Raskaaksi HETI vauvan syntymän jälkeen!!!

Suunnitelmissa oli, että toinen tehtäisiin parin vuoden päästä.. mutta iloinen olen, jos toinen päättää tulla jo nyt :0)!



2: Kiitos onnittelusta :0)!

kuin jos en olisi raskaana. Saa olla pieni pallero just niin pitkään kuin on. :0)!

Tosi raskasta on ollut nyt esikoisen kanssa tämä pari kuukautta, joten tunnen olevani miljoona kertaa paremmin valmistautuneempi seuraavan tuloon. Vaikka tulisikin het perään :0)!



Ja kiitos edelliselle kannustuksesta!!!

Hän tuntui koululaisena jo melkein teini-ikäiseltä, jonka olisi pitänyt osata jo tehdä kaikki itse ja jopa auttaa minua, äitiä.



Kahdella nuorimmalla on ikäeroa vuoden verran ja joskus joudun potkimaan itseäni, jotta antaisin näistä kahdesta isomman olla iso. Hän oli mielestäni täysin vauva kuopuksen synnyttyä, joten olen antanut näiden kahden kasvaa ikäänkuin he olisivat samanikäiset. Kolmevuotiaana isompi on kuitenkin jo huomattavasti isompi kuin kaksivuotias veljensä, ja minun on vaikea muistaa antaa hänen toimia enemmän itsekseen, koska kaksivuotias tarvitsee enemmän apua asioissa.

varoituksesta. :0)



Ja eihän tämä raskaus ole edes varma vielä... Mutta ihan kiva keskustelun aihe! Ainakin tulee erilaisia mielipiteitä asiasta.

Jaksamisia sinulle, ystäväni tuli raskaaksi jo sairaalassa synnytyksen jälkeen ;)

Vauva sairasteli ja äidilläkin oli henk. ongelmia vauvan takia olivat sairaalassa n.3vko ja sinä aikana kerkesi jo tulla raskaaksi uudelleen.

Esikoisella ja kuopuksella ikäeroa vain 9kk, kuopus syntyi muutaman viikkoa etuajassa, kuten monesti käy kun raskaudet on ihan peräkkäin.

Vierailija:

Jaksamisia sinulle, ystäväni tuli raskaaksi jo sairaalassa synnytyksen jälkeen ;)

Vauva sairasteli ja äidilläkin oli henk. ongelmia vauvan takia olivat sairaalassa n.3vko ja sinä aikana kerkesi jo tulla raskaaksi uudelleen.

Esikoisella ja kuopuksella ikäeroa vain 9kk, kuopus syntyi muutaman viikkoa etuajassa, kuten monesti käy kun raskaudet on ihan peräkkäin.

Tämä ei taida olla sun palstas,kokeile jotain sinäminää =)

ois. Saatanan lestoja aina täällä vouhkaamassa! Onneksi en tunne ainuttakaan abortinvastustajaa IRL.

Ei minustakaan noin pieni ikäero ole paras mahdollinen, mutta ei kaikkea voi niin tarkkaan suunnitella. Kun toinen vauva kerran on tulossa, hienoa, että osaatte ottaa hänet heti iloisin mielin vastaan.

Älkääkä nyt kauhistelko siellä sitä pientä ikäeroa, tänään juuri lehdessä oli syntyneissä ilmoitus kolmosista ja uskon että tuokin perhe kyllä pärjää. Tuu AP kertomaan miten kävi kun testaat ;)

Omillakin lapsillani vuoden ikäerot ja ovat todella läheisiä toisilleen..

Meillä on esikoisella ja toisella lapsellani 1v 1 kk ikäeroa ja vaikka se eka vuosi kahden pienen kanssa oli rankkakin, niin siihen liittyy ihania muistoja. :)

Koita nyt kuitenkin levätä aina kun voit, raskaus vaatii veronsa ja vauvan hoito samalla.

Hohhoijaa niiden logiikkaa: lapsi pitää tappaa, jos pelkää että sitä ei jaksa hoitaa, jos ikäero on liian pieni, jos ja jos ja jos.

Mutta kokemuksesta sanon, että tarvitset lasten isän tukea paljon. En minä olisi selvinnyt pahoinvoinnista ja vauvan hoidosta ellei mies olisi ottanut heti alkuunsa lyhennetyn työpäivän ja ylimääräisiä vapaita töistä. Kaikki lainat pistettiin " jäihin" ja ollaan oltu molemmat hoitamassa pikkuisiamme:)



Koeta viritellä myös muuta tukiverkostoa, mummeja ja kummeja!

Minä sain 8 vuotta sitten kuulla jälkitarkastuksessa, että kohdussani on jotain outoa. Viikon päästä soitin neuvolaan, kertoakseni, että se jokin outo on sikiö. Lapsillani on alle 10kk ikäeroa. Isomman ei ole koskaan tarvinnut olla ikäistään isompi. Hän on saanut olla pieni ja paapottava tasan niin pitkään, kun on sitä kaivannut. Kuopustakin olisin pitänyt " vauvana" , mutta kun lapsi on luonteeltaan " ikäistään isompi" , niin eihän se väkisin onnistu. Siis kuopus alkoi vuoden ikäisenä kiriä esikoista kehityksessä kiinni. Esikoisen ollessa 3, kukaan ulkopuolinen ei olisi pystynyt sanomaan, onko kyseessä kaksoset vai eri-ikäiset sisarukset.



Suunniteltu ei tämä meidänkään raskaus ollut. Kondomilla ehkäisty ja imetysaikana alkunsa saanut. Joskus näin käy, minkäs sille mahtaa. Raskausaikana kärsin hirvittävistä liitoskivuista ja yöllisestä vessarallista, esikoiselle oli koliikki ja lopulta koko komeus päättyi synnytyksen käynnistykseen rajun raskausmyrkytyksen johdosta.



Jos lapsilta kysyy heidän ikäerostaan, saan vain vastaukseski esikoiselta, että se harmittaa, kun kuopus saa hänet iässä kiinni pariksi kuukaudeksi joka vuosi. Nyt 8 vuoden jälkeen jo uskaaltaa sanoa, että hyvin jaksoin ja yhtään en kadu.

Kun vauva oli 9 kk, en ehkä vielä olisi toista lasta jaksanut, mutta sekin on niin yksilöllistä, milloin helpottaa. Milloin vauva alkaa nukkua paremmin ja milloin alkaa päivisin viihtyä yksin (ilman viihdyttäjää) paremmin. Toivottavasti teillä ap sujuu, eihän tuo mahdoton juttu ole saada kahta lasta noin pienellä ikäerolla ;)

Lapsen isä on todella ihana mies ja isä. Hän on tukenani ja apunani, ja joskus jopa tuntuu, että hän ymmärtää pienokaistamme paremmin kuin minä :0)! Tyttö ainakin tykkää isän leikkituokioista kuin hullu puurosta.



TUkiverkostoa on muutenkin tosi paljon. Kaikki kummit ovat innoissaan mukana, ja oma äitini kinuaa tyttöä koko ajan kylään ja yökylään..



TUlen kertomaan huomenna, mitä testi näyttääpi!

jos toinen pikkuruinen on tosiaan tulossa! Meidän pienille tulee ikäeroa 1,5 vuotta. Pärjäätte ihan varmasti! Kerro tosiaan, kuinka testissä kävi!

komppaan sinua täysin nro 20. Minullakin lapsilla ikäeroa 1v1kk aj hyvin on pärjätty vaikka vaikeaa on ollut. Ei esikoisen tarvitse olla mitenkän ikäistään isompi..rakkautta riittää taatusti molemmille yhtä paljon ja enemmän.



Paljon onnea AP:lle..jos luonto on päättänyt ettei vauva vielä voisi syntyä, se hoitaa kyllä itse hommansa. Ei kenenkään tarvitse siihen aborttia ehdottaa. Jotkut taitaa vaan olla pikkuisen kadeja tai sitten eivät muuten vaan osaa käyttäytyä :)

olen mies ja meilla 8kk kaksoset..

ja tulossa kanssa uusi vauva....

mielestäni ei mitenkään paha asia.

ihmiset kautta aikojen pärjänny suurperheen kanssa niin miksei pärjäisi " vaan" parin kanssa?

kunnon vanhemmat osaa silti huomioida isomman(mat) lapsen(t)..

kukaan lapsi ei tasapainoisessa perheessä kärsi sisaruksistaan!

meillekkin kaikki kauhistellu miten pärjätään kaksosten kanssa... (tietäisipä vaan että 3:s tulossa..)

ite hankin työpaikan jossa olen yöt töissä joten voin olla päivät kotona..

järjestelykysymys!

onne AP:lle!!