Miten hirveä asia tulee 7v pojalle olemaan ettei oma isä ole elämässä mukana?

Kyllä se aika hirveä asia tulee olemaan, jos isä siis aiemmin on ollut pojan elämässä läsnä yhtään positiivisessa mielessä.

pienen ihmisen "maailmanloppu", jos isä ollut alusta asti kuvioissa mukana ja ns. hyvä isä.



Jos isää ei ole ollut ollenkaan, ei sitä osaa yhtä paljon kaivata. Jos isä on ollut ns. paska isä, voi olla iso helpotuskin.

Sen asian selittäminen ettei lapsi tunne itseään hyljätyksi.!!!Ulkonäkö onkin ikävä asia..jos sattuu muistuttamaan tätä SIITTÄJÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ

kaameita ongelmia koulussa ja kabverisuhteissa, on nyt otettu huostaan teininä. Elämä jatkuu ja terapiassa käydään.



Eli ihan kamala asia, varsinkin kun poika tiesi että isä asuu samalla paikkakunnalla.

Hyvä kuitenkin olisi, että pojan elämässä olisi joku "miehen malli", mutta eihän tämän välttämättä tarvitse olla sukulainen.

Isä ei ole ollut koskaan pojan elämässä, ei muista ollenkaan.

mielipiteitä, miten pieni poika kokee sen, ettei hänellä itsellään ole koskaan ollut isää mukana kuvioissa, ainoat miehen mallit tulevat äidin alati vaihtuvista miesystävistä? Isästä ei puhuta, koko sanaa vältetään, mutta pappa on erittäin läheinen. Mutta kuitenkin, mietin monesti mitä kyseisen pojan päässä liikkuu, kun kaverit puhuvat isistään=/

Jos isä ei halua pitää yhteyttä, on järkkyä mielestäni se, että äitikin vielä sen tekee selväksi lapselle. Itse mietin joskus, että omat välini äitiini olisi ihan erilaiset, jos se ei olisi vääntänyt veistä haavassa sen jälkeen kun erosivat.

riippuu paljon siitä, millainen koti, millainen äiti on. Ja miten äiti suhtautuu miehiin. Ja varmasti on hyvä, jos on joku mies, vaikka sitten isoisä, joka on läheinen. Mutta kyllä minä tiedän monta ihan kunnollista aikuista miestä, joiden isä ei ole ollut elämässä mukana, eikä näille mitään haittaa siitä ole koitunut. Vanhingollisempaa on varmasti elää alkoholisti/väkivalta tms. perheessä.