Oletko pitänyt oman nimesi naimisiin mennessä, vaikka KD vastusti asiaa?
"Viimeksi Jumalan puolueen tähtihetki koitti yli kaksikymmentä vuotta sitten, kun se sai vastustaa uutta sukunimilakia. Laki mahdollisti sen, että nainen saattoi pitää syntymässä saamansa sukunimen eikä hänen ollut pakko ottaa aviomiehensä nimeä. Tämä oli kristittyjen puolueelle kauhistus. Länsimaisen yhteiskunnan suomalaisen sovelluksen arvopohja oli jälleen kerran romahtamaisillaan.
Sukunimilaki säädettiin eivätkä suomalaisten temppelien esiriput revenneet kahtia Jumalan vihan merkiksi. Miksi olisivat revenneet? Laki oli vain pieni, mutta vaivalloinen askel tiellä, jolla pyrittiin purkamaan kristillis-siveelliselle yhteiskunnalle tyypillistä heikompien, tässä tapauksessa naisten, sortoa."
Kuten Tervo kirjoitti.
Kommentit (5)
Mielestämme perheellä on kätevintä olla yksi nimi, oma nimi oli tyyppiä Virtanen eikä identiteettini ollut edes silloin nimestä kiinni. Sitä paitsi miehen nimihän sekin oli - isäni nimi. Ja olen eronnut kirkosta jo vuosia sitten.
samasta syystä kuin kakkonen. Lapsia ei vielä ole, toivottavasti tässä kuussa tärppäis.
Lapsemme ovat saaneet myös minun nimeni.
lapset sai isänsä nimen. Koskaan tämä ei ole missään tilanteessa vaikeuttanut elämääni millään tavalla.
tyttönimeäni, sillä miehen mimellä minua ei tunnettaisi. Halusin lasten takia kaksoisnimen. Helpottaa esim. asioimista neuvolassa, koulusssa ja päiväkodissa.
Ei ole vielä tippunut tulta ja tulikiveä päälle.