Olen ajautunut siskoni kanssa ilmiriitaan homokysymyksessä. En tiennytkään, että sisko on

piinkova fundamentalisti, ja minä taas olen hänen mielestään täys luopio. Olemme siis uskossa molemmat, mutta näemme tämän asian ihan eri tavoin.



Aluksi ajattelin, että annan siskon meuhkata enkä vaivaudu sanomaan omia näkemyksiäni. Lopulta avasin suuni ja siitäkös soppa syntyi. Sisko suuttuu huutoon ja itkuun asti kaikesta, mitä sanon. Minua taas rassaa koko tyyppi, lähinnä pyörittelen silmiäni. Olemme riitelytavoiltamme ihan erilaisia. Sisko nimenomaan huutaa ja itkee, minä taas yritän ensin perustella, mutta jos se ei onnistu, niin annan ymmärtää etten arvosta toisen näkemyksiä pätkääkään.



Juu ei ehkä kovin kypsää käytöstä kummaltakaan, mutta ottaa pattiin.