Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet suomalaisesta tytöstä joka tulee 16,5v raskaaksi ja
13.10.2010 |
kantaa lasta sisällään koko raskausajan ja 2 päivää synnytyksen jälkeen antaa suunnitellusti lapsen adoptioon? Tuttavan tytär ihan oikeasti teki näin. Päätti jo ihan raskauden alussa että synnyttää lapsen ja antaa sitten pois. Tästä on nyt reilu vuosi.
Ilmeisesti ei tosin käynyt niin helposti kuin etukäteen ajatteli vaan on joutunut käymään terapioissa tuon jälkeen. Voi tietty olla muutakin ongelmaa hällä, en tiedä tarkemmin.
Kommentit (45)
piti aborttia murhana, mieluummin synnytti lapsen, joka pääsi oikein hyvään kotiin. Tyttö voi jatkaa elämäänsä ja käydä koulua, adoptioperhe sai 9 vuotta toivotun lapsen.
jos se lapsi olisi saanut valita, niin varmaan olisi aitinsa kanssa..adoptoinnin tarkoitus ei ole tuottaa lapsettomille pareille lapsia, vaan loytaa koti sille aitinsa hylkaamalle lapsiraukalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kykenevä vastasyntyneen äidiksi?
Eiks sellaiset lapset päädy sijaishoitoon jne jne
Kuinka kauan luulet sellaisen äitiyden voivan jatkua ilman että lapsi siitä kärsisi?
Millä ihmeellä sen ikäinen edes elättäisi lapsensa? vai onks isovanhemmilla se velvollisuus
Isovanhemmat kasvavat vanhemmiksi, ei nuoriksi.
noin nuori aiti tarvitsee todella paljon tukea. omalta perheeltaan ja lisaksi yhteiskunnalla on tukipalveluita.
mun mielestani 16v paras/jarkevin vaihtoehto olisi abortti.
noin nuori aiti tarvitsee todella paljon tukea. omalta perheeltaan ja lisaksi yhteiskunnalla on tukipalveluita. mun mielestani 16v paras/jarkevin vaihtoehto olisi abortti.
onko se se paras vaihtoehto sille vauvalle?
esim.:
Issues faced by adopted persons:
1. It is very common for those who were adopted to feel rejected and abandoned by their birth parents. This is accompanied by feelings of grief and loss. There is no set time or age when these feeling surface but, sooner or later, they do.
2. Feelings of loss and rejection are often accompanied by a damaged sense of self esteem. There is an understandable tendency to think that "something must be wrong with me for my birth parents to have give me away." It must be understood that these feelings and thoughts are unrelated to the amount of love and support received from the adoptive parents and family.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun mielestani siis abortti olisi jarkevin vaihtoehto tuossa iassa.
Nuori on huomannut ettei halua aborttia eikä pysty itsekään kasvattamaan lasta. Joten ns. "teki" lapsen parille jotka ei omia lapsia saa.
Lapsi ei kuole niinkuin joku abortinvastustaja sanoisi ja saa rakastavan kodin.
Apuahan nuoren pitää saada sellaisen teon jälkeen jos hän sitä tarvitsee. Ja saa varautua siihen että 18v kuluttua biologinen lapsi kolkuttelee oven takana.
Sinänsä parempi vaihtoehto onkin adoptio jos oikeasti tietää ettei kykene aborttiin eikä lapsen kasvatukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
noin nuori aiti tarvitsee todella paljon tukea. omalta perheeltaan ja lisaksi yhteiskunnalla on tukipalveluita. mun mielestani 16v paras/jarkevin vaihtoehto olisi abortti.
onko se se paras vaihtoehto sille vauvalle?
Vaan alkiosta. Eikä ketään voi pakottaakaan synnyttämään vasten tahtoaan.
Ja tässä ei ollut kyse abortista, vaan adoptiosta. Jospa pysyisitte aiheessa.
Mielestäni mielettömän upea teko nuorelta naiselta!
Hienoa, että tässä aborttien luvatussa maassa, joku edes lastaan niin paljon rakastaa, että antaa hänelle hyvän elämän, vaikkei itse sitä pysty tarjoamaan! Tänä päivänä, kun ei edes tarjota muita vaihtoehtoja kuin pidä itse tai tee abortti.
Kumpi on itsekkäämpää? Tehdä abortti vai antaa adoptioon. Ystäväni teki abortin, koska ei kestänyt ajatusta että HÄNEN lapsensa olisi jonkun muun. Mielummin HÄNEN lapsensa kuolleena..
Minä itse olen kiitollinen biologiselle äidilleni (suomalaiselle) elämästäni, samoin vanhempani! Hän olisi voinut tehdä abortin, ei tehnyt!
Adoptio on lapseksi antamista, ei silloin enää olekaan mitään "oikeuksia" biologisiin sukulaisiin. (viitaten siihen, joka kirjoitti jostakusta jonka biologinen äiti ei kertonut isästä etc.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esim.: Issues faced by adopted persons:.
ei adoptoidujen ongelmat eroa tavis lasten ongelmista.
ei kaikilla ole syytä olla katkera
jotkut ovat todella saaneet hyvän kodin ja ovat onnellisia, ja rakastettuja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Adoptio on lapseksi antamista, ei silloin enää olekaan mitään "oikeuksia" biologisiin sukulaisiin. (viitaten siihen, joka kirjoitti jostakusta jonka biologinen äiti ei kertonut isästä etc.) "
meilla kaikilla on varmasti tarve tietaa, mista tulemme, ketka on meidan oikeat vanhemmat. todella julmaa biologiselta aidilta ensin hylata vauva, ja sitten viela kieltaytya kertomasta, kuka taman oikea isa on. julmaa.
esim.: Issues faced by adopted persons:.
ei adoptoidujen ongelmat eroa tavis lasten ongelmista.
ei kaikilla ole syytä olla katkera
jotkut ovat todella saaneet hyvän kodin ja ovat onnellisia, ja rakastettuja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"meilla kaikilla on varmasti tarve tietaa, mista tulemme, ketka on meidan oikeat vanhemmat. todella julmaa biologiselta aidilta ensin hylata vauva, ja sitten viela kieltaytya kertomasta, kuka taman oikea isa on. julmaa."
Et taida kovin hyvin tuntea adoption kiemuroita, ei biologisten vanhempien tapaaminen ole mikää oikeus, joka adoptioon annetulla lapsella on. Eikä velvollisuuskaan.
Monella menee aiheet sekaisin, kun puhutaan adoptiosta, sijaishuollosta jne.
Ei vauvana adoptioon annettu vauva-lapsi-aikuinen ole koskaan oppinutkaan tuntemaan biologisia vanhempiaan saati heihin mitään tunnesidettä muodostamaan.
Olen itse siis adoptoitu vauvana ja saanut elää keskiluokkaisen elämän rakastavassa ja huolehtivassa perheessä.
Tottakai minua kiinnosti nuorena kenen näköinen olen, millaisia "ne oikeat" vanhemmat ovat jne. Aikuisena olen synnyttäjälleni kirjeen kirjoittanut ja siihen vastauksen saanut. Ei minulla ole mitään tarvetta tutustua itselleni vieraaseen naiseen, hänellä on kipeitä arpia kannettavanaan.
Onko adoptioon anto hylkäämistä? Itse koen sen rakkaudeksi, rakkaudeksi syntymätöntä kohtaan. Antaa toiselle se sellainen elämä, jota itsellä ei ollut koskaan mahdollista antaa.
Niin, ja itse en kärsi minkäänlaisista mielenterveysongelmista, en ole ollut koulukiusattu, minulla on terve itsetunto, olen korkeasti koulutettu ja hyvässä työpaikassa sekä minulla on kolme biologista lasta joille "adoptio-vanhempani", äitini ja isäni, ovat ihanat ja rakastavat isovanhemmat!
on kykenevä vastasyntyneen äidiksi? Eiks sellaiset lapset päädy sijaishoitoon jne jne Kuinka kauan luulet sellaisen äitiyden voivan jatkua ilman että lapsi siitä kärsisi? Millä ihmeellä sen ikäinen edes elättäisi lapsensa? vai onks isovanhemmilla se velvollisuus Isovanhemmat kasvavat vanhemmiksi, ei nuoriksi.
Itse olin vain puoli vuotta vanhempi kuin tuo tyttö saadessani tietää raskaudestani. Synnytin ja pidin lapsen. Olen opiskellut, tehnyt työtä ja kasvattanut lasta niinkuin moni minua vanhempikin vanhempi. En ikinä ole katunut päätöstäni: abortti tai adobtio ei edes käväissyt mielessäni vaikka tuota aborttia niin omat kuin poikaystäväni vanhemmat kovasti tuputti. Isä on lapsen elämässä mukana. Emme kuitenkaan pystyneet parisuhteeseen, vaikka lapsesta olemmekin molemmat huolehtineet aina.
Minulla on nykyään mies ja lapsellani pienet sisarpuolet. Lapsellani on harrastuksia, hän on hyvä koulussa, käyttäytyy asiallisesti.
Tiedän ihmisiä, jotka ovat olleet yli kolmekymppisiä saadessaan lapsen, mutta eivät ole osanneet/jaksaneet hoitaa vanhemmuutta kunnolla. En silti ole sitä mieltä, että kaikki yli kolmekymppiset ovat kykenemättömiä vanhemmiksi.
tulee koko elämänsä tuntemaan tuskaa ja miettimään missä lapsensa on. Rakasti kuitenkin lastaan niin paljon, että synnytti hänet. Suomessa ei lasta ole pakko synnyttää, siksi uskon että jos äidillä ei ole päihdeongelmaa tms, kotimainen adoptio on lähes poikkeuksetta molemmille osapuolille (bio) vahingollista.
Toivottavasti lapsesta kasvaa onnellinen ihminen, joka joskus tapaa oikean äitinsä.
En sano rakastaneeni lasta, olen vain aina ollut aborttia vastaan. En myöskään koe, että tämä ratkaisus olisi vahingollista. Ja toivon, ettei hän minua yritä etsiä.
Ps miksi täällä toitotetaan, että abortti on murha ja mieluummin adoptio, mutta sitten kun tulee eteen se adoptio, ei sekään ole hyvä. Myöskään se ei ole hyvä, että on liijan nuori äiti. Päättäkää jo.
pilata ensin kroppa raskaudella ja antaa vielä laps sitten pois
Adoptiosta kertomatta jättäminen on niin väärin, valhe.
Ja minä en ole elänyt tavallisen lapsen elämää. Olisin tarvinnut terapiaa hylkäämiskokemuksen takia, mutta ei sillaisesta aikanaan puhuttu (saatikka 50-luvulla, jolloin adoptioisäni koki saman kuin minä). Nyt minulla on paljon sisälläni enkä jaksa sitä kaikkea arjen keskellä purkaa.
Vaikka ymmärrän bioäitini tekemän valinnan ja uskon näin olleen parempi, ei asia ole mitenkään helpompi.
[/quote]
adoptioon vapautuvat vauvat eivät ole äidittomiä, saavat hyvän kodin, heitä ei kasvateta katkeriksi, he eivät joka päivä saa kuulla sitä että ovat äpärälapsia. He ovat kauan toivottuja, elävät tavallisen lapsen elämää. eivät ole minkäänlaisessa tarpeessa ja aikuisena varmaan ymmärtävät kuinka vaikea päätos se oli. kaikki eivät edes tiedä olevansa adoptoituja
[/quote]
Vaikka läheiseni (VARSINKIN ÄITINI) siihen painostivat.Enkä edes antamaan adoptioon, rakastan omaa pikkuistani enemmän kuin mitään muuta ja pidän lapsestani hyvää huolta ja pyrin pitämään tyttöni mahd. Paljon erossa murhanhimoisesta mummelistaan. Oletteko sitä mieltä että mun olisi pitänyt tappaa tai lahjoittaa lapseni? Ja etten saisi olla äiti? Tuossa se mun ikioma pikkuinen tyttö hymyilee, ikään kuin ymmärtäisi tän teksti :-D no jos oikeasti niin tuskin hymyilyttäisi kun oma mummeroinen yritti painostaa murhaamaan hänet.
noin nuori aiti tarvitsee todella paljon tukea. omalta perheeltaan ja lisaksi yhteiskunnalla on tukipalveluita.
mun mielestani 16v paras/jarkevin vaihtoehto olisi abortti.
tulee koko elämänsä tuntemaan tuskaa ja miettimään missä lapsensa on. Rakasti kuitenkin lastaan niin paljon, että synnytti hänet. Suomessa ei lasta ole pakko synnyttää, siksi uskon että jos äidillä ei ole päihdeongelmaa tms, kotimainen adoptio on lähes poikkeuksetta molemmille osapuolille (bio) vahingollista.
Toivottavasti lapsesta kasvaa onnellinen ihminen, joka joskus tapaa oikean äitinsä.