Homot (siis myös lesbot) vanhempina
Homojen oikeudet on taas tapetilla. Kiinnostaisi kuulla teidän mielipiteitänne heidän vanhemmuudestaan ja oikeudestaan adoptoida. Miettikää tätä asiaa adoptoitavan lapsen näkökulmasta. "homot on ihan yhtä hyviä vanhempia" -mielipide on jo kuultu, mutta mielestäni kaipaa roimasti kunnon perusteluja edelleen.
Oletteko miettineet koskaan miten lapsi itse saattaa kokea kodin seinien ulkopuolella sellaisen tilanteen, kun vanhemmat ovat joko miehiä tai naisia? Kotona elämä voi olla ihan hyvää. Sijoittakaapa mielessänne tällainen tilanne tähän yhteiskuntaan, koulu- ja myöhemmin työmaailmaan jne... Miten rehellisesti reagoisit, jos lapsesi kaverin vanhemmat olisivat homoja?
Eikä mitään tappelua kiitos, vaan keskustelua ja näkemyksiä.
Lyhyesti ja typistetysti: Itse olen sitä mieltä, että homot ovat varmasti parempia vanhempia, kuin heterot juopot ja narkkarit yms, mutta edelleen parempia olisivat heteroparit, jolloin kasvuympäristö on lapselle normaali. Homovanhempia ei voi mielestäni normaaliksi tilanteeksi pyhällä hengelläkään sanoa, niin ei ole tarkoitettu, mutta ei lapsen elämä normaalia ole alkoholistiperheessäkään.
Mielestäni homojen adoptio-oikeusasiassa tuijotetaan vain aikuisiin, ei lapsiin, jotka myös ovat tuntevia ja kokevia ihmisiä. Peräänkuulutettu tasa-arvo ei toteudu, jos ajatellaan vain aikuisten näkövinkkelistä.
Kommentit (30)
tai lesboja, niin suhtautuisin täysin normaalisti.
Enkä ole sitä mieltä, että ehdottomasti parempia vanhempia olisivat ehdottomasti hyvät heteroparit, jos vaihtoehtona on yhtä hyvät homo- tai lesboparit.
Vähän sama, kuin sanottaisiin että Suomessa ilman muuta parempi olisi ympäristön ja yleisen ilmapiirin takia, kun vanhemmat olisivat ihonväriltään ja etnisyydeltään samoja, ettei lapsia vaan kiusattaisi.
Eiköhän se sitten ole muitten tyhmyyttä, jos lapsia kiusataan tollaisten asioiten takia ja sitten sen yleisen ilmapiirin olisi aikakin muuttua.
Tosin siinä mielessä uskalias, ettei nyt ole lupa ajatella lainkaan lapsia. Se ei ole trendikästä, katsos. Vanhemmat haluavat lapsen, ja lääketiede mahdollistaa sen kaikille - nykyihmisen loogisen käsityskyvyn mukaan sen siis täytyy olla myös eettisesti oikein. Vai onko tässä pysähdytty lainkaan miettimään eettisiä kysymyksiä? Lapsen oikeuksia?
Mielestäni ei tarpeeksi.
Lapsella tulee olla lähtökohtainen oikeus omaan biologiseen isään ja äitiin. Jos tämä onnistuu homovanhempien perheessä, niin hyvä niin. Esimerkiksi jokin kolhoosin tyyppinen ratkaisu voisi toimia ihan mukavasti. Siitä huolimatta lapsi kyllä kokee ulkomaailman ihmettelyä omasta perhemallistaan, mutta en koe sitä niin isoksi kysymykseksi kuin sen, että aikuisten tulee kantaa vanhemmuudestaan kyllä sillä tavalla vastuuta, että he miettivät millaiseen tilanteeseen he ovat lapsen tuomassa. Ja tarvittaessa tehdä aikuisen vastuullinen ratkaisu olla lasta hankkimatta, jos olosuhteet eivät ole lapselle otolliset. (Tämä koskee kyllä myös heterovanhempia).
Minun mielestäni kyllä myös biologinen vanhemmuus on tärkeää, ja se ei läheskään aina toteudu homovanhemmuudessa.
Oli adoptoiva taho sitten homo tai hetero niin ei se juuri koskaan biologinen vanhempi ole.
Ei tarvitse mennä mihinkään narkkareihin asti, sekä miehissä että naisissa riippumatta seksuaalisista mieltymyksistä (nehän toki eroavat huomattavasti myös heterojen keskuudessa: onko s/m-puuhista tykkäävä yhtä hyvä äiti kuin sellainen joka pitää lähetyssaarnaajasta lauantaisaunan jälkeen?) on eroja vanhempina.
Mulla ei ole mitään ongelmaa sen kanssa että homopareilla on lapsia. Paremmalta se musta kuulostaa kuin että lapset ovat yksinhuoltajalla - ei siksi että yh:t olisivat huonoja vanhempia, vaan ihan siksi että vanhemuus on aika työllistävää, ja siitä on helpompi selvitä kunnialla kun kaksi jakaa sen työn.
Toinen naisista on lapsen biologinen äiti. Oma lapseni ei ole koskaan pitänyt yhtään kummallisena sitä, että yhdellä on kaksi äitiä eikä ole maininnut, että lasta tästä asiasta kiusattaisiin. Enemmän kummallisena hän pitää sitä, että yksi toinen lapsi asuu mummon ja papan kanssa, vaikka biologiset vanhemmat ovat elossa ja että muutama muu lapsi saa pelata niin paljon nettipelejä ja käyttää niitä kamalia rumia ja kalliita lippiksiä.
Lesboäidit ovat yleensä molemmat mukana vanhempainilloissa ja osallistuvat aktiivisesti kaikkeen toimintaan. Minusta he ovat mukavia tyyppejä ja vaikuttavat asiallisilta vanhemmilta.
Minusta lesbo- ja homoperheessä voi elää ihan onnellisia lapsia. Ei homoseksuaalisuus takaa hyvää eikä huonoa vanhemmuutta.
olisivat homoja tai lesboja niin se ei hetkeuttaisi minua tippaakaan. Ei tipan tipan vertaa. Aivan sama. Mua ei edes kiinnostaisi heidän elämänsä millään erityisellä tasolla, kas kun luotan siihen että hekin ovat ihmisiä eivätkä mitään marssilaisia.
Ja mitä tulee homojen vanhemmuuteen, niin huoh. Kuule ihan samalla lailla ne vaipat vaihdetaan, ruokaa kannetaan eteen, itkevää lasta lohdutetaan ja syliin otetaan, oli lesbo tai homo. Ei ketään kasvateta sukupuolielimillä.
Tosin siinä mielessä uskalias, ettei nyt ole lupa ajatella lainkaan lapsia. Se ei ole trendikästä, katsos. Vanhemmat haluavat lapsen, ja lääketiede mahdollistaa sen kaikille - nykyihmisen loogisen käsityskyvyn mukaan sen siis täytyy olla myös eettisesti oikein. Vai onko tässä pysähdytty lainkaan miettimään eettisiä kysymyksiä? Lapsen oikeuksia?
Mielestäni ei tarpeeksi.
Lapsella tulee olla lähtökohtainen oikeus omaan biologiseen isään ja äitiin. Jos tämä onnistuu homovanhempien perheessä, niin hyvä niin. Esimerkiksi jokin kolhoosin tyyppinen ratkaisu voisi toimia ihan mukavasti. Siitä huolimatta lapsi kyllä kokee ulkomaailman ihmettelyä omasta perhemallistaan, mutta en koe sitä niin isoksi kysymykseksi kuin sen, että aikuisten tulee kantaa vanhemmuudestaan kyllä sillä tavalla vastuuta, että he miettivät millaiseen tilanteeseen he ovat lapsen tuomassa. Ja tarvittaessa tehdä aikuisen vastuullinen ratkaisu olla lasta hankkimatta, jos olosuhteet eivät ole lapselle otolliset. (Tämä koskee kyllä myös heterovanhempia).
Minun mielestäni kyllä myös biologinen vanhemmuus on tärkeää, ja se ei läheskään aina toteudu homovanhemmuudessa.
Olisiko heterovanhempien adoptiolapsilla mielestäsi tämä oikeus biologiseen isään ja äitiin jotenkin paremmin toteutunut?
Tosin siinä mielessä uskalias, ettei nyt ole lupa ajatella lainkaan lapsia. Se ei ole trendikästä, katsos. Vanhemmat haluavat lapsen, ja lääketiede mahdollistaa sen kaikille - nykyihmisen loogisen käsityskyvyn mukaan sen siis täytyy olla myös eettisesti oikein. Vai onko tässä pysähdytty lainkaan miettimään eettisiä kysymyksiä? Lapsen oikeuksia? Mielestäni ei tarpeeksi. Lapsella tulee olla lähtökohtainen oikeus omaan biologiseen isään ja äitiin. Jos tämä onnistuu homovanhempien perheessä, niin hyvä niin. Esimerkiksi jokin kolhoosin tyyppinen ratkaisu voisi toimia ihan mukavasti. Siitä huolimatta lapsi kyllä kokee ulkomaailman ihmettelyä omasta perhemallistaan, mutta en koe sitä niin isoksi kysymykseksi kuin sen, että aikuisten tulee kantaa vanhemmuudestaan kyllä sillä tavalla vastuuta, että he miettivät millaiseen tilanteeseen he ovat lapsen tuomassa. Ja tarvittaessa tehdä aikuisen vastuullinen ratkaisu olla lasta hankkimatta, jos olosuhteet eivät ole lapselle otolliset. (Tämä koskee kyllä myös heterovanhempia). Minun mielestäni kyllä myös biologinen vanhemmuus on tärkeää, ja se ei läheskään aina toteudu homovanhemmuudessa.
ja fiksut vastaajat vääntää sille tonnin rautalankaa mutta ei mene perille, ei.
Minun mielestäni kyllä myös biologinen vanhemmuus on tärkeää, ja se ei läheskään aina toteudu homovanhemmuudessa.
Se biologia ei tee hyvää vanhempaa. Hyvä vanhempi on läsnäoleva, rakastava aikuinen. On aivan sama, mitä hänellä on haarojen välissä ja onko hänellä verisidettä lapseen.
Tämän huomaan katsoessani poikaani ja miestäni (heillä siis ei biologista suhdetta). Sisareni on adoptoitu ja hänen suhteensa vanhempiimme ei ole yhtään sen kummoisempi kuin minullakaan.
Suvussani adoptio ei muutenkaan ole vieras ilmiö, joten aika paljon olen siitäkin syystä nähnyt ja pohtinut nimenomaan biologista vanhemmuutta.
Mielestäni on tärkeää että:
-lapsella on ympärillään mahdollisimman monta rakastavaa ja läsnäolevaa aikuista, asuivat he sitten samassa perheessä eli eivät
-lapselle kerrotaan perhesiteistä totuus (pätee niin adoptioihin, sateenkaariperheisiin kuin heteroperheisiinkin)
olis homovanhemmat. Kyllä kai sitä ensin varmaan hiukan hätkähtäis kun asia selviäis, mutta jos sillä lapsella tuntuis kaikki olevan ok ja ne vanhemmat vaikuttais täyspäisiltä niin mulle se olis sillon ok. Ja kyllä mä sen ulkopuolisen kohtelun ja kiusaamisen ym. pistän ihan niiden ulkopuolisten piikkiin. Ei siitä voi homovanhempia syyttää jos joku ulkopuolinen on sekopää.
kiusaajat löytävät asioita, joiden takia kiusata muita.
Mitä minä miehen kanssa seksiä harrastava nainen voin mielestäsi lapsille antaa, mitä miehen kanssa seksiä harrastava mies ei voisi?
Pitääkö mielestäsi kaikessa tehdä niin kuin on "tarkoitettu"? Lapsettomuushoidot/adoptio kiellettävä kokonaan luonnottomana, tms.?
Tosin siinä mielessä uskalias, ettei nyt ole lupa ajatella lainkaan lapsia. Se ei ole trendikästä, katsos. Vanhemmat haluavat lapsen, ja lääketiede mahdollistaa sen kaikille - nykyihmisen loogisen käsityskyvyn mukaan sen siis täytyy olla myös eettisesti oikein. Vai onko tässä pysähdytty lainkaan miettimään eettisiä kysymyksiä? Lapsen oikeuksia? Mielestäni ei tarpeeksi. Lapsella tulee olla lähtökohtainen oikeus omaan biologiseen isään ja äitiin. Jos tämä onnistuu homovanhempien perheessä, niin hyvä niin. Esimerkiksi jokin kolhoosin tyyppinen ratkaisu voisi toimia ihan mukavasti. Siitä huolimatta lapsi kyllä kokee ulkomaailman ihmettelyä omasta perhemallistaan, mutta en koe sitä niin isoksi kysymykseksi kuin sen, että aikuisten tulee kantaa vanhemmuudestaan kyllä sillä tavalla vastuuta, että he miettivät millaiseen tilanteeseen he ovat lapsen tuomassa. Ja tarvittaessa tehdä aikuisen vastuullinen ratkaisu olla lasta hankkimatta, jos olosuhteet eivät ole lapselle otolliset. (Tämä koskee kyllä myös heterovanhempia). Minun mielestäni kyllä myös biologinen vanhemmuus on tärkeää, ja se ei läheskään aina toteudu homovanhemmuudessa.
Ihan rehellisesti minä en välitä pätkääkään, onko lasteni kavereiden kotona äiti ja isä, pelkkä äiti tai isä, kaksi isää tai äitiä tai vaikka mummo ja vaari. Uskon, että turvallisuus ja onnellisuus on perheessä kaikkein tärkeintä, sukupuolijakaumalla ei ole mitään merkitystä.
olla itsekin pienikokoinen tai tulla kiusatuksi pienten vanhempien takia? Varsinkin poikalasten elämähän voi olla tosi kurjaa lyhyenä.
Mitkä muut tekijät voivat olla syy rajoittaa lastensaantioikeutta? Sen sijaan, että muutettaisiin yhteiskuntaa sellaiseksi, ettei lapsia kiusattaisi ulkonäön, vanhempien, homouden ym. takia, muutetaankin ihmiset/lapset "jalostamalla" sellaisiksi, ettei heitä voi kiusata, koska kukaan ei poikkea toisistaan. "Rodunjalostusta" lasten oikeuksiin vetoamalla.
äiti ja isä? Millä perusteella se on parempi kuin kaksi äitiä tai kaksi isää?
Lapset eivät ole ennakkoluuloisia, eivätkä reagoi siihen jos kaverin vanhemmat ovat samaa sukupuolta. Ennakkoluuloja tartuttavat vanhemmat oman tietämättömyytensä vuoksi.
Homopareja tuntevana voi kertoa että heidän perheissä arki pyörii samoin kun heteroperheissäkin. Homoperheillä ei ole neljän seinän sisällä yhtään sen ihmeellisempää kuin heteroperheillä.
olla itsekin pienikokoinen tai tulla kiusatuksi pienten vanhempien takia? Varsinkin poikalasten elämähän voi olla tosi kurjaa lyhyenä.
Mitkä muut tekijät voivat olla syy rajoittaa lastensaantioikeutta? Sen sijaan, että muutettaisiin yhteiskuntaa sellaiseksi, ettei lapsia kiusattaisi ulkonäön, vanhempien, homouden ym. takia, muutetaankin ihmiset/lapset "jalostamalla" sellaisiksi, ettei heitä voi kiusata, koska kukaan ei poikkea toisistaan. "Rodunjalostusta" lasten oikeuksiin vetoamalla.
kiusattii poikaa, joka oli kala-allergikko. Eli kyllä tosiaan ne kiusaamisen syyt keksitään, vaikka väkisin. Minäkin kannatan kiusaamisen poistamiseen, enkä keskittyisi miettimään ketä (ja minkä takia) kiusataan tulevina vuosikymmeninä.
olla itsekin pienikokoinen tai tulla kiusatuksi pienten vanhempien takia? Varsinkin poikalasten elämähän voi olla tosi kurjaa lyhyenä.
Mitkä muut tekijät voivat olla syy rajoittaa lastensaantioikeutta? Sen sijaan, että muutettaisiin yhteiskuntaa sellaiseksi, ettei lapsia kiusattaisi ulkonäön, vanhempien, homouden ym. takia, muutetaankin ihmiset/lapset "jalostamalla" sellaisiksi, ettei heitä voi kiusata, koska kukaan ei poikkea toisistaan. "Rodunjalostusta" lasten oikeuksiin vetoamalla.
Siihen pitää puuttua, että erilaisia ihmisiä ei kiusata eikä heitä yritetä eristää yhteiskunnasta. Aivan typerää, että pitäisi olla "huolestunut" siitä että lapset eivät muka huolisi kavereikseen homoperheitten lapsia.
Eivät varmaan, jos näitten lasten vanhemmat ovat tällaisia kuin nämä, jotka itse antavat esimerkin.
Mutta lapset eivät kyllä edes tajuaisi sorsia ketään homoja, tai homojen lapsia jos aikuiset eivät sellaista heille kertoisi :(
Mutta lapset eivät kyllä edes tajuaisi sorsia ketään homoja, tai homojen lapsia jos aikuiset eivät sellaista heille kertoisi :(
se ihmetellyt yhtään kun kerroin asiallisesti ja neutraalisti että joillakin lapsilla on isän ja äidin sijaan kaksi äitiä ja kaksi isää. Asia oli sille ihan evvk.
olla itsekin pienikokoinen tai tulla kiusatuksi pienten vanhempien takia? Varsinkin poikalasten elämähän voi olla tosi kurjaa lyhyenä.
Mitkä muut tekijät voivat olla syy rajoittaa lastensaantioikeutta? Sen sijaan, että muutettaisiin yhteiskuntaa sellaiseksi, ettei lapsia kiusattaisi ulkonäön, vanhempien, homouden ym. takia, muutetaankin ihmiset/lapset "jalostamalla" sellaisiksi, ettei heitä voi kiusata, koska kukaan ei poikkea toisistaan. "Rodunjalostusta" lasten oikeuksiin vetoamalla.kiusattii poikaa, joka oli kala-allergikko. Eli kyllä tosiaan ne kiusaamisen syyt keksitään, vaikka väkisin. Minäkin kannatan kiusaamisen poistamiseen, enkä keskittyisi miettimään ketä (ja minkä takia) kiusataan tulevina vuosikymmeninä.
ja toista tyttöä joka joka aina alkoi huutamaan muille, sitten kun sille joku sanoi takaisin se alkoi kiljumaan ja heittelemään tavaroita, ja loppujenlopuksi se meni ihan seinille ja kaikki nauroivat ja ärsyttivät sitä. Musta se oli ihan helvetin julmaa. Yritin joskus viedä sitä tyttöä poiskin niistä tilanteista, mutta se ei suostunut
lähtemään.
Naiset ja miehet avat erilaisia ja tulevat aina olemaan. Mielestäni lapsilla on oikeus saada molemmat mallit elämäänsä. Nyt joku tietysti sanoo että eihän näin aina toteudu myöskään heteroilla kun on avioeroja ja muuta vastaavaa mutta luonnollisinta on edelleen nainen ja mies yhdistelmä.. myöskin lapselle parhaana mallina. Miksi tapella luontoa vastaan? Ei myöskään ole kovin kauan sitten kun homot ja lesbot luokiteltiin sairaiksi. Meillä ei ole tarpeeksi ja pitkäaikaista tietoa vaikutuksesta lapsiin. Lopuksi haluan sanoa että en tuomitse, en hätkähtäisi tilannetta ja lapseni saisi ilman muuta leikkiä erilaisten lasten ja perheiden kanssa mutta olen edelleen sitä mieltä että lapsen kannalta paras yhdistelmä on nainen sekä mies.
vanhempia kuin olemme me heterotkin. Ja homojen lapsina on ihan yhtä hyvä tai huono kasvaa kuin meidän heteroidenkin lapsina. Homovanhempia on aina ollut ja tulee aina olemaan, he ovat ihan yhtä normaaleja kuin me heterovanhemmatkin. Homovanhemmista voi olla suurempi statuksellinen arvo kuin heterovanhemmista, tai voi olla olematta. Luultavasti heistä kasvaa jollain tavalla suvaitsevaisempia lapsia eikä se ole huono asia.