Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mikä on Suomessa yleisin syy avioeroon? t: naimaton

Vierailija
30.10.2010 |

Kommentit (24)

Vierailija
1/24 |
30.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Väestöliiton tutkimuksen mukaan avioeroon johtavia syitä on yleensä useita. Kysyttäessä eronneilta avioeron lopullista syytä, olivat vastaukset yleisyysjärjestyksessä seuraavat:



1. Uskottomuus

2. Päihteet

3. Läheisyyden ja rakkauden puute

4. Erilaiset elämänarvot ja -tavoitteet

5. Erilleen kasvaminen

_________________________________

6. Fyysinen väkivalta

7. Kommunikaatiovaikeudet

8. Henkinen väkivalta

9. Työhön liittyvät syyt

10. Seksielämän ongelmat

11. Yhteisen ajan puute.

12. Suhdetta ei hoidettu

13. Arvostuksen puute

14. Epäluottamus

15. Taloudelliset tekijät



Vierailija
2/24 |
30.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

pilalla

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/24 |
30.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

5. Erilleen kasvaminen


tää on niin täyttä paskaa. Se on sitä, kun parisuhdetta ei osata hoitaa. "Me kasvettiin erilleen". Niinpä niin. Te ette vaan osanneet.

Vierailija
4/24 |
30.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ylilöysä peräaukko

Vierailija
5/24 |
30.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo kasvettiin erilleen on varmaan hirmuisen yleinen selitys, mutta veikkaan, että sen taustalle kyllä usein kätkeytyy paljon enemmänkin. Kaikkea ei esim. välttämättä duunipaikan kahvitauolla haluta sanoa ja sitten sanotaan tuommoinen, vaikka oikeasti syy olisikin vaikka alkoholismi tai väkivalta. Ja kuten on sanottu, niin usein syitä on monenmoisia. Esimerkiksi kunnolla alkoholisoitunutkin on muuttunut varmasti ihmisenä niin, että voi oikeasti ihan rehellisesti myös sanoa, että on kasvanut erilleen. Monet ongelmat voivat tulla parisuhteen väliin niin, että niissä oikeasti kasvaa sitten erilleen. Kaikki parit eivät pysty pitämään sitä yhteyttä toisiinsa kriisitilanteissa ja en tiedä että onko kaikissa tapauksissa tarpeenkaan (vaikka perheväkivalta).

Vierailija
6/24 |
30.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

erilleen kasvaminen on sitä, että ihmiset kasvavat ja muuttuvat elämän varrella. Parikymppinen on aina erilainen kuin nelikymppinen. Kun parikymppisenä menee avioliittoon, niin sitä voi ykspäivä huomata, että tuo puoliso ei haluakaan samoja asioita kuin minä. Vaikka kuinka oltaisiin parikymppisinä samaa mieltä asioista ja vuosien varrella hoitaisi suhdetta, niin voihan sitä joku päivä huomata, että itse haluaa asua ulkomailla ja toinen ei halua muuttaa paikkakunnalta minnekään.

Jos kumpikin haluaa toteuttaa omaa unelmaansa, niin onhan se vähän vaikea yhdistelmä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/24 |
30.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

=en tahdo sanoa sinulle syytä, on yksityisasia.

Vierailija
8/24 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen alkanut miettiä eroa... Juurikin tuon erilleen kasvamisen vuoksi..

 

Mentiin yhteen, haaveiltiin samoista asioista: talo rannalla, pari muksua ja mukavaa elämää.

 

Tilanne on nykyään se, että olemme tahtomattamme lapsettomia, meillä on talo (korjausta vaativa rötiskö) ja elämä yhtä raatamista.

 

Olen väsynyt tähän elämään, kotitöitä ja kaiken rahan työntämistä tuohon työmaahan. Miehen ura on omani edellä. Syyllistää minua lapsettomuudesta ja väsymyksestä.

 

En minä tällaista tilannut.

 

Onko ero ainoa vaihtoehto?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/24 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin ja uskottomuuteen vaikuttaa aika isolla prosentilla toi 2. eli päihteet.

Vierailija
10/24 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Avioliitto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/24 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.10.2010 klo 23:55"]Itsekkyys on se syy. ihhminen on itsekäs ja ajautuu helposti vaatimaan puolisolta sitä mitä ei ole esim. lapsuudessaa saanut tarpeeksi vanhemmiltaan. Ihminen on vaativa ja itsekeskeinen rupeaa niin kovin helposti katkeroitumaan, kun toinen ei täytäkkään omia kaipauksia tai puuttuvia osia. Siinä sitä sitten ollaan kuin kaksi sokeaa metsään eksynyttä kiertämässä syytösten kehää. Aika pienistä asioista se kehä voi alkaa, mut juuri on siinä itsekkyydessä, siitä kaikki alkaa. Rakastumisen jäälkeen aletaankin elämään toislta odottaen ja vaatien, ei toista varten niin kuin seurustellessa.



Miten sitten voisi elää olematta itsekäs terveellä tavalla?



[/quote]

Tämä oli hyvä. Just näin. Jotkut ihmiset eivät halua tai pysty koskaan kasvamaan aikuisiksi, vaan hakevat tosiaan kumppaniltaan sitä mistä itse jäivät lapsena vaille. Kompensaatiota.

Ei ole kumppanin tehtävänä toimia toisen isänä tai äitinä.

Vierailija
12/24 |
01.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.10.2010 klo 00:15"]Anteeksi mutta osaa MITÄ?



Kyllä kaksi ihmistä saattaa kasvaa erilleen: tarkottaa vaan sitä että halutaan eri asioita.

[/quote]

Kerro esimerkki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/24 |
30.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oltiin molemmat 18-vuotiaita kun alettiin seurustelemaan. Opiskeltiin ja juhlittiin, saatiin lapsi ja mentiin naimisiin. Kaikki oli niin ihanaa ja onnellista.



Asioista oltiin puhuttu ja isoista asioista oltiin suurinpiirtein samaa mieltä. Lapsia kaksi tai kolme pienellä ikäerolla, omakotitalo laitakaupungilta, töitä tehdään sen verran mitä on pakko perhee elättämiseks ja mukavaan toimeentuloon...



No ekan lapsen synnyttyä mies alkoi puhumaan ettei haluakaan enempää lapsia, kun minä taas olisin halunnut niitä vaikka kymmenen lisää. Asuttiin lähiössä rivitalossa, kun mies haaveili kerrostaloasunnosta ytimessä, minä omakotitalosta maalla. Mies osti vesiskootterin, moottoripyörän, urheiluauton... harrasti golfia ja laskettelua ja halusi pari kertaa vuodessa etelään lomalle. Minä taas olin alkanut pitää moisia turhana kulutuksena ja järjettöminä saastuttajina.



Minusta kasvoi hippi ja miehestä juppi. Arvot oli samanlaiset kun liian nuorina alettiin perustamaan perhettä, mutta vuosien myötä ne muuttui, eri suuntiin.

Vierailija
14/24 |
30.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oltiin molemmat 18-vuotiaita kun alettiin seurustelemaan. Opiskeltiin ja juhlittiin, saatiin lapsi ja mentiin naimisiin. Kaikki oli niin ihanaa ja onnellista.

Asioista oltiin puhuttu ja isoista asioista oltiin suurinpiirtein samaa mieltä. Lapsia kaksi tai kolme pienellä ikäerolla, omakotitalo laitakaupungilta, töitä tehdään sen verran mitä on pakko perhee elättämiseks ja mukavaan toimeentuloon...

No ekan lapsen synnyttyä mies alkoi puhumaan ettei haluakaan enempää lapsia, kun minä taas olisin halunnut niitä vaikka kymmenen lisää. Asuttiin lähiössä rivitalossa, kun mies haaveili kerrostaloasunnosta ytimessä, minä omakotitalosta maalla. Mies osti vesiskootterin, moottoripyörän, urheiluauton... harrasti golfia ja laskettelua ja halusi pari kertaa vuodessa etelään lomalle. Minä taas olin alkanut pitää moisia turhana kulutuksena ja järjettöminä saastuttajina.

Minusta kasvoi hippi ja miehestä juppi. Arvot oli samanlaiset kun liian nuorina alettiin perustamaan perhettä, mutta vuosien myötä ne muuttui, eri suuntiin.

kerro vielä, mitä tästä ääliömiehestäsi sitten tuli?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/24 |
30.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


Mutta tällä hetkellä tekee töitä paljon ja tienaa hyvin. Muita lapsia hänellä ei ole kuin meidän yksi yhteinen. Reissaa ulkomailla useita kertoja vuodessa, osa niistä on työmatkoja, osa lomamatkoja (saattaa lähteä viikonlopuksi Lontooseen jos ei oo muuta tekemistä). Asuu keskustassa ja näkee lastaan sillon kun töiltään ja matkoiltaan ehtii. Harrastaa edelleen golfia ja laskettelua ja moottoripyöräilyä ja matkustelua ja mitä lie.

kerro vielä, mitä tästä ääliömiehestäsi sitten tuli?

t: olikohan 11

Vierailija
16/24 |
30.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsekkyys on se syy. ihhminen on itsekäs ja ajautuu helposti vaatimaan puolisolta sitä mitä ei ole esim. lapsuudessaa saanut tarpeeksi vanhemmiltaan. Ihminen on vaativa ja itsekeskeinen rupeaa niin kovin helposti katkeroitumaan, kun toinen ei täytäkkään omia kaipauksia tai puuttuvia osia. Siinä sitä sitten ollaan kuin kaksi sokeaa metsään eksynyttä kiertämässä syytösten kehää. Aika pienistä asioista se kehä voi alkaa, mut juuri on siinä itsekkyydessä, siitä kaikki alkaa. Rakastumisen jäälkeen aletaankin elämään toislta odottaen ja vaatien, ei toista varten niin kuin seurustellessa.



Miten sitten voisi elää olematta itsekäs terveellä tavalla?



Vierailija
17/24 |
31.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anteeksi mutta osaa MITÄ?



Kyllä kaksi ihmistä saattaa kasvaa erilleen: tarkottaa vaan sitä että halutaan eri asioita.

Vierailija
18/24 |
31.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaatimukset.



eli vaaditaan toiselta liikaa, eikä olla valmiita panostamaan suhteeseen.

kunnioituksen puute myös sekä itsekkyys, eli ei kunnioiteta toisen tarvetta omaan aikaan, omiin harrastuksiin, auteta jos väsynyt, tueta jos surullinen jne. haukutaan ja mollataan...

kun näita syitä ajattelee sillai syvällisesti niin pätee kyllä jollain tasolla kaikkiin tuttujen eroihin ja omaankin mahd eroon, ellen tietoisetsi tekisi toisin.

ei olla erottu siis.

Vierailija
19/24 |
31.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei haluta eikä suostuta kompromisseihin. Omat tarpeet käyvät muun edelle.



Mielenkiintoista muuten, että taloudelliset syyt ovat listan viimeisenä, kun kuitenkin suurin osa riidanaiheista koskee raha-asioita.

Vierailija
20/24 |
31.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kello on 3.04 talviaikaa.