Av-palstaa seuranneena voin sanoa, että ainoa EROJA vähentävä keino on

ei erota lyhyen avioliiton jälkeen. Keskimääräinen yhdessäolo on noin 10 vuotta. Että se sun teoriastasi.

Palstan yh:t kilahtavat ihan täysin.

seurusteltiin pitkään, mentiin naimisiin about 8 vuoden jälkeen, tekaistiin parit muksut ja viittä vaille eroamassa. Ajatusmaailmat heittää, riidellään jatkuvasti ja lapsille näytettävät mallit eivät osu yksiin yhtään. Usein ajattelen, että kun olisin yksin lasten kanssa, aah, miten ihanaa elämä olisikaan. Vaikka rahallisesti olisikin tiukkaa, niin ei se maailma siihen kaatuis. Silti tässä yhdessä sinnitellään enkä jaksa erota lasten vuoksi, itse kun olen eroperheestä ja vanhempien eron jälkeen elämästä kuoriutui helvetti yh-äidin kanssa. Pelkään ehkä toisaalta, että itse ajautuisin samaan...

kunnioittavat ja arvostavat toisiaan, ja että liitossa riittää seksiä ja läheisyyttä.

Meillä kävi niin että olin raskaana 2kk tapaamisestamme(pillereistä ja kondomista huolimatta). Lapsi oli noin 6kk kun aloimme virallisesti seurustelemaan ja nyt olemme olleet yhdessä 12vuotta.

Moni pitkään yhdessä ollut on tässä eronnut ja pienet lapset ovat jääneet riitojen keskipisteiksi..



Mutta siis ei kaikki mene aina niinkuin suunnitellaan..

Ainoat eroja ehkäisevät keinot ovat, että puolisot kunnioittavat ja arvostavat toisiaan, ja että liitossa riittää seksiä ja läheisyyttä.

tuosta ketjusta,jonka otsikko on "miten tässä näin kävi,mies rakastunut toiseen, korni tilanne".



Me olimme yhdessä 10 vuotta ennen esikoista.

Ap lienee joku kaikentietävä mamma, joka luulee ettei avioero voi koskaan kohdata itseä. No siinähän luulet. Ärsyttää vain tuollaiset opettavaiset ämmät, jotka katsovat asiakseen tulla toitottamaan erinomaisuuttaan tänne. Juu, ja en ole itse eronnut, mutta tiedän ja tunnen aika monta jotka ovat. Syyt eivät tosiaan ole noin mustavalkoisia kuin ap itsetyytyväisyyksissään luulee.