Leijonanpennut loppua kohti

... vastasin eilen tähän ketjuun mutta eihän täällä mitään näy! X-(

No, eipä ole kuulumisetkaan kummoisia. Lähinnä veto on poissa ja ilmeisesti kärsin nestehukasta kun kävin Jorvissakin näytillä pyörtymisen vuoksi ja verenpaineet oli tosi alhaiset. Nyt olen yrittänyt juoda ihan kamalasti sillä seurauksella että vessassa saa juosta kerran tunnissa eikä olo ole silti sen kummempi. Hyvin sujuu taas tämä loman aloitus meikäläiseltä... Se energisyys jäi näköjään työpaikalle, enkä oikein voi kuvitella tekeväni muuta kuin nukkuvani silloin kun saan lapset hoitoon. No, ehkä tämä vielä iloksi muuttuu jos näitä viileämpiä ilmoja jatkuisi edes muutaman päivän.



Pidähän nyt Tiuhtis itsestäsi huolta ja lepää riittävästi. Raskausmyrkytys ei ole kiva juttu ollenkaan joten siihen uhkaan kannattaa suhtautua suurella vakavuudella heti alkuunsa. Itse monesti mietin olisko eka raskaus sujunut paremmin jos olisin tajunnut levätä ajoissa. No, lopputulos on kuitenkin iloinen ja vilkas lähes 4-vuotias joten lopputulosta ei siltä osin voi harmitella vaikka vähän aikaisin hän tähän maailmaan joutuikin. Nyt ei tunnu meikäläisellä olevan raskausmyrkytyksen uhkaa, jos saisi noi yläpaineet edes päälle sadan niin voisi olla mukavampi olla.



No, hyviä vointeja kaikille muillekin ja nauttikaahan loppumetreistä ja ihanasta kesästä!

t. pöppis 31+2

ai sulla riittää kerran tuntiin vessassa käynti? Nimim. vartti tai puoli desiä... Kyllä mua tietty se r-myrkytys pelottaa (mikäpä ei...), mutta tuskin pelkkä turvotus kertoo siitä? Nimittäin pissat on koko ajan ihan puhtaat ja alapaineet on koko raskauden pysyneet 60-72 välillä. Onko sun hempat kunnossa, ettei väsy ja pyörtyily voi johtua siitä? Tosi tylsää ettet pysty nauttimaan olostasi :( Toivotaan että tää on vaan tilapäistä.



Kertokaas viisaammat, jos äippäpolilta tulee vaan kirje jossa on aika varattu ja se osuu tuonne viikolle 34+ niin oisko se synnytystapa-arvio tms.? Yleensä kun on ollut niin miljoona epätyypillistä asiaa tässä raskaudessa, on soiteltu ja varailtu aikoja vähän väliä, niin että tää tuli yllätyksenä.

Ihan kiva joo että on helteinen ja nätti kesä tulossa, mutta täällä on kans alkanu nilkoissa olee ihan kivasti turvotusta. Eka kun on koko päivän töissä, sit ajelee Skotterolla kotio ilman ilmastointia ja vaihtaa shortsit ja sandaalit jalkaan, niin oikeen nolottaa jos joku näkee ne sukista tulleet painautumat nilkoissa. Siis ihan kun olis joku köysi ollu tiukalla koko päivän... Tosin kyllä mulla tätä turvotusta esiintyy kesäsin muutenkin, muttei ehkä ihan samassa mittakaavassa. Tarttis vaan muistaa juoda paljon, mutta kun ei vaan muista...!



Siis aatelkaa miten kaukana menneisyydessä siintää ne ajat, jolloin oltiin koko ajan sydän syrjällään, että menikö nyt kesken, kun sitä vuotoa oli ym... Vaikka ei mulla ne pelot oo vieläkään mihinkään kadonnu, nyt ei tosin ihan yhtä voimakasta. Vieläkin vaan epäuskoinen olo, että 3 kk päästä se nyytti on sylissä, mitä jos kuitenkin jotain tapahtuu... En mä siis koko aikaa sitä ajattele, välillä vaan tulee mieleen.



Pöppis, millä viikoilla se teidän esikoinen synty? Ajattelin vaan, että millä viikoilla se raskausmyrkytys voi jo alkaa tehdä tuloaan (oletin siis että sulla oli se?), vaikka eipä sille kai mitään rajaa voi asettaa. Oon vaan aina kuvitellu, että se olis ihan loppuajan ongelma.



Mä oon jo ruvennu tulee hiukan epäileväksi, että pystynkö hakee sitä saikkua etukäteen vaikka ei ehkä oikeesti olis tarvetta... Ei siis firman puolesta, ei kiinnosta iso pohjoismainen firma pätkääkään, vaan työkaverit, joilla on muutenkin jo helvetisti hommia, ja mulle ei oo edes sijaista. Antaako mun omatunto periksi. Tai siis onhan mulla selkä oikeesti alkanu reistailee, (vanha selkävika+nykyinen notko=ei kiva), mutta ei ehkä ihan siinä määrin, että siitä nyt saikulle olis tarvetta. Vaikka parin viikon päästä voi jo ollakin.



Ja YÄK! Eilen juttelin pomon kanssa ja sitten kautta rantain saavuttiin aiheeseen mun paras kaveri, jonka pomo kuulemma tiesi, mainosti oikeen että "mä oon pannu sitä joskus 5 vuotta sitten". Fiksua, mua rupes ällöttää, se ukko on niin inha, en ikinä ite koskis sormenpäällänikään. Pakko oli soittaa kaverille ja kysyä onko totta, mutta vannotti ettei ikinä oo mitään tapahtunu, vaikka hän kerran niitten kanssa oli venereissulla, sama mielipide kyseisestä ukosta kun mullakin. Siis voi V***U mikä sika! Kehtaakin vielä tommosta paskaa pokkanaamalla ja selvinpäin TÖISSÄ ruveta mulle selittää. SIKA!!!



Jepulis, takas hommiin, kohta saakin jo varmaan lähteä kotiin päin. On täällä uudella työmaalla vaan mukavaa, kun ei ketään oo hönkimässä niskaan ja saa mennä ja tulla miten huvittaa, lähestulkoon.=)



Koittakaa pärjäillä turvotusten ja väsymysten kanssa!



Mandu 29+0

... paineetkin alkaa olla parempia, ainakin on jo päästy yli 100 yläpaineen ;)

Tiuhtis kyseli niistä mun hemoglobiineista, ne on koko ajan olleet päälle 130 paitsi viimeksi 124. Kyllä se nestehukka taisi olla oikea syy heikotukselle kun juominen tuntuu toimivan.

Mandu kyseli raskausmyrkytyksestä. Mulla se alkoi ekassa raskaudessa silleen että noin rv 28 alkoi kauheat turvotukset, painoa tuli lopulta enimmillään 3,9kg viikossa. 34 -viikolla vasta alkoi paineet nousta ja valkuaista tuli virtsaan rv 35 ja silloin jouduin sairaalaan. Poika syntyi sektiolla 36+3 kun proteiinit nousi niin korkealle että oli pakko päättää raskaus mun oman terveydentilan vuoksi. Lopulta mulla oli turvotusta varmaan lähes 20kg, tutut kävi sairaalassa kattomassa ja ilmeestä näki järkytyksen kun en ollut ihan itteni näköinen. Olin turvoksissa kasvoja myöten, selkänikamatkaan en tuntunu enää turvotuksen läpi. Mutta lähes kaikki neste lähti 3 päivässä synnytyksen jälkeen! Tehokas pikalaihis ;)

Tokassa raskaudessa turvotukset alkoi samoihin aikoihin mutta paineet nousi vasta rv 39 ja valkuaista oli kertaalleen virtsassa pari päivää ennen laskettua aikaa. Laskettuna päivänä käynnistettiin korkeiden paineiden takia ja toinen poika syntyi 40+1.

Kyllä nämä raskaudet voi olla erilaisia. Nyt on paineet alakantissa eikä turvotuksiakaan vielä ole. Saa nähdä muuttuuko tilanne seuraavan kahden kuukauden aikana. Jos nämä helteet jatkuu niin turvotuksia ainakin tulee.

Sellaisia kuulumisia tällä kertaa.

t.pöppis 31+4

Oikein huono omatunto, kun en olo kirjuutellut, lukenut kyllä välistä kuulumisia!



Pidin taas hiljaiseloa, kun se mun flunssa yltyi niin pahax, että sainpas sitten antibioottikuurin, ja niin tuo meitin neitikin. ELi taas tietää sairastaneensa....Mä olen sairastanut teidän kaikkien flunssat tän raskauden aikana!!!!!



Muuten kuuluu hyvää. Mitä nyt alapaine oli vähän koholla (93), mutta just oli flunssa päällä ja sika väsymys....tietty pitäs kontrolloida, mutta kun ei ole tota kotimittaria, ja neuvolassa/lekurissa se tuntuu aina nousevan. Vaikka valitettavasti sekin tauti löytyy sukurasitteena!

Ei onnex turvotuksia, jomotuksia eikä muitakaan "valituksia". Vielä jaksanut/kyennyt pihaakin rapsuttaa, ja lattioita luututa ; ) Eilen aloin järkkäilee vähän pikkuvaatteita, mutta äitiyspakkaus on vielä avaamattomana autotallissa.....OHO!!! Mutta joutaahan tuota penkoa!



Nyt vaan toivon että tämä vauveli tulisi etuajassa, ja kaikki menisi hyvin loppuun asti, kun tuota virtaa tarvitaan tuon pikkuneidin kanssa! Välillä iskee paniikki, että miten pärjätä noin pienen ikäeron kanssa, ja miten oman jaksamisen käy...Mutta turhaan kait niitä on etukäteen miettiä. Nyt meidän neiti on vaan koheltanut urakalla, lentänyt sänkystä otsa edessä, kompuroi hiekkalaatikolla melkein leukansa auki jne.....ja toinen kohta tuossa...... Niin ja lisäx oli pakko hommata tuo iso sänky tytölle, niin arvatkaas pysyykö neiti siellä iltaisin!!!!! Noin 1000 krt hänet viedään takas, ja mama alkaa ole hermo loppu, kun tää on eka "ongelma" tämän lapsen kanssa, ja se oma aika on mennyttä, kun hän nukahtaa abouttis vasta klo 22-23, hohhoijaa....!! Vinkkejä siihen kiitos!!!

Onnex on parit lapsiperheet naapurissa, ja kotona päivisin, jos tulee paniikki yksin....kun mekin asutaan ihan haja-asutusalueella, ei todellakaan montaa naapuria, peurat ja muut metsäneläimet lähinnä seurana ; )

Mutta ei muo kaupunkiin sais enään kirveelläkään.



Nyt täytynee vissiin lähteä nauttimaan tuosta kelistä, ja kirmailemaan typyn perässä masun kanssa!!!



Toivotan Teille kaikille jellonaemoille hyvää vointia, juokaa älyttömästi vettä, toiv. vältytte turvotuksilta ja muilta vaivoilta!!!!!



Aurinkoisia odotuspäiviä!



Bertta & Onni 32+2

Täällä alkoi sitten kesäloma =) Toisaalta ihan kiva kun ei jaksa siellä töissä pyöriä mutta kun on niin outoa ajatella että on pitkään lomaa ja saa olla kotona..

Haikea fiilis oli kyllä töistä lähteä viime perjantaina kun on niin mukavat työkaverit ollu siellä.. no täytynee mennä niitä moikkailemaan aina välillä sinne niin ei tunnu niin pahalta =)

Turvotusta on hieman ollu mutta ei pahahsti, lähinnä sormet on aamuisin kuin nippu HK:n lenkkimakkaroita. Ei oikeastaan muualla sen kummemmin..

Tulipahan sitte käytyä peräti kaks kertaa valmennuksessa kun viimeinen kertaki unohtui ihan täysin kun vedin vaan sikeitä töiden jälkeen, kun noi helteet on tehnyt kyllä olon ihan veteläksi.

Hoitopöydän kävin ostamassa lauantaina kun sai niin halvalla ja matkaan lähti samaisesta paikasta mukaan pussillinen pikkuruisia vaatteita =)

Tällästä tänne tällä kertaa...

Mukavaa ja helteistä ja turvottavaa odotusaikaa kaikille ;)

Itselläkin polttelee jo laittaa kaikki valmiiksi mutta vähän mietityttää että onko liian aikaista. Siis meinaan vaatteiden pesua, hoitopisteen laittamista, sängyn petaamista jne. Kun haluaisin jo sen vauvelin tänne enkä malttais odottaa! Toisaalta on alkanut jännittää tämä loppuaika, olis ihan kamalaa menettää vauva tässä vaiheessa!!! Kamalaahan se olisi joka vaiheessa mutta olen alkanut yölläkin heräilemään tunteeseen että onko vauvalla kaikki ok. Nyt vauvan syliin saaminen on jo niin lähellä, sektioon on varmaan aikaa sellainen seitsemisen viikkoa ja sehän menee nopeasti. Onneksi vauva enimmäkseen liikkuu reippaasti joten ei tarvitse olla huolissaan. Joskus on hiljaisempia päiviä ja silloin olen aika neuroottinen ja koko ajan tökkimässä mahaa.



Huomenna on taas neuvolan aika, edellisestä onkin 2 viikkoa. Jännittää lähinnä tuo sf-mitta kun tuntuu että maha olisi nyt pienempi kuin edellisessä raskaudessa vaikka ihan samoilla käyrillä on koko ajan menty. Syntymäpainostakin on tullut matkan varrella monenlaista arviota, 4d ultran perusteella jäisi alle keskiarvon eli 3,8 kilon, muuten on sanottu että samoissa menee kuin edellinen eli yli 4 kg olis syntymäpaino. Ei kai sitä niin helppo ole arvioida kun kaikki riippuu vauvan rasvakerroksesta. Meillä kun on pojat olleet niin eri kaliiberia, syntyessään esikoinen oli ruipelo, 36+3 painoi 2600kg ja toinen 40+1 painoikin 4150g ja poimujakin oli vaikka muille jakaa.



Minkäs ikäinen Bertta sulla on esikoinen? Meillä on ekan ja tokan ikäero 1v10kk ja ihan hyvin on pärjätty. Tosin uhmis-vauva yhdistelmä ei koskaan ole ihan paras mahdollinen, katsotaan pärjäänkö nyt paremmin kun ikäeroa tulee 3kk enemmän. Noi nukutusvaikeudet on meille kanssa tuttuja. Kuopus on siirtynyt tavalliseen lastensänkyyn jo syksyllä ja edelleen iltaisin omasta sängystä tullaan pois yli 20 kertaa per ilta. Hankalammaksi homma meni siinä vaiheessa kun jätettiin tutti pois, nyt ei nukuta rauhassa myöskään päiväunille. Yritettiin tuossa pitkään opettaa poikaa nukahtamaan itse omaan sänkyyn siten että odotellaan viereisessä huoneessa niin kauan että hiljenee, mutta kyllä käytännössä melkein joka ilta joutuu istumaan vieressä ja paijaamaan uneen ainakin 30min. Mun suurin murhe onkin se miten laitan isommat lapset nukkumaan ja hoidan samalla vauvan maratoniltatissuttelut silloin kun mies on yön töissä (4-6 kertaa kuukaudessa). Asiat ei kuitenkaan yleensä muutu helpompaan suuntaan silloin kun perheeseen tulee uusi vauva kilpailemaan huomiosta... Mutta ehkä tämä uusi tulokas on rauhallinen ja taipuisa yksilö joka ei turhia hötkyile tarpeissaan, syö tehokkaasti ja nukkuu yönsä hyvin ;)

No, aika näyttää...

Tällaiset mietteet tänään. Aktivoitukaahan ihmiset kirjoittamaan, täällähän jo kohta tylsistyy odottelemaan uusia viestejä!! :)

terv. pöppis 32+3

Pöppis, meitin neiti on nyt 1v 8kk, eli ikäeroksi tulee suunilleen sama kuin teillä, 1v 10kk. Lähinnä muokin hirvittää illat yksin (mies tulee olemaan paljon poissa.....)ja jos alkaa imetysmaratonit, niinkun neitin kanssa. Me ollaan nyt luovutettu tosta iltajuoksemisesta(sänkyyn-pois), ja koitetaan laittaa hänet ihan zippinä sänkyyn, ja jos 15min silityksellä päästäs, eilen ainakin ; ) Hoiva-vietti vauvoihin on hänellä tosi kova, toiv. jatkuu. Illalla hän halailee ja pussailee masuvauvaa, ja illan viimeinen, ja aamun ensimmäinen sana on vaava ; ) Omaa nukkeaan raijaa joka paikkaan heh! Noh, senhän näkee sit, mihin tässä joudutaan.......



Täälläkin masuvauva liikkuu tosi hurjasti, eilen illalla ajattelin jo että tulee läpi nahan, on aikamoinen rymyyjä, toiv. vaan masussa!!!



Kaksosrattaat pitäs vielä hommata, muuten kaikki tarvikkeet ja vaatteet on hyvässä kunnossa ja pestynä. Olo alkaa tosiaan käydä jo tosiaan vähän malttamattomaksi, ja hieman enempi väsymystä on nyt ollut havaittavissa. Ens maanantaina sit taas neuvola, ja juttujen tsekkaus. Täti meinaa ultrata jollain "ammuvainaan aikasella härvelillä", ja tarkistaa asentoa, vähän tuntuis että ei ois enään ihan poikittain, mut sithän se selviää, ja onhan tässä aikaa kääntyä!



Voidaan paksusti, ja hyviä LOMIA kaikille, nauttikaa ; )



Bertta&Onni 32+5

Täytyy nyt yrittää kirjoitella jotakin aktiivisemmin kun on toi lomakin alkanut. Neuvola uutiset nyt sitte voin kertoa kun eilen siellä taasen käväisin =)

Elikkäs mulla verenpaineet ihan hyvät, paastosokeri hieman liian kohollaan mikä selvisi siitä mun pienestä vihkosesta mihin olen yrittänyt jotakin merkkailla mutta kun se tuntuu olevan niin pirun vaikeeta :D

Sf mitta oli 32 eli kahdessa viikossa kasvanu 2,5 cm... jee minkähän kokoinen jättivauveli mulle on tulossa.. syke oli 144.. neiti on ollu pää alaspäin joka kerta mikä tosin on ihan käsituntumalla kokeiltu ja kyllä noi liikkeet tuntuu siltä että se tosiaan on pää alaspäin (ainakin vielä) :D

Mulla vähän samaa että pitää tökkiä masua jos ei heti ala siellä liikettä tuntumaan kun tosiaan on välillä parikin päivää että liikkeitä tuntuu harvakseltaan ja ne on hentoja, mutta kuulemma ihan normaalia sekin.

Olis kyllä kiva päästä sinne synnytystapa arviointiin kun olen sen verta lyhyt ja en muutenkaan mikään jättiläinen, mutta se selviää sitte joskus viikolla 36 kun on taas neuvolalääkärin aika.

Onkos muute paljon tullu kiloja leijonaäipille tänä odotusaikana?????? Mulla on tullu tähän mennessä 8kg ja ihan normi rajoissa neuvolatätin mukaan...



Voikaahan taas pyöreesti ja hyvin :)



Wiivi &Tiitiäinen 32+1

Jee! Meillä oli eilen se 4D, poikapa siellä köllötteli, että tuli nyt siihenkin sitten varmuus. Kaikki oli niinku pitäiskin olla, vaikka eka hermoilin että mitä jos kuitenkin löytyy jotain. Ei se kyllä mikään maailmaa mullistava kokemus ollu, mutta ihan kiva kuitenkin kerran elämässä kokea. Ehkä jos toinen joskus siunaantuu, niin ei tarvi mennä. Kasvoista saatiin pari ei niin hyvää kuvaa, kaverilla kun oli koko ajan nyrkki edessä...=) Ujo tai muuten vaan salaperäinen jätkänpätkä! Mutta nenän malli oli justiin se mikä suvussa erittäin vahvasti kulkee, pyöreä perunanenä.=) Sieraimet sentään osoitti alaspäin, eikä eteen silleen hyppyrinokkamaisesti kun esim. mun siskolla ja sen pojalla... Kyllä taas suvussa naurua irtoaa tästä aiheesta, se kun on jo oikein legendaksi muodostunut tämä nenäasia.=) Painoarvio tällä hetkellä 1730g, joka vastaa viikkojen 30+6 keskiarvoa, joten kyllä se kovin siellä kasvaa. Jos tahti jatkuu tällasena, niin 3750g olis syntyessään, sama kun mulla.

Neuvola oli eilen kans. Oonkin ollu tosi väsyny koko viikon, saa tosissaan välillä taistella ettei nukahda rattiin. Syykin selvisi (tosin oon kyllä nukkunutkin huonosti), hemppa laskenu maaliskuun 142:sta 109:n! Eli siis Obsidania määrättiin. Sf- mitta oli 29cm, joten ihan ylärajoilla liikutaan. Ja siellä se pikkumies köllöttelee pää alaspäin. Ei ihme kun jatkuvasti närästää, kun toinen monottelee mahalaukkua tai työntää pyllyllä. Ei auta enää Renniekään kun hetkellisesti.



No niin , tyypillistä et sitten unohtu mitä piti kommentoida muiden juttuja.

Joku mietiskeli että joko viittis alkaa touhuu noitten vauvan tavaroitten kanssa. Mä oon jo pessy kaikki vaatteet, mutta mitään muuta ei oo vielä valmiina, kun meillä se remppa on edelleen kesken. Pitäis parin viikon päästä olla tapetointikunnossa uus makuuhuone, niin siitä sitten ei me enää kauaa kun päästäis sitä sisustaa. Mä oon ommellu uuden pinnasängynsuojan (tai siis päällystäny vanhan). On kyllä ihana, ja uniikki kappale vielä! Tilasin netistä kankaita, rupeen seuraavaks ompelee kestovaippoihin imuja ja sisävaippoja. 52 eurolla saa aikast paljon kangasta, ja ajattelin ihan tavallisia valkoisia tehdä. Turha niistä valmiista sisävaipoista on maksaa, kun ne kuitenkin jää sen kuoren alle piiloon. Onhan niitä halpismallejakin, mutta ne ei oo sit taas muuten ollu oikein mun mieleen. Jos vaan kärsivällisyys riittää niin ite tekemällä saa ainakin just mieleisensä.

Vielä muutamat taskuvaipat pitäis tilata, kun uskaltaa nyt sitten ostaa sitä sinistä.



Ja takas töihin... Kirjotellaan! Ja hyviä vointeja!



Mandu 30+2

Täällä voidaan paksusti. Viime viikon neuvolassa ei uutta, sf-mitta yllättäen menee samoissa kuin aiemmin joten en voi kyllä enää luottaa omaan arvioon mahan pienuudesta. (Mitta oli 32 eli kyllä sitä kokoa on...) Muutenkin oli kaikki kunnossa, paineetkin jollain konstilla varsin hyvät. Hemppaa ei edes katsottu, sinnittelen kuitenkin ilman rautaa niin pitkään kuin mahdollista, mulla se tekee tuotoksesta ihan rautakankea joten ei houkuta...

Tänään aloitin poikien vanhojen 50-60:sten lajittelun ja paljonhan siellä on sitä vaaleansinistä. Tavallaan ihan hyväkuntoistakin tavaraa, mutta viitsiikö sitä kuitenkaan käyttää tytöllä poikien vanhoja. En jaksais turhan takia niitä alkaa pesemään ja kaappiin järjestämään. Valkoiset ja beiget sieltä poimin mutta kyllähän noita unisex-vaatteita on aika vähän ollut tarjolla (olen ihan periaatteesta ostanut lähes kaikki vastaantulleet unisexit juuri sen takia että pojilla hirviökuosit yms tulee väkisinkin jossain vaiheessa mukaan kuvioon). Meillä onkin pojilla ollut aika paljon kirkkaanpunaista, turkoosia jne tytöllekin sopivaa mutta kyllä niissä aika usein on joku traktori tai autokuvio lisäksi.

Luulen että laitan neutraaleimmat tulokkaalle valmiiksi jos ei vaikka huvitakaan lähteä kaupoille ihan ensimmäkseksi. Vaaleanpunaista jne on kaapissa jo jonkin verran, enempää en uskalla ostaa ennen kuin näen omin silmin että kumpi tuli :)



Hyvä kaveri synnytti eilen esikoistyttären, olipa ihanaa saada uutisia ja tuli niin herkistynyt olo. Ei ole heidänkään elämänsä enää koskaan ennallaan... Käly odottaa toista viimeisillään ja lupauduin juhannukseksi esikoisen varamammaksi jos heillä tulee lähtö. Heidän vakiohoitajat ovat silloin muualla ja meidän juhannus kuluu kotioloissa miehen töiden vuoksi joten voin ollakin varalla. Mites teidän juhannussuunnitelmat, vieläkö meinaatte reissata mökeille yms?



Tänään ollaan menossa miehen kanssa Bon Jovin konserttiin, se taitaakin olla meidän viimeinen kahdenkeskinen ilta ennen kolmosen syntymää. Sitten ei taas aikoihin lähdetäkään minnekään ilman "tissitakiaista".



Hyvä vointeja kaikille!

t.pöppis 33+2

Nyt pitää mun vissiin pyydellä anteeksi palstahiljaisuutta. On pamahtanut yhtäkkiä päälle kaikki mahdolliset krempat: on närästystä ja turvotusta ja lonkkakipua, selkäsärkyä, yöllistä valvomista, levottomat jalat, ensimmäiset raskausarvet ja sokerina pohjalla peräpukamat. Että tosi helkkarin hehkeä olo. Päälle sitten vielä aivan liian pienenä vieroitettu kissanpentu, joka muutti reilu viikko sitten meille ja lähisukulaisella juuri todettu syöpä, niin että ei voi todeta kuin että väsyttää ja v-tuttaa aika armottomasti. Iäkkäitä sukulaisia ja ystäviä tunkee vielä juhannukseksi meille ja nyt kun ei jaksaisi kuin juuri ja juuri suoriutua arjesta (eikä oikein siitäkään) niin saa sitten ruveta puunaamaan paikkoja ja piikomaan väkeä.



Anteeksi tämä omanapainen valitus. Ei mulla *oikeasti* mitään hätää ole, yliväsymys ja riittämättömyyden tunne vaan. Puoliso joutuu tekemään pitkää päivää töissä ja haluaa päälle saada yläkertaa remontoitua (niin kuin minäkin että tulisi jotain säilytystilaa) joten aika yksin joudun kaikesta selviämään. Lupaan että ensi kerralla kommentoin kaikkien viestejä tasapuolisesti ja olen kannustava ym. sellaista itselleni tyypillistä, mutta vasta juhannuksesta selviämisen jälkeen...



Nyt on pakko mennä katsomaan onko se pikkupeto hautautunut yläkerran rakennustyömaalla ekovillaan kun tuli niin hiljaista... Ihanaa juhannusta ja parempaa vointia ihan jokaiselle!



Tiuh ja SE 33+1

Kirjoitanpa minäkin pari sanaa, kun on viime kerrasta niin piiiitkä aika. Täälläkin vauhti jo aika hidasta, imurointikin tekee jo tiukkaa, eikä puhettakaan puutarhahommista.. :0) Ukko onkin joutunut hortonomiksi ja istuttelee minun ostamia puskia pitkin pihaa. Ihan kivaa olla työnjohtajana.. Pakastimen olen leiponut täyteen kaiken maaliman kakkuja ja leivoksia, kauhea kakkumania ollu jo monta viikkoa! Minä kun en yleensä ikinä leivo ja kakutkin saavat olla rauhassa. Taitaa tuo pullantuoksu kuulua tulevaan äitiyteen.

Jokos teillä muilla on vauvojen tarvikkeet hommattuna? Meillä alkaa nyt olla valmista, eilen sain pinnasängyt laitettua , peitot ja muut.. Hoitopöytä valmiina paikoillaan ja vaunut odottaa käyttäjiä. Paljon ollaan saatu lahjaksi ja lainaan. Vaatteita on kauheat läjät (ensimmäiset lapsenlapset..) ja sellainen vauvan korikin saatiin, joka minusta on aivan kauhia... Hirveesti rimpsuja ja römpsyjä, en etes tiedä miten ne kaikki saa siihen mahtumaan..

Ajattelin laittaa kaikki valmiiksi, kun vielä pystyn ja kun ei ikinä tiedä koska lähtö synnärille tulee.

Mulla on kyllä mennyt yllättävän hyvin tämä kaksoisraskaus, kun sanovat että kaikki oireet tulee tuplana. Mitkä oireet?! Maha on valtava ja hidastaa kulkua, samoin kuin supistukset, joita on ollut koko ajan aika mukavasti, mutta muuten koen että on ollut helppoa. Odotin paaaljon pahempaa! :0)

Jokos teillä synnytys pyörii mielessä? Pelottaako? Mulla ei pelota, eikä kyllä vielä oikein jännitäkkään, harmittaa vain että täällä oli kaikki valmennuskurssit täynnä, eli sinne ei päästä. Heinäkuussa ei kukaan kuulemma kehtaa etes pitää valmennuskursseja! Täällä Norjassa kun ne ovat ihan vapaaehtoistoimintaa, omalla ajalla, ilman palkkaa. Plääh..

Toivottavasti kaikilla on ollut rauhallinen ja mukava juhannus, eikä ole tarvinnut kuskina valvoa ja humalaisia kuunnella. :0)

Minä ja nuttuskehvelit 31+5

Kiva kun tulit Endorfiini sinäkin ilmoittautumaan pitkästä aikaa. Täällä on alkanu todellakin olla hiljaista.

Mulla alkoi eilen sairasloma, 3 viikkoa ennen mammalomaa. Tuli vaan seinä vastaan, ei kerta kaikkiaan jaksa enää. Ukko on ollu taas oikein varsinainen kusipää, joten senkin takia vaan väsyttää ja masentaa... Mutta eiköhän se tästä. Naarasjellona selviää mistä vain!

Olis ihan hirveesti hommia, tarttis toi laajennus saada pikku hiljaa valmiiks. Tänään mun pitäis lakata makuuhuoneen katto kertaalleen. Loppuviikosta pitäis olla tapetointikunnossa, ja sitten vielä lattia, niin päästään uuteen makkariin. Sit voi alkaa laitella vauvajuttuja. Pitäis se pinnasänky vaan hakea porukoilta, kun ukon pitäis viel hiota se ja maalata. Ja sit olis vielä kouluhommia, kun tarttis saada valmiiks ennen vauvan tuloa.

2 viikon päästä lähdetään mutsin kanssa Viroon kylpylälomalle. Ihanaa päästä välillä rentoutuu, kyllä tässä on nyt kärvisteltykin pitkään ilman minkäänlaista lomaa.

Nyt alkaa selkä vihloa siihen malliin, että on vissiin aika vihdoin repiä itsensä ylös sängystä...=)



Mandu 31+6

...vaikka ei kyllä ole mitään erityistä tapahtunut. Aika kuluu kevyissä askareissa ja poikia paimentaessa. Isommaltahan tuo maha aina tuntuu ja hankalammaksi käy liikkuminen, poikien perässä kun saisi olla gepardin refleksit ja nopeus kun saavat uskomatonta häsellystä aikaan ihan äkkiseltään.

Mutta ei tämä raskaus edelleenkään mitenkään ahdistavalta tunnu, aika rutiinilla mennään. Supistuksia tulee, kivuliaitakin lähes päivittäin mutta ei mitään tositoimiin viittaavaa. Turvotukset on pysyneet poissa, ehkäpä kiitos sadesäiden (mun puolesta jatkukoon vaan viileät kelit). Pesänrakennusviettikin on vähän hyytynyt, jotain ompeluhommiahan tässä voisi vielä tehdä mutta ostelut jäävät vähemmälle, sen verran tiukentaa budjettia tuo meikäläisenkin palkkatulon poistuminen. Vauvan vaatteet on vielä pesemättä ja olisi mulla tuossa yksi vanhan lipaston kunnostusprojekti menossa mutta se saa luvan odottaa poutasäätä kun teen nuo hiomiset ja maalaamiset mieluusti ulkona. Miehen loman alkuun on vielä 2,5 viikkoa ja synnytystapa-arvioonkin melkein kaksi. Siinähän tämä aika menee -odotellessa...



t. pöppis 34+3

Pitääköhän meidän alkaa jo keräämään veikkauksia, kuka saa ensimmäisenä tavata lapsensa kasvoista kasvoihin? Todennäköisyydet huomioiden itse laittaisin kyllä panokset jollekin meidän tuplamammoista ja jos joku pitää valita niin Endorfiini saa mun ykkössijan veikkauksessa. Vaikka mitä vaan tietty voi itse kullekin tapahtua.



*Endorfiini*, vähänkö oot ollut aktiivinen! Musta olis kanssa ihana leipoa ym. valmiiksi, mutta meillä on vaan sellainen tyhmä jääkaappi-pakastin, johon ei mahdu mitään :[ Mä kyllä toivon että jostain vielä siunaantuu sellainen, tai sit kysyn naapurista saako niiden eteiseen viedä kun niillä on siellä iso arkkuapakastin ja meillä avaimet sinne. Leipominen olis tosi kivaa ja ruoan laitto kans! Niinku varastoon. Ihanaa että oot saanu kaiken jo valmiiksi, teillä siihen kyllä onkin syytä koska eikös teidän nuttuskehvelit lasketa täysiaikaisiksi jo vr 35 eli kuukauden päästä? Ellen ihan väärin muista. Kysyit synnytyksen fiiliksistä, mulla välillä iskee paniikki esim. kun mietin miten jotain niin isoa kuin lapsen pää pitäis mahtua niin pienestä aukosta, pelottaa välillä että onko se kipu sittenkin ihan sietämätön ym. Mutta suurimman osan aikaa olen kyllä ihan luottavainen sen suhteen, siis että kyllä se synnytys sitten siinä menee kun ei muuta voi.



*Mandu*, hyvä kun otit saikkua. Ihan älyttömältä kuulosti se sun ajelu ympäri Suomea ison mahasi ja turvotustesi kanssa. Senkun lepäilet nyt ja sanot sille kuspää-äijällesi että on kunnolla tai meet anopin luokse synnyttämään ja odotat että saat tulla valmiiseen kotiin sit lapsen kanssa :) Hurjan ison urakan edessä tunnut vielä olevan. Muista olla itsellesi armollinen ja ottaa iisisti jos siltä tuntuu, ennen aikaiset supistelut jotka johtuu ainakin mulla pelkästä rehkimisestä yleensä, ei ole kivoja eikä tarpeellisia. Hits, tääkin tahtoo kylpylään hemmoteltavaksi... (kadenaama).



*Pöppis*, toi odottelu kuulostaa niin tutulta! Odottaa aurinkoisempaa keliä, että saa pyykit ulos kuivumaan. Odottaa seuraavaa neuvolaa/äitipoliaikaa. Odottaa äippäloman virallista alkua. Odottaa että kesälomarahat tulee niin että voi tehdä viimeiset hankinnat ja maksaa mutsin lentoliput Suomeen. Odottaa ja odottaa vaan päivästä toiseen... Aargh! Meillä rahojen suhteen on toisin pän, kun oon ollut tässä vuoden vaihteesta enemmän tai vähemmän työttömänä ansiosidonnaisella muttamaa lyhyttä pätkää lukuunottamatta, mun tulot ihan reippaasti nousee kunhan Kelan hurjat vanhempainetuudet lähtee pyörimään. Mutta mua kyllä potuttaa se niiden pakkatuloa korkeampi verotus. Epistä!



(-) Paremmat fiilikset täällä, kun juhannuksesta on selvitty. Päätin tästä eteenpäin lyödä jalkani maahan ja sanoa tervetuloa vain sellaisille ihmisille, joita oikeasti jaksan ja haluan nähdä. Muut saa tulla sitten syksyllä omien eväiden kera. Isoäiti ilmoitti tulevansa ensi viikolla jonain pävänä meille tekemään suursiivousta, mikä on aivan fantastisen kultainen tarjous ja sen ilolla otan vastaan. Ehkä itsekin jaksan sitten tehdä enemmän kun on seuraa. Turvotus on kyllä edelleen aika tuskallista, mutta yöt on parempia vaikka heräänkin tunnin välein vessaan ja kääntymään. Onneksi saan sentään useimmiten unen päästä kiinni. Muuten säryt ja krempat on hellittäneet vähän joten ei täällä nyt enää ole hätäpäivää.



Voikaahan oikein hyvni kaikki emot!



Tiuh&S-E (34+2)

Onpas tää emo ollut saamaton ja hissukseen...Kirjottelin kyllä tossa juhannuksen jälkeen pitkät turinat, ja hehkuttelin myös olevani Bon Jovin konsertissa(siellä oli muuten paljon meitä "mahallisia" heh), mutta eipä se viesti koskaan ilmaantunut tänne, syvältä.........



Tätähän tää on nyt, kypsää odottelua.....Just aamulla ajattelin samaa kun Tiuhtis, että kukakohan meistä tapaa vauvelinsa ensimmäisenä, mutta eiköhän se ole kaksosmammat ; )



Mun kuulumiset; vointi ok, väsymystä ja yöllisiä levottomia jalkoja lukuunottamatta.....Vielä jaksaa imuroida ja luututa, mies hoitaa onnex viljelykset ; ) Täällä masu kasvaa vieläkin kultaisella keskikäyrällä, ens torstaina sitten vika lekuri. neuvolassa alkaa juoksut viikon välein. Hb oli mulla vielä 124, aika hyvä, ihme kyllä! Supistuksia tulee, välistä vähän kipeempiä, mutta anti tulla vaan.

Synnytys tietty mietityttää nyt eri lailla, kun sen on jo kerran kokenut. Mulla oli onnex helppo"oppikirjasynnytys" kätilöiden mukaan, eikä jäänyt traumoja, HIENO kokemus, mutta tietty vähän jännittää tavallaan....Epiduraali on tosiaan sitten se taivas ; ) ainakin mulle oli, vaikka kätilöt luuli että len luomusynnyttäjä, kun en paljon tuntenut kipua missään kohtaan, näin se kipukynnys tossakohtaan muuttuu.

Mutta kyllä siitä aina selviää, ja avoimin mielin!!!!!



Sorry, nyt jäi muiden jutut kommentoimatta, ei itsekyyttä, vaan nälkäinen väsynyt pikkutyttö tuli juuri sisälle isänsä kanssa.



Koitetaan kirjuutella, ja kaikille oikein hyviä vointeja!!!



Bertta & Onni 35+3

Ajatelkaa, minä taas täällä!!!!!



Eilen jäi niin kesken, niin ajattelin nyt ryhdistäytyä, ennen kun lähdetään ulos, kun vihdoin pääsee. Meillä oli eilenkin karseet ukkoset ja sateet, niin nyt pitää nauttia auringosta!



Mandu; tosi hyvä kun jäit suosiolla sairikselle, mitä sitä kärvistelemään!!! Jos se sun äijäs ei rupee käyttäytymään, mä tuun lataa sitä, hehh....Perkele nyt raskaanaoleville ihanille vaimoille ei sovi "retkuilla" argh, panee vihax sun puolesta!!!!!Hyvä kun pääset kohta hemmottelulomalle, ilman äijääs!



Pöppis; sama fiilis,masentavaa kun koittaa kirmaa mahoineen neitin perässä(niin ja sulla vielä 2), juu, missä ne gasellin askeleet on.....ja ei tosiaan mitään mullistavaa tapahdu, odotellaan ; )



Tiuhtis: Toivottavasti ne sun krempat on nyt taakse jäänyttä elämää!!! Ja tosiaan kannattaa valita seuransa tässä kohtaa, että ketä jaksaa, ja ketä ei ; )



Endorfiini: Ihana kuulla että kaksosraskaus on mennyt noin loistavasti!!!Onkos sulle jo tehty synnytystapa-arviot? Norm.synytys vai sektio?

Entäs meitin toinen kaksosten odottaja???



Just eilen kun teille kehuskelin oloani, niin eiköhän ip ollut ihan karmee. Tuntu että maha on NIIN TÄYS, ei oikein pystynyt syömään, istumaan, olemaan.....eli tukalaa, tuntu että olen pelkkää MAHAA!!! Sitten on alkanut ilmaantua "menkkakipuja", etenkin öisin. En muista, mutta taitaa olla normaaleita???Eilen illalla äijä jo katteli, että onko lähtö lähellä, toiveajattelua,nyt kait alkaa ne piinaviikot, ja krempat.



Mutta nyt nautin tästä päivästä, ja taas ok olosta, kunnes toisin todistetaan.....



Aurinkoista alkavaa viikkoa, ja masujen kanssa hyviä vointeja!



Bertta

Ajattelin itsekin taas tämän "viikoittaisen" viestin kirjoittaa...

Rykäistiin miehen kanssa taas yksi istutusalueen reuna antiikkikivillä ja nyt on palkkana lievät sääriturvotukset. No, tämä on vielä pientä aiempien raskauksien turvotuksiin kun painoakin tuli 2-3 kg per viikko. Viime neuvolassa ei ollut tullut taas kuin 500g viikossa ja se on musta ihmeen vähän omaan aiempaan tasooni nähden. Tosin proteiinit oli yhdellä plussalla, joka vähän säikäytti, mutta eipä ollut enää seuraavana päivänä kun itse stiksailin. Mulla on nyt sitten torstaina seuraava neuvola eli viikon välein tästä lähtien, eikös ne viikoittaiset yleensä ala vasta 36-viikon jälkeen? Ja ensi maanantaina synnäriarvio ja toivottavasti päätetään sektiopäivä silloin. Edelleen tuntuisi että vauva olisi vähän pienempi kuin edellinen pojanjötkäle, saa nähdä miten pieleen menee arvio kun saa viralliset mitat.

Meidän lapset sai toissapäivänä uuden serkkupojan ja viime viikolla kävin moikkaamassa kaverin alle 2-viikkoista tyttöä. Kyllä ne vastasyntyneet on pieniä!!! Meidän "vauva" kun täyttää torstaina 2 vuotta niin kyllä se varmaan tuntuu aika isolta sitten kun pikkusisarus syntyy.

Tuosta pesänrakennusvietistä; tekemistä kyllä riittää edelleen. Hain juuri tänään 360 valokuvaa jotka pitäisi järjestää kansioon, ovat viimeisen 1,5 vuoden ajalta ja onhan se aika kasa. Ajattelin tehdä se ennen kuin tulee taas pinoittain kuvia uudesta vauvelista.



Siinäpä ne olennaisimmat täältä päin!

Terkkuja ja hyviä vointeja!

t.pöppis 35+2

Ja kiitoksia kannustuksesta, nyt tosin jo taas näkyy valoa tunnelin päässä.



Remppa etenee hyvää vauhtia, saan tänään makuuhuoneen tapetoitua, huomenna lattia ja listat, niin se olis sit siivousta vaille valmis! Paitsi että ovet tilattiin vasta viime viikolla, toimitusaika 6 viikkoa, joten roikkuva muovi saa alkuun hoitaa oven virkaa. Perjantaina mennään Ruisrockiin, ja sunnuntai-aamulla lähetään äiskän kanssa sinne Viroon. Ihanaa...



Kattelin tossa teidän viikkoja, aika hitsin pitkällä ootte jo...=) Tuntuu että ite tulee kaukana perässä, vaikka kuitenkin on vaan pari viikkoa väliä.



Täytyy sanoa että Pöppiäisellä on kyllä aikamoinen urakka kuvien kanssa. Toivottavasti kerkiät ne laittaa ennen vauvaa, saattaa meinaan tollasessa läjässä vierähtää jokunen tovi.



Mulla oli maanantaina neuvola, paino oli laskenu 600g viime kerrasta, mutta sillon olikin tullut reippaasti, meni turvotuksen piikkiin. Yllättävän hyvin on menny tän painon kanssa, tullu vasta 6,8kg, vaikka ajattelin että mun tuurilla vaaka menee jo yli sadan kun ollaan loppumetreillä, mutta ei nyt ainakaan näyttäs siltä. Tosin vielä on monta viikkoa edessä, eli ei pitäis hehkuttaa ennen aikojaan.=)

Hemppakin oli noussut ja sanottiin, että voi ottaa sen rautatabletin silloin tällöin, että ei ihan joka aamu tarvi muistaa. Pää alaspäin siellä vielä köllötellään, todennäköisesti kuulemma loppuun asti. Ukko tossa jo heitti, että mitäs jos syntyy etuajassa, kun on hiukan keskimäärästä isompikin. Tosin on mullakin hiukka ollu sellanen olo, mutta tuskin siihen on mitään luottamista.=)



Perjantaina synty meidän pirpanalle serkkutyttö. Synnytys oli ollu helppo, puol 1 yöllä alkanu supistukset ja 6.15 tuli likka pihalle. Ei tikkejä ei mitään. Kuitenkin ensisynnyttäjä, on siis ilmeisesti luotu siihen hommaan. Itellä on oikea kauhuskenaario synnytyksestä: 2 viikkoa menny yli, monta päivää käynnistellään ja riudutaan kauheitten supistusten kynsissä, homma ei etene, joten leikkaukseen josta sitten seurauksena pirun kipeä haava joka vielä tulehtuu kaupan päällisiksi. Tämä on sitä positiivista ajattelua.=) Mä oon kyl yleensä vähän tämmönen, ootan aina pahinta, joten lopputulos ei voi olla muuta kuin positiivinen. Toivotaan ainakin.



Hyviä vointeja mammoille!



Mandu 33+0