua omakotitalossa, rivitalo vielä ehkä menettelisi.
Olen asunut viidessä eri kerrostalossa, ei valittamista yhdessäkään. Nyt asumme luhtitalossa ja haaveilen, että pääsisimme takaisin kerrostaloon. Tällä alueella ei vain ole kuin pari pienkerrostaloa ja niihin en halua, enkä halua muuttaa kauas jotta lapsi saa jatkaa samassa koulussa ilman liian pitkää koulumatkaa.
ei ääni- tai hajuhaittoja ollenkaan. Joskus kyllä rappukäytävässä tuoksuu hyvä ruoka tai pullat!
Samassa talossa omistus- ja kaupungin vuokrakämppiä.
Hyvin kestän. Rauhallista, mukavaa porukkaa eikä kuulu muiden vessa- tai seksiääniä mistään.
Taitaa olla hyvät äänieristeet kun on vanha talo.
Omistusasuntoja mutta osa asunnoista vuokralla.
Tosin tässä meillä nyt sattuu olemaan aika paskamaiset naapurit. Yksi hullu jolla on koiria jotka haukkuvat jatkuvasti ja aika paljon nuorisoa, viimeyönäkin heräsin taas neljän aikoihin siihen metelöintiin pihalla kun tylivat kotiin ja riitelivät kovaäänisesti.
ei uteliaita naapureita, lyhyemmät työmatkat, palvelut lähellä, toimiva julkinen liikenne (ei pakko omistaa yhtä autoa, saati kahta) lapsille kavereita, koulut vieressä ja turvallinen koulumatka, lapset pääsevät kulkemaan itse harrastuksiinsa...
Jatkanko vielä?
villiintyneet näköjään sen verran, että pihallakin paukuttavat jostain syystä lasikaiteisia parvekkeita (eivät ennen ole koskaan tehneet tuollaista).
mitä tässä olisi erityisesti kestämistä? Mukavat naapurit, rauhallista, paljon muita lapsia pihassa jne.
Ei tässä ole kuin hyviä puolia. Kestän mainiosti upeaa näköalaa, kävelymatkaa torille, työpaikalle ja kauppaan sekä huoletonta asumista, josta tietenkin maksan enemmän kuin monet omakotiasujat. Mutta ainahan laatu maksaa.
Ahtaat tontit ja epämukavan näköisiä portaita yms. Ja ne pihat. Joka kolmas piha okli huonsti hoidettu ja tavaraa oli siellä sun täällä. Pihojen kasvustokin oli hoitamattoman näköistä. Koska ne lehdet harvavoidaan? Taitaa joka kolmannessa talossa asua kädettömiä.
Mä taas en kestäis asua omakotitalossa, oma rauha mukavampaa ihan muualla luonnossa retkeillessä ja vaeltaessa kuin omassa "linnassa" jossain paikallaa nököttävässä omakotitalossa.. Enkä kestäis sitä duunimäärää mikä sen hoidossa ja pihassa menis.. On mukavaa kun on mukavat ja aktiiviset naapurit, elämää ympärillä, ihmisiä aina pihalla, yhteiset talkoot ym. ja aikaa jää harrastuksiin ja muuhun elämään ihanan paljon..En nää mitään ihailtavaa omakotitaloissa valitettavasti. Kyllä se kodin onni on kiinni ihan muista kuin ulkoisista seikoista=)..sorryy..
Ihana taloyhtiö, ihana asunto, mutta mä vaan vihaan asua keskellä lähiötä. Mä haluan naapurit vähintään 300 metrin päähän. Huutoetäisyyden ulkopuolelle.
Paljon mummoja ja pappoja. Ainoat äänet taitaakin kuulu meiltä kun on 4 lasta. Voi että joskus toivon, että olisi enemmän elämää naapurustossa. Joskus tosin piristyksenä yläkerran pariskunta riitelee tai nussii..
=D