Lue keskustelun säännöt.
Asioita, joita et koskaan tekisi!
27.10.2010 |
Listatkaapa asioita, joita et koskaan tekisi. Itse olen jo ala-asteiässä päättänyt muutamia juttuja, joita en koskaan tulisi tekemään.
- tupakointi (päätin noin 11v, etten koskaan polta)
- muslimin kanssa naimisiin meno (päätös lukioikäisenä)
- abortti, jos lapsi elinkelpoinen ja saanut alkunsa vapaaehtoisessa seksissä (päätös lukioikäisenä)
Kommentit (27)
olen joutunut ennen pitkää sanani syömään. Siksipä en enää vanno mitään, en edes sitä etten koskaan vannoisi mitään ; ).
Asioista ei voi olla varma ennen kuin ne osuvat kohdalle. Joihinkin asioihin voi toki pyrkiä...
Kiva, että sinun elämäsi on noin suoraviivaista ja yksinkertaista. Oletkohan hieman naiivi kuitenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päätin jo varhaisteini-iässä, etten ikinä hanki lapsia. Nyt reilut parikymmentä vuotta myöhemmin olen onnellisesti raskaana.
Sen olen tässä muutenkin oppinut, että koskaan ei pidä sanoa "ei koskaan".
asioita, joita en koskaan tekisi, sillä koskaan ei voi tietää minkälaisiin tilanteisiin Elämä ihmistä heittelee.
nosta koirankakkaa kadulta ja pistä sitä suuhuni...
Enkä ala tupakoimaan ja huumeita en edes kokeilisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en mäkään osaa ajatella tuollaisina ehdottomuuksina asioita. Varmaan tosiaan kuuluu ikään ja elämänkokemuksen puutteeseen tuo.
Esimerkiksi tuo aborttiasia. Jos nyt olisi vaikka tilanne, että olisi raiskauksen jäljiltä raskaana ja samaan aikaan itse taloudellisissa vaikeuksissa ja elävistä lapsista joku vakavasti sairaana, niin kyllä mulle saattaisi tulla mieleen abortti. Tuo tilanne on muuten totta tuttavapiiristä, joten ei edes kovin keksitty esimerkki.
Ja kyllä mä harkitsisin aborttia aika vakavasti esimerkiksi anenkefalia-lasta odottaessa. Siinä kun on se lapsen kuolema vain ajan kysymys raskauden aikana. En tiedä siis olisiko minusta siihen, että odottelisin 3-4 kuukautta, koska lapsi kohtuuni kuolee.
Elämänkokemuksen myötä sitä pystyy kuvittelemaan tilanteita, joissa abortti saattaisikin olla järkevä ratkaisu, vaikka muuten olisikin ratkaisua vastaan.
No tupakoinnista mulla on sama mielipide, en näe erityisen todennäköisenä, että aloittaisin nyt aikuisena liki 40-vuotiaana sen, kun en ole tähänkään mennessä tupakoinut.
Kyllä omien periaatteidensa mukaan pystyy elämään, jos vain haluaa.
Voisin lisätä listaa:
- en koskaan ota isoa koiraa
- en koskaan petä miestäni
Ehkä se on naivismia, mutta esim. en usko joutuvani tilanteeseen, jossa pettäisin miestäni, koska se on periaatteideni vastaista ja minulla ei ole sellaiseen tarvetta.
En myöskään ole harrastanut seksiä muiden kuin mieheni kanssa. Tämänkin päätin jo lukioiässä ilman varsinaista uskonnollista tms. vakaumusta. Tarjokkaita kyllä olisi ollut.
En myöskään alkanut seurustelemaan poikien/miesten kanssa, mikäli tiesin, että suhteesta ei koskaan voisi vakavampaa tulla. Olin myös valmis elämään vaikka yksin kuin jonkun sellaisen kanssa, jossa joutuisin tekemään myönnytyksiä vaatimusteni kanssa.
Ja kyllä, olen ehdoton joissain asioissa itselleni ja pidän kiinni päätöksistäni. Nämä päätökset ovat kuitenkin sellaisia, jotka eivät vahingoita muita.
Kyllähän tietysti voi kehitellä sellaisia villejä skenaarioita, joissa minut sieppaa joku taho, pakottaa polttamaan tupakkaa ja naimaan muslimin ja vielä tekemään abortin. Mutta juu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos jollakin on tiukempi moraali kuin itsellä. Mistä tämä johtuu? Ihan käsittämätön ajatusmalli, että kaikki jotka ajattelevat eri tavalla ovat vain nuoria ja/tai kokemattomia! Se jos jokin on elämänkokemuksen puutetta!
liikaa nähnyt narkkareita tän lähes 40v elämäni aikana ja yks asuu kotona!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en mäkään osaa ajatella tuollaisina ehdottomuuksina asioita. Varmaan tosiaan kuuluu ikään ja elämänkokemuksen puutteeseen tuo.
Esimerkiksi tuo aborttiasia. Jos nyt olisi vaikka tilanne, että olisi raiskauksen jäljiltä raskaana ja samaan aikaan itse taloudellisissa vaikeuksissa ja elävistä lapsista joku vakavasti sairaana, niin kyllä mulle saattaisi tulla mieleen abortti. Tuo tilanne on muuten totta tuttavapiiristä, joten ei edes kovin keksitty esimerkki.
Ja kyllä mä harkitsisin aborttia aika vakavasti esimerkiksi anenkefalia-lasta odottaessa. Siinä kun on se lapsen kuolema vain ajan kysymys raskauden aikana. En tiedä siis olisiko minusta siihen, että odottelisin 3-4 kuukautta, koska lapsi kohtuuni kuolee.
Elämänkokemuksen myötä sitä pystyy kuvittelemaan tilanteita, joissa abortti saattaisikin olla järkevä ratkaisu, vaikka muuten olisikin ratkaisua vastaan.
No tupakoinnista mulla on sama mielipide, en näe erityisen todennäköisenä, että aloittaisin nyt aikuisena liki 40-vuotiaana sen, kun en ole tähänkään mennessä tupakoinut.
raiskaus = ei-vapaaehtoinen seksi
anenkefalia = lapsi ei ole elinkelpoinen
On ikärasismia väittää, ettei nuorempana kun joskus 40-50 ikäisenä voi elämän isoista asioista tai periaatteista päättää.
-seurustelisi suomalaisen miehen kanssa
-polta tupakkaa
-juo alkoholia
-kohtele lapsiani kuin "kavereita"
-sietäisi hakkaavaa & juopottelevaa laiskaa miestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- synnyttäisi alakautta. Kärsin niin järjettömän hirveästä synnytyspelosta, että tuskinpa enää on edes normaalia. Lapsemme syntyi sektiolla.
- seurustelisi itseäni nuoremman miehen/naisen kanssa.
- liittäisi lastani kirkkoon.
Kyllä omien periaatteidensa mukaan pystyy elämään, jos vain haluaa.
Toki. Toisaalta sitten taas on älyttömän lyhytnäköistä pysyä jääräpäisesti ja tarkistamatta kannoissaan vain siksi että on kerran jotakin päättänyt. Myös omia periaatteitaan ja ajatuksiaan on hyvä välillä tuulettaa ja kyseenalaistaa. Haukionkalahaukionkala-moraali kertoo lähinnä kultakalan ajatusmaailmasta, ei mitenkään erityisen ihailtava piirre.
Ainakin itse lapsena ja teininä ja parikymppisenä päätin vaikka mitä tyhmää, joista on sittemmin tullut muutettua mieltään. Olin aika pitkään melko lapsellinen ja lisäksi hieman tynnyrissä kasvatettu (=keskustelukyvyttömät duunarivanhemmat).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka voisi olla että jos tilanne olisi kamala ja muuta vaihtoehtoa lasteni elämän kannalta ei olisi voisin tappaakin rahasta.
Kyllä omien periaatteidensa mukaan pystyy elämään, jos vain haluaa.
Toki. Toisaalta sitten taas on älyttömän lyhytnäköistä pysyä jääräpäisesti ja tarkistamatta kannoissaan vain siksi että on kerran jotakin päättänyt. Myös omia periaatteitaan ja ajatuksiaan on hyvä välillä tuulettaa ja kyseenalaistaa. Haukionkalahaukionkala-moraali kertoo lähinnä kultakalan ajatusmaailmasta, ei mitenkään erityisen ihailtava piirre.
Ainakin itse lapsena ja teininä ja parikymppisenä päätin vaikka mitä tyhmää, joista on sittemmin tullut muutettua mieltään. Olin aika pitkään melko lapsellinen ja lisäksi hieman tynnyrissä kasvatettu (=keskustelukyvyttömät duunarivanhemmat).
minulla on keskustelukykyiset duunarivanhemmat.
Toki. Toisaalta sitten taas on älyttömän lyhytnäköistä pysyä jääräpäisesti ja tarkistamatta kannoissaan vain siksi että on kerran jotakin päättänyt. Myös omia periaatteitaan ja ajatuksiaan on hyvä välillä tuulettaa ja kyseenalaistaa.
Eli olisi pitkänäköistä esimerkiksi aloittaa tupakointi tai pettää miestään? Tai alkaa käyttämään huumeita?!
Jos periaatteet ovat tasoa "en koskaan käy Pentikin liikkeessä" tai "en syö kasvisruokaa" on tilanne tietysti eri.
Mutta kun liikutaan moraalikäsitysten alueelle, niin kyllä itse kunnioitan ihmisiä, jotka pysyvät kannassaan ja toimivat sen mukaan.
Monesti tuntuu, että nämä, jotka vetoavat lapsellisuuteen, elämänkokemuksen puutteeseen tai lyhytnäköisyyteen, ovat vain itse harmissaan, etteivät omaa niin korkeaa moraalia. Ja sekös heitä harmittaa, jos joku onkin "parempi ihminen".
- En tule koskaan seurustelemaan etnisen ihmisen kanssa.
- En tule koskaan syömään vapaaehtoisesti kenenkään paskaa tai oksennusta.
Mutta sen sijaan voin kuvitella että jos tilanne sen vaatii että joku pitäisi tappaa niin miksei (esim.oman lapsen murhaaja ).
on varmasti ollut paljonkin periaatteita, joista olen elämässäni syystä tai toisesta luopumaan.
Mutta yhdessä asiassa olen ollut tiukka ja se on alatiesynnytys. Siihen en ole suostunut eikä onneksi ollut pakko.
t. kahden lapsen sektioäiti
no esimerkiksi toi huumeidenkäyttö. Voisin kuvitella sellaisen skenaarion, että sairastuisin vakavasti erittäin kivuliaaseen tautiin ja kipua ei pystyttäisi hallitsemaan. Jos sitten samaan aikaan vaikka kuolisi lapsi ja mulla olisi käytössä myös mielenterveyslääkkeet. No jossain vaiheessa lääkärit varmaan alkaisi ehdottelemaan lääkkeiden vähennystä. Jos sitten olisi ihan hajalla, niin kyllä voisi niinkin käydä, että alkaisi hommaamaan niitä rauhoittavia laittomia reittejä. Ja hei presto, olisin narkkari (=lääkkeiden väärinkäyttäjä).
Tietenkin olen huumeiden käyttöä vastaan ja täydessä ymmärryksessä pitäisin erittäin epätodennäköisenä tekeväni päätöksen huumeidne käytön aloituksesta. Mutta elämä tosiaan voi viedä sellaisillekin poluille, että en olisi enää täydessä ymmärryksessä.
- En tee ikinä aborttia, paitsi jos raskauden keskeyttäminen on ainut tapa säästää minun henkeni eikä lasta voi pelastaa mitenkään.
- En petä ikinä puolisoani enkä avusta kenenkään toisen pettämisessä. Tähän lievennyksenä se, että mikäli puolisoni jäisi törkeästä pettämisestä kiinni, voisin hyväksyä itselleni mahdollisuuden kostoon enkä pitäisi sitä pettämisenä.