Mitä teet jos lapsesi on homo?

ei sillä ole väliä, onko s/m-seksin harjoittaja, onko hetero tai homo, seksuaalisuus on yksityisasia vai jutteleeko heterovanhemmat lastensa kanssa näiden seksuaalielämästä paljonkin?

Homona eläminen on kuitenkin paitsi seksuaalinen juttu, myös kulttuurinen ja sosiaalinen asia. Seurustelukaverit, lasten hankkiminen jne. Eli luulisin lapsellekin olevan tärkeä asia kertoa tuollaisesta vanhemmileen, muutenhan asiaa pitäisi salailla ja se ei ole mitekään terve kuvio.

Mitään yksityiskohtaisempaa kuvausta seksielämästä en odota kuulevani, en homolta enkä heterolta. Tietysti olisi hienoa, että lapsi uskaltaisi uskoutua mahdollisista ongelmissaan tai kysymyksissään myös näin intiimeissä jutuissa.

Muuten lapseni saa olla mitä on, kunhan ei satuta ketään ja elää ihmisiksi. Ja saa pyytää siunausta sieltä, mistä haluaa ja mistä sitä annetaan.

Tuskinpa hätkähtäisin. En usko että lapseni pelkäisivät asiaa meille kertoa. Eivätköhän he jo homoystäviemme määrästä osaa päätellä, että meille tuo ei ole mikään juttu. Toivon heille tietenkin paljon rakkautta, ja annan sitä myös.

Mielestäni koko kysymys on asiaton. Minun ei varmaankaan tarvitse edes kartoittaa mielipidettäni sen kummemmin, sillä jokainen kyllä itsekin tietää mistä on kyse. Jos joku todella on valmis hylkäämään lapsensa hänen seksuaalisen suuntautumisensa perusteella, niin eipä hänen ikinä tulisi lapsia saaman. Sääli vain, että nykyään lapset tekee lapsia.

Ihan ok, jos lapseni olisi homo. En nyt sitä tietysti kaikille tiukkapipoille ensimmäiseksi kertoisi.
Mielestäni seksi ja seksuaalisuus ei ole kenessäkään ihmisessä se ykkösasia, jolla ihmistä ensimmäisenä pitäisi arvottaa.

Ei ottaisi tiukille kyllä. Kysyisin, että onko kumppania ja saisinko tavata. Ainoa asia, joka voisi (itsekkäästi ajatellen) hiukan harmittaa, on se, että mahdollisuuteni päästä isoäidiksi ehkä pienenisivät, mutta ei tämäkään olisi suuri hätä, varsinkin koska minulla on monta lasta. Todennäköisesti joku saisi joka tapauksessa jälkikasua ja saattaahan homokin lapsia saada, vaikka adoptoimalla.

Aknestikin Jukka Takalo sen jo lauloi: "Aivan sama, hetero vai homo, jokainen on sydämensä pomo!" En ole ajatellut puuttuvani jälkikasvuni ihastumisiin, rakastumisiin, parisuhteisiin.

Ottaisi tiukille vain sen takia, että surisin kuinka vaikeaa se olis homovihaajien takia. Ei muuten.

En ikimaailmassa hylkäisi lastani homouden takia.

En yrittäisi käännyttää, toki keskustelisin hänen kanssaan, että kuinka kauan on homoudestaa tiennyt ym.

Uskoisin, että nuo kertoo, homous ei meillä ole tabu ja olen tehnyt selväksi, että se on ihan ok.

Saisi mun puolesta siunauttaa liittonsa kirkossa jos haluaisi, en usko että Jumala sitä pahakseen pistää. Onhan hän lapseni luonut ja varmasi haluaa hänen liittonsa siunata.

Lapsiakin saisi tehdä, ilolla ne ottaisin vastaan ja kohtelisin tasan tarkkaan samoin kuin muita lapsia. Minun lapsenlapsianihan ne olisivat.

Uskon, että lapseni uskaltaa kertoa minulle mitä tahansa. Olen ainakin yrittänyt heille kertoa, että minulle saa ja voi kertoa ihan kaiken mitä haluaa.

Kattaisin sit kaffekupit poikaystävälle tyttöystävän sijaan. 

Sama se mulle. Iskälle vois olla kovempi paikka. 

Homot. LOL!

Jos saisin valita, niin lapseni olisi mielummin pedofiili, kuin homo.

Eipä tuo minua hätkähdyttäisi, olisin iloinen, että lapseni kertoo siitä minulle. Olisin myös iloinen, että on oma itsensä, eikä yritä esittää mitään mitä ei ole, haluaisin myös nähdä sen onnekkaan, kehen lapseni olisi ihastunut ja pitäisin puhettelun, minun lapseni sydäntähän ei särjetä! :)

Kuinka tiukille se ottaisi?  Miksi ihmeessä se ottaisi jotenkin tiukille?

Hylkäisitkö?  En tietenkään.

Yrittäisitkö käännyttää? En tietenkään.

Uskotko, että lapsesi kertoisi? Tietenkin.

Suvaistisitko, että hän siunauttaisi liittonsa kirkossa? Tietenkin. 

Mitä jos hän tekisi itse tai puolisonsa kanssa lapsia? Olisin iloinen lapsenlapsista.

Uskaltaisiko lapsesi kertoa? Tietenkin.

Tääs ketjussakin olisi kiinnostavaa kuulla, kumpaa sukupuolta olevasta lapsesta on kyse.

Itselleni olisi yksi ja sama, olisiko tyttö lesbo vai ei, mutta pojan homous vois harmittaa enemmän.

Ensinnäkin aloittajalle: helvetin tyhmä kysymys. Mut vastataan nyt kuitenkin. Mun lapseni on homo, eikä se ole vaikuttanut mitenkään mun elämääni tai meidän suhteeseen. Lapseni elää onnellisessa parisuhteessa mukavan kumppanin kanssa. Olen iloinen, että lapseni kertoi homoudestaan mulle hyvin varhaisessa vaiheessa. 

Aloittaja ei ole ilmeisesti sisäistänyt sitä, että lapset ovat ihan omia yksilöitään, joilla on oma elämä ja tahto.

Hakkaisin sen saatanan homouden ulos siitä penikasta!! Sitähän sä kysyit?

No ei vaiskaan, hyväksyisin totta kai. Ei tuo minua haittaisi, kunhan lapseni on onnellinen :)

Tekisin ihan samoin, kuin jos lapseni olisi hetero.

Homo, kyllä perheessä on jotakin kieroutunutta, jos lapsesta tulee homoseksuaali. Aina, kun nään näitä homppeleita, niin mietin, että minkälaista seksiä näiden vanhemmat ovat harjoittaneet.

jatkaisimme elämää kuten tähänkin asti. On sitten homo tai ei, ei mitään merkitystä minulle.

Kuinka tiukille se ottaisi?

Vähän se voisi ehkä harmittaa...

Hylkäisitkö?

En tietenkään.

Yrittäisitkö käännyttää?

No eihän se mitään auta.

Uskotko, että lapsesi kertoisi?

Toivoisin ja uskon, että kertoisi.

Suvaistisitko, että hän siunauttaisi liittonsa kirkossa?

Olisin aika yllättynyt, koska hän ei kuulu kirkkoon ja meillä jumalalle ja uskovaisille enimmäkseen naureskellaan.

Mitä jos hän tekisi itse tai puolisonsa kanssa lapsia?

Olisin todella iloinen ja onnellinen. Minusta tulisi mummu!!!

Uskaltaisiko lapsesi kertoa?



Toivon niin.

Minulle on oikeasti se ja sama.

niin kuin teen nytkin. Ei lapseni nytkään toimi aina minun mielipiteideni mukaan.