3,5-vuotias ei suostu kävelemään perässä ulkona, vaan karkailee, pakko pitää rattaissa.
Pysähtyy joka kiven ja pihlajanmarjan kohdalle ja alkaa tutkia niitä eikä tottele komentoja vaan karkaa vastapäiseen suuntaan jos kehottaa kävelemään perässä. Kaupassa on kärryissä. Kyseessä tyttö.
Kommentit (42)
enkä anna periksi hankalimmillekaan. Olen sitä tiukempi, mitä vaikeampi tapaus. Et näe totuutta, minkäs minä sille voin. Kun lapsellesi ei tule tuollaisesta käytöksestä mitään muita seurauksia kuin helpotusta eli rattaissa istumista, ei ihme että touhu jatkuu. Mutta, kukin tyylillään. Säälittää vaan.
se ei vaan luonnetta miksikään muuta. Meillä oli kuopus rattaissa viisivuotiaaksi, nyt 5,5v ja kaupassa usein kärryissä vieläkin, hyvin vielä mahtuu. Se onkin kuule vähän toista se yhden lapsen kanssa, meillä kaksi vain vähän isompaa matkassa mukana. Edelleen tuo kuopus sellainen että jää keräämään jokaikisen kiven, kepin, lehden ja roskan ja matka pisteestä a pisteeseen b kestää ikuisuuden. Myös kaikki isot kivet, aidat ja korokkeet pitää kiivetä ja kyllä se kielto pysyy mielessä sen kaksi sekuntia ja kun vilkaiset muualle niin lapsi onkin jo könyämässä jossain. Jos vaan toinen käsi vapaana niin pidän tiukasti kädestä kiinni, muuten se lapsi kimpoaa johonkin ja onkin jo keräämässä kukkia tai taivastelee jossain takana ilman mitään kiirettä. Pienenä oli mahdotonta saada esim. kauppareissulla mitään ostettua tai ehdittyä bussiin tms. ilman rattaita, siksi meillä oli 5v saakka ne rattaat. Riippuen lapsesta on joku noista viidestä kävellyt 2v saakka, mutta ovat tosiaan olleet erilaisia tässäkin asiassa. Myös se fyysinen jaksaminen on lapsesta kiinni ja päivästä muutenkin, onko kyseessä kotiäidin kanssa tehty päivän ainut ulkoilu vai kauppamatka pitkän tarhapäivän jälkeen.
Heidän vanhempansa eivät laita rajoja. Minulle ei tule mieleenkään laittaa 3-vuotiasta rattaisiin ja kyllä, taistelua on ollut, mutta kilometrin matka kävellään jo alle 3-vuotiaana. Kun lapsi fyysisesti jaksaa sellaiset matkat hyvin! Kyllä lapsi tekee kun häneltä vaatii. Kysyy toki äidiltä paljon viitseliäisyyttä. Lahjontaa, uhkailua ja kasvatusta.
mut normaaliahan toi on... itse annan kävellä ja jos ei tottele niin varoitan että jos ei kuuntele ja tottele mitä äiti sanoo niin joutuu vaunuihin istumaan
et välillä se toimii ja välillä ei.
mut normaaliahan toi on... itse annan kävellä ja jos ei tottele niin varoitan että jos ei kuuntele ja tottele mitä äiti sanoo niin joutuu vaunuihin istumaan
ap
Meil on lapsilla ikäeroa 3vuotta4kk, ja kun kakkonen synty, niin kyl poitsu käveli kaikki matkat kiltisti, jopa kaupungilla. Seisomalautaa meil ei oo ikinä ollu.
laita sille valjaat niin pysyy perässä eikä karkaile.. tai sitten oot opettanu liian hyväksi.. -JP-
Ei kai kukaan yli 3v enää apupyörillä aja?
No todellakin ajaa. Meidän jätkä on lyhyt ja persjalkainen. Vaikka 12" fillarista laskee satulan ihan alas, ei sen jalat yletä mitenkään maahan asti. Toisinsanoen pojan on varsin hankalaa edes yrittää opetella ilman appareita polkemaan. Isommassa pyörässä sillä ei yletä jalat edes polkimille ja ikää on pojalla sentään "jo" 4 vuotta! Revipä siitä huumoria... On nyt metrin mittainen.
Poika oli 3,5-vuotias ennenkuin sillä riitti kintuissa mittaa edes polkemaan koko vehjettä! Eipä todellakaan osannut vielä 2-vuotiaana polkea...
Siskollaan taitaa olla sama kohtalo. Ikää on 1v 7kk ja saattaa olla, että on "jopa" 80cm mennyt rikki viimeisen kuukauden aikana. Jalat on kyllä suhteessa muuhun kroppaan pidemmät kuin veljellään, mutta on tosiaan vielä lyhyempi varreltaan muuten... Tykkäisi kovasti ajella juu, mutta taitaa polkimille olla matkaa vielä ainakin 15cm... Ei ehkä vielä ens kesänäkään ole toivoa edes kokeilla...
Mut ehkä tää olikin vitsi ;D
vaan että hän on vilkas ja utelias. Onko sinusta oikeasti vain "lapsen hankaluutta" se että kiinnostuu ympärillään olevista asioista ja että on liikkuvainen luonne tai pohdiskelija? Ei lapsi siinä mitään pahaa tee jos on kiinnostunut asioista, miksi alkaisin rankaista hänen persoonallisuuden piirteistään ja siitä että on lapsi:O
En tiedä minkä ikäisiä lapsesi ovat, minulla on neljä tämän vaiheen ohittanutta ja tiedän kyllä että se menee iän kanssa ohi, ei ne kukaan kouluiässä enää tuollaisia ole.
Eikä hän enää 5,5v rattaissa istu, pienempänä istui koska muuten liikkuminen olisi ollut hidasta ja hankalaa etenkin kiireessä ja kaupunkireissulla.
enkä anna periksi hankalimmillekaan. Olen sitä tiukempi, mitä vaikeampi tapaus. Et näe totuutta, minkäs minä sille voin. Kun lapsellesi ei tule tuollaisesta käytöksestä mitään muita seurauksia kuin helpotusta eli rattaissa istumista, ei ihme että touhu jatkuu. Mutta, kukin tyylillään. Säälittää vaan.
se ei vaan luonnetta miksikään muuta. Meillä oli kuopus rattaissa viisivuotiaaksi, nyt 5,5v ja kaupassa usein kärryissä vieläkin, hyvin vielä mahtuu. Se onkin kuule vähän toista se yhden lapsen kanssa, meillä kaksi vain vähän isompaa matkassa mukana. Edelleen tuo kuopus sellainen että jää keräämään jokaikisen kiven, kepin, lehden ja roskan ja matka pisteestä a pisteeseen b kestää ikuisuuden. Myös kaikki isot kivet, aidat ja korokkeet pitää kiivetä ja kyllä se kielto pysyy mielessä sen kaksi sekuntia ja kun vilkaiset muualle niin lapsi onkin jo könyämässä jossain. Jos vaan toinen käsi vapaana niin pidän tiukasti kädestä kiinni, muuten se lapsi kimpoaa johonkin ja onkin jo keräämässä kukkia tai taivastelee jossain takana ilman mitään kiirettä. Pienenä oli mahdotonta saada esim. kauppareissulla mitään ostettua tai ehdittyä bussiin tms. ilman rattaita, siksi meillä oli 5v saakka ne rattaat. Riippuen lapsesta on joku noista viidestä kävellyt 2v saakka, mutta ovat tosiaan olleet erilaisia tässäkin asiassa. Myös se fyysinen jaksaminen on lapsesta kiinni ja päivästä muutenkin, onko kyseessä kotiäidin kanssa tehty päivän ainut ulkoilu vai kauppamatka pitkän tarhapäivän jälkeen.
Heidän vanhempansa eivät laita rajoja. Minulle ei tule mieleenkään laittaa 3-vuotiasta rattaisiin ja kyllä, taistelua on ollut, mutta kilometrin matka kävellään jo alle 3-vuotiaana. Kun lapsi fyysisesti jaksaa sellaiset matkat hyvin! Kyllä lapsi tekee kun häneltä vaatii. Kysyy toki äidiltä paljon viitseliäisyyttä. Lahjontaa, uhkailua ja kasvatusta.
Meil on lapsilla ikäeroa 3vuotta4kk, ja kun kakkonen synty, niin kyl poitsu käveli kaikki matkat kiltisti, jopa kaupungilla. Seisomalautaa meil ei oo ikinä ollu.
meillä ei toista lasta vielä, ja poiks on nyt 3-vuotias.... aion pitää häntä varmaan vielä ensi kesään asti rattaissa, jos vaan suinkin suostuu istumaan, Tykkään lenkkeillä rattaiden kanssa :D
ja meillä sama homma tuon 3-vuotiaan kanssa, mitään ei usko ku ite pääsee kävelemään... plaaaaaaaahn
ja pakko kulkea lyhyetkin matkat rattaissa tai ainakin olla rattaat mukana, koska poika ei osaa yhtään kulkea suoraan ja nätisti.
Odottaa joka hetki tilaisuutta karata, enkä tosiaan halua ottaa sitä riskiä, että säntää täysillä auton alle.
Autosta on pakko kantaa kauppaan ja kaupassa istuttava kärryissä, koska mikään sana ei mene perille.
Kävelylenkeillä mennään sellasta reittiä, että pääsee kävelemään jossain turvallisella osuudella vähän matkaa.
Tosi kurjaa istuttaa rattaissa, mutta turvallisuus on tärkeintä.
Eikös niitä ole olemassa sellaisia lapsivaljaita, olisiko niistä apua?
Meil on lapsilla ikäeroa 3vuotta4kk, ja kun kakkonen synty, niin kyl poitsu käveli kaikki matkat kiltisti, jopa kaupungilla. Seisomalautaa meil ei oo ikinä ollu.
joo no meiän lapsi on 3v ja joutuu luopumaanki rattaista kokonaan ihan just ku sisar syntyypi.ja kyllä me ainakin otetaan seisomalauta käyttöön koska meno usein aika hurjaa tuolla kaupoilla jne.
Se voi olla jo yksi syy miksi venkoilee, että tietää sun menettävän hermot ja sit pääsee istuu ja sit voi taas kitistä ku ei oo kiva istuu ja sitä rataa. Onko sun vauvalla vaippa myös? Kyllä ymmärrän, että on erilaisia lapsia, toiset on haastavempia kuin toiset. Mutta on vanhempien tehtävä hoitaa asiat. Ethän sä voi ikiuisuuksiin antaa tuttipulloa, rattaita, vaippoja jne.
mitää ääliöitä taas tällä palstalla
Laita polkupyörä apupyörineen ja siihen naru. Pääset liikkumaan itsekin ja lapsi saa liikuntaa.
Kävelyt sitten sellaisella alueella, että saa rauhassa mennä.
Itse olen opettanut lapselle käskyt stop ja seis. Samaten jos lapsen kanssa puhuu, niin kiinnittää huomion äitiin. Näin normilasten kanssa. Tosin on omat vaiheensa jolloin lapsella tuntuu olevan vaikkua korvissa. Kun ei haluuuu.
Lahjontaa, uhkailua ja kasvatusta? Kerrotko 13 vielä mitä nää kolme tekee samassa lauseessa?
Lasta kasvatetaan tottelemaan aikuista. Aikuinen määrää että kävellään, lapsi ei määrää että istuu rattaissa. Kyllä, joskus tarvitaan kasvatuksen tueksi uhkailua ja lahjontaa. Löysää sitä nuttua vähän. Vaikka oletkin ilmeisesti täydellinen keskustelemalla kaikesta selviävä vanhempi =D
13
ihmekään että kansa lihoo ja veltostuu, eikä lapset enää tahdo eikä jaksa liikkua yhtään, kun pienestä pitäen tottuvat siihen ettei tarvitse kävellä. 3-4-vuotias kävelee jo vaikka minkälaisia matkoja jos häntä ei ole aina nakitettu rattaisiin. Tekee vain hyvää lapselle tottua kävelyyn
Sinä juokset perässä ja lapsesta se on hauska leikki?
Ei meillä ole tuollaista karkaamista ollut sitten kävelemään oppimisen jälkeen. Meilläkin 3,5 vuotias poika joka tutkii välillä asiota, mutta tulee kyllä kun pyydetään tulemaan tai huomaa jääneensä jälkeen muista. Ei ole normaali että tuon ikäinen vielä karkailee!
Se on meillä kauppamatka? Eli 7km yhteensä.
Kyllä 3 vuotias osaa jo pyörällä ajaa jos sen opettaa! Meidän lapset on 2,5 vuotiaana ajateen ilman apupyöriä 10km (5+5km) matkan uimarannalle.
kaikki oppivat kävelemään ennemmin tai myöhemmin. Av-maammatt vaan luulee, että stipendit ja kympit on varattu lapsille jotka eivät enää 2v tarvinneet rattaita vaan osasivat itse pyöräillä päiväkotiin.
Laitat ap lapsen vaan rattaisiin ja höllennät pipoa. Tulet sitten kolmen vuoden kuluttua kertomaan onko lapsesi se koulun ainoa jota sinne kuskataan rattaissa.