*****SYYSvaaperot04 viikonloppuna*****

Tänään siis hääpäivä ja meillä miehen kanssa jotain pientä lahjaakin toisillemme, mutta on unohtunut aamuhässäköissä:)



Nyt mies ja esikoinen kylvettää pikkurinsessaa ja sen jälkeen saunaan ja pieni nukkumaan. Joskus on mukava käydä aamusaunassa. Varsinkin, kun mies ei eilen muka " päässyt" suihkuun! :)



Meillä tykätään tyhjentää kaikkia vaatelaatikoita ja varsinkin pyykkikoreja. Mutta liikkuminen on vielä sen verran arkaa, ettei koita itse kiivetä niihin.



Ulkona oli tosi kylmä, hyrr! Tuuli kävi suoraan luihin ja ytimeen, kun käytin koiran aamulla ulkona. Toppatakki päällä! Tosin vedin sen vaan yöpaidan päälle housujen lisäksi ja kengät oli paljaissa jaloissa:) Alkaa näköjään jäädä taakse ne ajat, kun koiranulkoilutus on helppoa eikä tarvi pukemalla pukea sitä varten. Miettikää, talvi tulee! Ja JOULU! :)



Joulusta tuli mieleen aikaisemmat lahjakeskustelut. Täytyy kertoa, että mulla on jo MONTA lahjaa hankittuna! Kivaa!



Nyt kylpy/saunahommiin...



T: Ynis

Ynis: mullakin oli sellaiset hapsusaappaattosin ruskeat, Micmacit myös, mutta aika pian ne viahtuivat Leviksiin - ainoisiin oikeisiin farkkuihin :) Ehdottomasti paksu untuvatakki, joka kurotiin vyötärölle. Muutenkin pari koko liian isoja vaatteita ja pisteenä iin päälle, hartioille neule tai college, jota ei todellaakaan ollut tarkoitus laittaa päälle.

Onnea vielä hääpäivänä Ynis ja mies!



Lempi-ii: korvqalääkäri määräsi tytölle estolääkkeeksi Zithromax 40 mg/ml kerran viikossa 7,5 ml viiden viikon ajan. Tyttö ei ole aimmin syönnyt ko. lääkettä, enkä tiedä millä perusteella tämä lääke valittiin. Lisäksi menee aamuin illoin kortisonisuihke keuhkoihin. Tytöllä epäillään allergiaa tai asrmaa. Selvitystyö tuntuu vaan olevan tuskasen hidas, kun kokoajan on ab-kuuri päällä.



Viime yönä valvottiin 01-06. Maha vaivasi tyttöä, kakkakin tuli monta kertaa ja sitten olinkin peppu tosi kipeä. Aika hyysteritä itkua ajoittain, eipä ole meillä tälläistä ennen koettu. Nyt tuntuu, että tytön maha on ihan ok, mikä lie vaivannut. Nyt väsyttää, eikä siis lähetä mihinkään kotoa. Mies on tyytyväinen, hän kun onva kotipäivien puolesta puhuja.



Ulkona alkaa olla aika kylmä ja mulla on ongelma: miten saan pidettyä tytöllä hanskat käsissä. Onko kellään mitään vinkkiä? Pitkävartisia tumppuja ollaan nyt yritetty ja jopa rukkasia, mutta ne pysyy noin kaksi sekunttia käsissä. Vinkit otetaan kiitollisena vastaan.



Oikeen ihanaa sunnuntaita kaikille. Minä odotan että pääsen päiväunille. Ihan turha kuvitella, että pääsisin nukkumaan kun nuo " riivitöt" on hereillä. Sen verran elämää meidsän murut pitävät.



Pilette



PS. Tepsu: oletko jo langoilla?

Kyllä,aivan ihanaa on rumauttaa laatikko tyhjäks ja istua siellä,mut kivempaa vielä kääntää laatikko ja seisoa sen päällä.Tosi turvallista!



Hääonnea Ynis ja Mies!! :-))



Illalla nukkumaan mennessä aloin ihan miettiä että millasia kenkiä ja vaatteita sitä on ollu..tuli ihan hilpeä fiilis :-D farkkuja sai kaupasta kapeita mut ei tarpeeks!!!!vaa ite piti kaventaa nii et ne sai just ja just jalkaa.Nyt voi kaposia farkkuja käydä ainaki Henkkamaukas ihastelemassa ;-))



Viimeyönä valvottii.Typy yski 2tuntii :-( Nytkin on tosi kiukkunen.Täytyy huomenna lääkäriin mennä.Ei kuitenkaa ole kuumetta ni ei lähetä nyt heti.



En jaksanu tänää jumppaa lähtä,sen verran oma flunssa ja tuo yö painaa :-(



Ei oikein mitää asiaa,lähinnä sitä pinon täytettä.Nyt kai aika moni läks reissuu tai kestitsee vieraita?!



jatu

Ekaks hyvää hääpäivää Ynikselle!



Sitten omaa napaa: Me oltiin eilen sukuloimassa kun mummini piti perinteiset kesäkauden päättäjäiset. Oli kaikkea kivaa pientä ohjelmaa... Tikanheittoa, tietovisailua, jalkapallon peluuta, grillausta... Poika näytti selvästi kiinnostuneelta jalkapallosta ja istui pitkään sylissäni ja katseli kun vanhemmat pojat pelasti. Muutenkin käyttäytyi kuin iso mies konsanaan kun niin fiksusti osasi olla, ihan eri meininki kuin kotona! Unohdettiin kiirelähdössä sitten pojan ruoat kotiin joten hän sai siellä syödä samaa kuin aikuisetkin. Ajattelin ettei se niin vakavaa jos poika kerran saa vähän suolaisempaa tai maustetumpaa ruokaa. Söi siinä sitten grillimakkaraa ekaa kertaa elämässään ja tykkäsi hirveästi. Sitten kokeiltiin sellaista kermaviilipohjaista katkarapusalaattia josta en aluksi ollut ihan varma voinko antaa... No poika maistoi ja ihastui niin että veti sitä kauhean mällin. Sitten söi vielä savustettua lohta ja sellaista raastesalaattia. Iso poika! On se vaan kumma miten lapset aina käyttäytyy paremmin ja syö enemmän ilman tappeluja kun ollaan jossain muualla kuin kotona.



Sitten saatiin eilen sellainen pillimuki. Eli siinä on sellainen käännettävä kansi joka sulkee pillin ettei valuta ja toiseen suuntaan käännettäessä taas vapauttaa pillin pystyyn. Taitaa olla puolen litran paketti ja voih, muumin kuvia kyljessä! No poika tykästyi ja oppi samantien imuttelemaan siitä. Ajattelin että mehän luovutaan kyllä nokkamukista samantien jos tuo noin hyvin toimii! Ei tarvi nostaa ylös vaan siitä sen kun imuttelee. Ja poika tykkää! Miksi nokkamukista enää tarvisi antaa? Eikö tuo nyt aja ihan saman asian?



Tänään mennään katsomaan kaksiviikkoista vauvaa... Toivottavasti ei iske vauvakuume! :) Viedään sinne meidän sitteri, vähän Axun pienimpiä vaatteita, hyppykiikku ja sellaista pientä krääsää mitä ei enää tarvita. Saadaan takasin sitten joskus. Hyvä vaan kun voi pistää eteenpäin tavaroita luopumatta niistä kokonaan. Meillä kuitenkin joskus vielä tarvitaan noitakin! Nyt vaan ärsyttää kun ne roikkuu nurkissa eikä niille ole enää tämän lapsen kanssa mitään käyttöä, muttei varastoonkaan mahdu! Eikä tuon ikäisellä lapsella nämä mitään kulu!



Katsoiko joku muuten olikos se perjantaina sitä kotivideo ohjelmaa? Meinasin kuolla nauruun kun siinä oli niin paljon kaikkia vauvavideoita tällä kertaa, ne on ihania. Ja niitä kikattelevia vauvoja, aivan mahtavaa!



Nyt tarvii mennä, isäntä ilmeisesti haluaa koneelle...

Sittis

Hihii, Sinnä olet niiin oikeassa eli tilanne tosiaan se että miehen isä kuoli yllättäen onnettomuudessa tuossa tilalla. Me ollaan tavattu siitä kahden kuukauden päästä. Onnettomuuden sattuessa mies asui toisella puolella suomea ja hänen elämä muuttui täysin yhden yön aikana. Minä sitten saavuin keskelle sitä kauheaa surua ja sekasortoista härdelliä. Ja mies on ainut poika:), mutta ei ole koskaan tullut äitinsä kanssa toimeen, eikä oikein tule nytkään. Sanookin aina että on täysin isänsä kasvattama. Kyllä mä uskon että anopilla on osin sellaista luopumisen tuskaa ja sitten sitä, etä on niin tottunut sellaiseen kulttuuriin että vanhemmat puuttuu lastensa elämään kuolemaansa saakka. Oma taustani on niin erilainen, että mun on vaikea ymmärtää ja monesti sanon että joskus tuntuu kuin tämä meininki on jostain 1800-luvulta. Mutta joo, anoppi on muutenkin tosi vaikea luonteeltaan, sen toteaa aina sen omat lapset ja kaikki muutkin sukulaiset ja sitten kun minä en ole sellainen " toisesta korvasta ulos" -ihminen, niin soppa on valmis:)





Ja kiitos vinkistä tuossa syömisessä, näemmä tuo sormilla syöminen tuntuisi toimivan, joten eiköhän meillä vielä jotain syödä!



Motti rakastaa laatikoita, missä tahansa menee aina istumaan tarjolla oleviin laatikoihin,suloinen:)



Ynikselle ja miehelleen romanttista hääpäivää!



Aavis ja Motti

Tuli mieleen kysäistä, että millaisia leluja lapsellasi/lapsillanne on ja millaisia olette ajatelleet hankkia. Saako teille ostaa mitä tahansa, vai onko teille sen suhteen jotain ideologiaa?



Syy miksi kysyn on se, että Motilla oli/on aika vähän iälleen sopivia leluja ja tietenkin odotin että synttärilahjaksi sitten saa kaikkea kivaa. Toivottiinkin pelkkiä leluja, eihän ne mitään halpoja ole ostaa kun ei ole ennestään mitään ja eihän se sama lelu kauaa kiinnosta. No arvatkaapas vaan, meillä on sitten kolme erilaista muotolaatikkoa:/ Motti ei lopuksi saanut mun mielestä sellaista " kivaa" lelua, ainoastaan ne mitä itse ostettiin. Tuli sellainen olo, että ihmiset ajatteli mun ammattia silmällä pitäen, että pitää vaan ostaa kehittäviä leluja.



Olen sitten miettinyt että rajoitetaanko joidenkin lelujen tuomista, ihan välttämättä en haluaa meille kaikkea tarjolla olevaa " krääsää" ja itse lähinnä aina olen ostanut kummilapsille kirjoja ja vaatteita. Tylsää?



Vanhemmillani on ollut sellainen filosofia että meillä ei esim. koskaan ole ollut videoita ja ei ole edellenkään, vaikka pienin on kohta 17.v. Hih! Ja koskaan ei mitään ihan pahimman villityksen leluja meillä ollut ja esim. veljelleni ei ostettu koskaan aseita muutenkuin niin, että hän oli isäni kanssa metsällä ja siellä oli sellainen haulikko.



Eilen katseltiin paikallisessa sekatavarakaupassa tämän ikäisille sopivia leluja ja kaikki oli sellaisia soivia härveleitä. Meillä on jo yksi soivajuttu ja sitten tuo maatila pitää ääntä, joten mulle tuli vähän sellainen olo, että pakkoko niiden kaikkien on pitää ääntä.



Hmm, en tiedä, onko nämä ihan kummallisia mietteitä?! Kertokaa viisaammat!:)



Aavis ja Motti

Huh, mitä hulinaa on pitänyt. Tukka putkella ollaan koko perhe paineltu paikasta toiseen. Pinot on luettu, mutta kirjoittaminen on jäänyt. Rakennustyömaa on nyt virallisesti meidän ja raksaaminen vauhdissa. Keittiösuunnitelmat näen ensi viikolla tietokoneelta. Jännää! Minä olen siis koti-, muonitus-, asioilla juoksemis- ja sisustusvastaava.



Hrr, miten sää onkaan yhtäkkiä viilentynyt ja rakkokivut sitä myöten taas intoutumassa. Mun pitää kaivaa kaapista rakkolämmitin eli villaiset mikroshortsit. Villiä! Muut pukeutuu stringeihin niin minä pistän villapökät jalkaan. No, noilla pökillä on kyllä samainen vaikutus kuin stringeillä¿ ;)



Nöösä nukkuu meidän kanssa samassa makkarissa suurimman osan yöstä omassa sängyssä, mutta usein aamuyön vipat tunnit meidän viekussa. Tämä on oma tahtomme. Meillä ei kyllä omaa huonettakaan hänelle ole, mutta nukkuisi kuitenkin samassa, vaikka omaan olisi mahdollisuus. Meidän tilanteessa tämä ratkaisu sopii meille.



Imetyksiä on vielä kaksi jäljellä, aamulla ja illalla. Jahka rinnat tottuu tähän, niin jätän loputkin pois. Melko vaikeaa on ollut Nöösälle tämä vieroitus. On ollut tosi itkuinen ja kiukkuinen. Sylissä kiehnailee ja yrittää kaivella paidan alta. Itseäkin vähäsen surettaa, mutta kivut vie muuten voiton, joten ei auta.



Onnea Typy72 plussasta!



Pile: Hienoa, että korvat vihdoin terveet! Toivotaan, että nyt pysyisi poissa pöpöt. Toivottavasti viime yö ei toistu. Jaksua!



Ynis: Romanttista hääpäivää!



Sulokasta viikonlopun jatkoa kaikille! =)



-Mimmuli (,joka kaipaa vauva-aikaa ja tulevaisuudessa kaipailee tod. näk. myös paaperoaikaa) ja Nöösä (,joka on kyllä niin ihana ja rakas ♥ nyt ja aina)

Sain KoKo-kulhoja hääpäivälahjaksi, kipii! Olen miettinyt ja toivonut uuden astiasarjan alottamista ja nyt mies teki sen alotteen. Ei haittaa, vaikkei ois varsinainen henk.koht. lahja. Olen innoissani! Joululahjaksi sitten niitä pasta-keitto-lautasia:) Ne on ihania! Mies sai uuden Maglightin (apua, miten toi kirjotetaan:) vanhan kadonneen tilalle. Ei meillä aina muisteta lahjuksen näitä hääpäiviä, mutta nyt muistettiin kerrankin. Iltapäivällä päästään kahdestaan syömään läheiseen Chico' siin. Edes hetki rauhaa kahdestaan!



Aavis, meillä on leluja aika isot kasat. Ostettiin esikoisen aikaan niitä paljon, kun USA:ssa ne oli suht edullisia. Tietty niitä on tullut täällä lisääkin ja olen käynyt AMO:n lelumyynneissä joista tulee aina hankittua uutta. Nyt en aio mennä! :) Meillä on soivia leluja myös paljon. Lapset tykkää niistä kauheasti ja mun mielestä ne on ihan ok, kun soittavat eri ääniä eikä vain yhtä ja samaa (kuten omassa lapsuudessani). Mutta vaikka leluja on paljon, niin olen periaatteessa sitä mieltä, että vain mielikuvitus on rajana. Lapset voi olla tyytyväisiä keittiön muoviastioiden kanssa tuntitolkulla, joten eihän niitä tekemällä tehtyjä ja ostettuja leluja ole pakko niin paljoa olla. Mutta itse ostamien lisäksi meillä on kyllä kauheasti lahjaksikin saatuja. Nykyään harvoin ostankaan mitään itse ja juhlapäivätkin on tosi vaikeita, kun mummot ja kummit haluaa hankkia kaikki mieleen tulevat tavarat (kun eivät itse keksi mitään). Meillä siis paljon ihmiset kyselee toiveita ja hulluilta päiviltä ostin itse kummipojalle jo joululahjan tämän äidin ollessa mukana ja itse valitessa sen. On kiva, että tulee sellaista mitä halutaan.



Öh, onkohan tätäkin pakko selostaa näin monimutkaisesti:)



T: Ynis

Töistä palannut juuri ja en siellä viitsinyt kirjoitella, joten heti kotona koneelle:) Onnikin nukkuu sopivasti.



Ynikselle hääpäiväonnea!!!! Ihanaan vuodenaikaan olette menneet naimisiin! Tykkään syksystä kovasti itse.



Mimmuli, ehdinkin jo ajatuksissani kaipailla sinua. En vaan ehtinyt huhuilla:) Jaksua rakkokipuihin!



Lelug: Meillä ei varsinaisesti ole kyllä kovin paljon leluja. Synttärilahjaksi Onni sai muutaman ihan kivan lahjan. Ehkä enemmän tavallaan toivoin lahjoja mutta toisaalta, vaatteet on aina tärkeitä myös. Ja oikeastaan sai Onni juuri sellaisia leluja ja kirjoja, joita se tarvitsi. Mulla on semmonen ajatus ollut aina, että mun lapselle (tai lapsilel) ei ostella paljon leluja ja muuta krääsää. Niin, tietysti vähän joutuu muuttaan ajatuksia ajan kuluessa ja kun joskus olin sitä mieltä, että juuri mitään leluja ei tarvi ostaa (tiukkapipoinen olin joskus:D) niin totta kai itse olen ollut eniten nyt huolehtimassa, että Onni tarvis tuon ja tuon lelun. Jatkossa kuitenkin olen sillä kannalla, että mitään tietyn ajan villitysleluja pyritään olla ostamatta. Ja lisäksi aseita tai muita kovin sotaisia leluja en halua ostaa. Näinkin voi ajatella äiti, joka on itse käynyt armeijan ja hakenut sotilasurallekin:/ Osa meidän vähistä leluista on nyt jemmassa, kiinnostavat sitten taas enemmän kun otetaan esille.



Flunssaa on yrittänyt jo viikon pukata. Alkoi ikkunan pesusta, tuli kurkku kipeäksi. Nyt vuotaa jo vesi nenästä. Hitaasti mutta varmasti se sieltä tulee.



Nyt höpöti höö ja heippa hei!



T-P

Hääkoristeetkin oli helppo keksiä, kuivatin vaan vaahteranlehtiä (en kuitenkaan ihan litteiksi) ja niitä noutopöytään ja meidän pöytään koristeeksi. Pitopalvelukin kehui, samoin vieraat! :) 6 vuotta sitten oli sateinen syksy, mutta sattui sateeton päivä. Ehkä lähellä tätä päivää. Aika kylmä oli, mutta eihän mulle kylmä tullut, päinvastoin:) Iih, tässähän alkaa muistella...



Meillä tosiaan leluja on paljon ja se on kyllä aika rasitekin. T-P, olet mielestäni hyvällä linjalla! Meillä leluja on joka paikka täynnä, kun lapset ei itse niitä kerää vielä. Fanaattisella Nalle Puh-fanillamme on myös MONTA erilaista ja erikokoista puh-hahmoa ja tuntuu puoli lelukoria alakerrassa täyttyvän niistä. Vähempikin varmaan riittäis, mutta mummot on tulleet hulluksi! Kaiken lisäksi suosikkeja niistä on kirppikseltä ostetut mäkkärin Nalle Puh-pehmot, eli rahaa ei tarvis syytää jokaiseen leluun jonka kaupassa näkee ja johon isorinsessa ihastuu. Tulee vielä itselle sellainen olo, ettei saada koskaan ostaa lapsille mitään, kun leluja tursuu joka paikka:(



Nyt lakkas ajatukset kulkemasta. Kuka tulis lakkaamaan meidän lapsiportin, että saatais se VIIMEIN paikoilleen?!



T: Ynis

Meillä on ollut ajatuksena myös se, ettei ostetta kauheesti leluja ja eikä ainakaan sellaiseta krääsää. Aika hyvin ollaan tässä onnistuttukin :) Pojalle on ostettu ja pyydetty leluja, jotka meidän mielestä kehittää ja antaa mielikuvitukselle mahdollisuuden. Hänellä onkin paljon dubloja, palikoita ja brion puujunarata. Lisäksi tietty autoja ja parkkitalo. Hänelle on ostettu aikoinnaan myös muoviastioita ja hella, ja jossain vaiheessa olikin kova tekemään ruokaa sekä hänellä on rattaat ja nukke. Meteliä aiheuttavia autoja on kyllä tullut ja samoin ääniä päästelee parkkitaloa, maatila ja nyt sitten tytölle hankittu uusi nukketalo. Mutta varsinkin noissa FP:n jutuissa on varsin miellyttävät äänet ja ne saa usein kytkettyä pois päältä. Lastenhuoneen kaaosta helpottaa se, että jokaisella tavaralla on paikkansa: autoilla, palkoilla, legoilla, astiolla ja eläimillä kullekin omat laatikot. Poika on myös suloisen tarkka siitä että tavarat menevät oikelle paikoille. Toki meillekin kertynyt paljon tavaraa, ja välillä onkin osa leluista pois näkyvistä.



Meillä tyttö leikkii tällä hetkellä mieluiten: autoilla (FP:n autot on hyviä, ei lähde pieniä osia), eläimillä ja palikoilla (Brion puupalikat ja Jukka-palikkalaatikko). Maatila ja nukketalo (FP) ovat myös usein käytössä.



Poika rakastaa kaikkea mäkkärin ja kirpputoreilta ostettua krääsää :) Hänellä onkin aarrelaatikko, johon sitten kertään tätä roinaa. Tosiaan lelun hinta ei todellakaan ratkaisen, onko se kiva. Itse haluan, että lelut kestää ja ei tartte pelätä että niistä irtoaa jotian osia ja joutuu pienemmän suuhun.



Jouluksi poika on toivonut robottia, on kuulemma nähnyt siitä jo untakin. Sellainen hänelle hankitaan ja sitten oikestaan on aika turha osta mitään muuta ;). Yleensä isovanhemmat tai täti on tehnyt nämä isommat hankinnat, itse ostetaan lähinnä jotain pientä.



Että näin. tulipa juttua.



PL

minulla on taaaas hirveä nuha! Minä en ymmärrä, miksi? Olen ollut tarkka ja lotrannut käsidesiä litratolkulla kaupasta yms. tullessa mutta nenä vain valuu.. :-( No tuskin kestää paria päivää kauempaa, kurjaa silti. Kaikille sairastelijoille paranemisia!



Ynis, on mukavaa kun selitetään perusteellisesti! :-)



Mimmuli, kiva kuulla projektin edistymisestä ja tietenkin teistä! :-)



Lelug; meillä ei ole mielestäni paljoa leluja. Tuntuu ettei Sini välitä omista leluistaan. :-( Onhan tuossa soivia ja vilkkuvia ja palikkabokseja mutta mieluummin leikkii autonavaimilla, kännykällä yms. ei niin mukavalla lelulla. Missä vika? Kysyy hän..



MicMac oli kova sana myös täällä. Ja ne varsilenkkarit ja purjehduskengät.. Yäk!



Lila75

Juu, Yniäinen, meilläkin mummut on menny ihan sekaisin; mun äiti on ihan höpö mutta arvaahan sen, kun tulee 3kk sisällä tuplamummuksi:) Onneksi kuitenkin ovat sen verran järjissään, että kun ostavat jotain, yleensä se on vaatetta. Anoppi ostaa ehkä vähemmän mutta sieltä tulee sitten leluja. Ja toistaiseksi ihan kelvollisia:) Siis esim. FP:n lelukaari (jumppalelu, mikä lie). Itseasiassa kun leluista puhuin äitille ennen Onnin synttäreitä, se ei edes noteerannut sitä:) Ostivatkin kyllä kivan ja hintavan talvipuvun Onnille. Joulupukilta sitten Onni saanee pulkan ja isänsä aikoo ostaa legoja.





Yks asia kyllä pohdituttaa. Onnin pinnan lyhyys. Miten tuon ikäisen lapsen turhautumista vois helpottaa? Kun jos oikein huonosti menee, ei kestä kuin noin 5 sekuntia, että alkaa kamala huuto, jos ei saa paksulehtistä kirjaa auki tai ei saa (kuten äsken) kantta paikoilleen tuohon muotolaatikkoon? Nyt on muutenkin alkanut tuo kiukuttelu, joka varmasti kuuluu ikäänkin, tietty. Mutta puistosta lähteminenkin oli tänään ollut miehen kanssa kovin kovan itkun juttu. Sama perjantaina, kun onneton aloin kävelyttää Onnia puistossa (jotan en yleensä tee, juuri tämän vuoksi). Kamala raivo-sätkykohtaus. Mutta pidin tietysti pintani ja lähdimme kotiin. Kotiportilla uus kohtaus, kun tajusi, että joutuu ehkä sisälle. Heh, no jäätiin vielä hiekkalaatikolle mutta kuitenkin.



Pitkän sepostuksen lyhennys: Lähinnä mietin tuota leikkien lomassa syntyvää turhautumista. Miten siihen " pitää" suhtautua? Eihän aina voi auttaa avaamaan sitä kirjaa, koska siitä se sinnikkyys ei ainakaan kasva.



Näin pohdiskelen tänään.



T-P

äkäselleen laitan kuulumisia, ettei vaan_joku_säikähtäisi_että_MÄ_oon_kadonnu. Tuliko oma napa riittävän selväksi???



Oltiin mökillä laittamassa pillit pussiin eli syystyöt. Siellä oli hiiri-invaasio. Poikasen sukat unohtuivat perjantai-iltana saunan lattialle ja aamulla oli jäljellä vain toinen, järsitty sukka. Nyt joku hiirivauva köllöttelee mukavasti harmaan pojansukan sisällä. Lämmittää mukavasti, kun tulee kylmät yöt.



Ehkä sen hiirivauvan serkut oli taasen kokeneet surullisen kohtalon. Olivat matkanneet tiskipenkin alla (ulkona) ja käyneet tutkimassa peltiämpärin pohjaa. Sieltä löytyivät serkut, muumioituneina kuin muinaiset faaraot.



Näistäkin syistä siivosin mökillä tavallista innokkaammin. Kotimatkalla ajettiin työmaan kautta, jossa myös siivosin. Välissä hieman kinasteltiin väsymystä miekkosen kanssa, jota riitaa tasoiteltiin Mäkkärin roskaruuilla.



Poikanen on viikon mummin ja vaarin kanssa toisella mökillä. Tuntuu, kuin olisi käsi irti tai jotain, kun on niin kova ikävä. En ole tottunut tähän hiljaisuuteen ja hitaaseen vauhtiin. Kukkanen on kukoistanut äidin ainoana huomionsaajana. Käpöttelee siellä täällä ja osoittelee sormella juttuja. Osaa myös pudistella kielletyille jutuille päätään ja heittäytyä selälleen jos ei saa jotain tahtomaansa.



Kirpakkaa ensi viikkoa siskot,



Kukkuu + Kukkanen

aika hiljasta on ollu pinossa, oon kovasti lueskellu mut en oo jaksanu kirjotella. Koulutehtäviä ois vino pino, mut kun ei nyt vaan jaksa. Jos joku haluaa tehdä 11 matikanlaskua mun puolesta, niin voin sitten vaikka vahtia kyseisen henkilön lapsia :) matikka on mulle tosi vaikeeta, aluks olin vielä kärryillä, mut koronkorkolasku tiputti mut pois kyydistä. Koe on torstaina, että hyvältä näyttää.



lelug: meillä Ida tykkää eniten kirjoista. Selailee niitä yksinään, ja järjestelee pinoihin. Legöt ja palikat kuuluu myös suosikkeihin. Kaukosäädin, harja ja sihveli, imuri jne... on kuitenkin " leluista" mieluisimpia.



Idalla on kuumetta melkein 39 :(((( johan tässä viikko oltiiinkin terveenä, vkolla 38 Idalla oli kuumetta ja korvatulehdus, sit seur. viikolla silmätulehdus, sitä seuraavalla uusi korvatulehdus ja nyt toi kuume. Varmaan on taas korvatulehdus, tosin ei vielä oo korviaan repiny mut yöllähän se sit iskee jos on iskeäkseen. Nyt Ida nukkuu isänsä sylissä, mies ei raaski viedä tyttöä sänkyyn... suloinen :)

Enää 5 päivää koulua ja sitten on syysloma :)



Onnea plussanneelle syysäidille (en muista nikkiä)!



Kävin hulluilla päivilläkin kahteen otteeseen, kun pääsin ilman Idaa menemään. Ekalla kerralla ostin itelleni villatakin ja toisella kerralla Idalle nokkamukin, kurahanskat ja villahaalarin.



Nokkamukista tuli mieleen, että meillä pullotellaan 1x/pvä, eli iltamaito meilläkin edelleen kuvioissa. Sitä ennen pestään hampaat. Neuvolantäti sano vaan, että voi antaa vaikka vesihuikan viimeiseksi ennen nukahtamista niin se huuhtelee sitten suuta... hammashoitaja tietenkin oli eri mieltä, mut en jaksa nyt stressata sillä. Ja tutti on erittäin tärkeä, josko ens kesänä siitä päästäis eroon.



Ida nukkuu omassa huoneessaan, on nukkunut n. 2kk. Hyvin on menny, vaikka nyt onkin sairastellut ja valvonut öisin. Ei oikein osaa enää nukkua meidän välissä.



Tästähän tulikin aikamoinen romaani... paras jättää tilaa muillekin. Mukavaa loppuiltaa, jos vähän tekis kouluhommia niin vois sit katsoa Idolsia :)

Petra ja Ida 1v1,5kk

Hampaat nro 13 ja 14 puhjenneet! Puuttuu yksi kulmahammas ja yksi poskihammas, niin on vikoja poskihampaita lukuunottamatta kaikki. Taitaa välillä noi hampit ahdistaakin, mutta onneksi homma on kohta ohi:)



On aika väsähtänyt olo. Mutta eipä se ole uutta mulle:) Sain tänään järjestettyä kodinhoitohuoneen nimellä olevaa kopperoa joka eniten toimii varastona. Mies lakkasi lapsiportin. Jospa se viimein saadaan paikalleen joku ilta ensi viikolla. Lasten kanssa on vaan hankala tehdä mitään.



Esikoinen ei syönyt tarhassa kertaakaan lounastaan viime viikolla ja nyt on jatkuvaa vänkäystä ruuista kotonakin. Viikolla maistui välipala ja iltaruoka kotona, mutta nyt on vähän joka aterialla ongelmaista taas. Ei jaksais! Pitäis vielä saada ruokailutilanteet iloisiksi tapahtumiksi ja positiivinen fiilis kaikille! Mitenhän se onnistuis, ei mitenkään:( Homma on tarpeeksi hankalaa ilmankin ja kerran ravitsemusterapeutti sanoi, että on ihan ok syöttää noin huonosyömäistä lasta, kun silleen yleensä menee enemmän ruokaa alas. Viikolla taas tarhan palaverissa kehottivat olemaan syöttämättä enää, kun ei siitä kyvystä kuitenkaan ole kiinni (mun mielestä se voi olla vielä sitäkin). Oishan se ihanaa, kun ei tarvis syöttää, mutta kun on niin kovapäinen tyttö, niin ei ne taistelut ja huudot siitä ihan helpolla loppuis eikä me jakseta sellaista:(



Nyt alkaa mennä mieli alakuloiseksi, joten lopetan valitukset tähän...



T: Ynis

Sainpa tuliaisiksi Fazerin pähkinä-rusinasuklaata, jota juuri mussuttelen *maiskis* . Huomenna lähden Helsinkiin (olenkohan maininnut siitä jo riittävän monta kertaa? ;)), mutta torstaina sitten ehdimme kylästellä.



Antsa tunki tänään sormensa videoiden kasettipesään ja jäi jumiin :( Isosiskonsa yritti auttaa ja veti pojan kättä pois huonolla menestyksellä. Ollimme juuri viereisessä huoneessa ja ryntäsimme apuun. Onneksi saimme pojan pois tukalikosta. Eikä sormeenkaan onneksi kauheaa venttiä jäänyt. Luulisi, että osaisi nyt hetken varoa, mutta ei, äsken taas yritti koplailla samaa paikkaa. Lapsilukko on, mutta missäköhän se mahtaa olla...



Iiiik, Kukkuu, hiiriä... jaiks! Asuessamme yhdessä mökissä muinoin (kun keskimmäinen oli juuri syntynyt), tepasteli eräs hiirineiti (vaiko herra?) kerran keittiönpöydällä ja meinasin saada slaagin. Mies kyllä minulle opetti,m ettei täällä ole hiiriä, vaan myyriä, mutta samapa se sille, saman suvun vipeltäjä kuitenkin..hrr...En ennen ollut tajunnutkaan,että jotenkin hylkisin niitä. (sivumennen sanoen, myös käärmeet ovat inhokkejani..sori kaikki käärmeenomistajat...).



Tämäpä tästä, pitänee valmistautua pakkaamaan.



Soon moro!



Saamuska

Käytiin tänää kävelyllä.Typy raivos lähes koko matkan :-/ Millonhan tuo alkas istumaan siellä nätisti???Ja kyllä oli ilma kylmenny!!



Yritin päivällä nukkua,mut eikän nämä meidän riiviöt osaa hiljaa olla.Kamala huuto ja kiljuminen!!On niin väsyny olo.Eilinen shoppaus piristi mieltä,mut tais viedä viimiset voimat.Huomenna pitäs ainaki typylle saada lääkäri,mielellää mulleki,mut ainaki joskus aiemmin sano et yhen ajan saa varata,varmaa otat lapselle etkä itelle!!Tosi kiva!!



LeluG:onhan tuota tavaraa kertyny.Äänilelut tupaa olema suosikkeja.. Synttärilahjaks typy sai sellanen mikä soittaa 4erilaulua,ni typy ottaa sen ja äitiypakkauksen makuupussin ja tulee sylii..sulonen :-)

Uusin villitys on heittää kahvilusikat lattialle.Siitä en oikein tykkää!!!Kauhat yms.on saanu mennä,mut ne lusikat sais pysyy laatikos!!

Meilläki pojan leluille omat paikata ja korit,just et pysyy joku järjestys ja löytää ne tavaransa,mutta mies...Hän ei osaa laittaa tavaroita paikallee ja ei ymmäärrä mun sairasta siisteys intoilua!!!Ei muka osaa kattoa et tos koris on turtlet ja tos dinot jne.jne.Ärsyttävä!!!!!



Odotan et typy saa huonensa ja saa pojan huoneesta niitä pienempien leluja typylle ja pojalle vähä tilaa!!



Typy meinas tänää pinniksest lentää pää edela alas.Siinä kiipeli ja horjahti päänpainosta-sain kiinni!!!Nyt on pohja ihan alhaalla!!!



jatu

Vaihoin typyn vaippaa ja typyllä oli sellanen " rytmimuna" kädessä..sellanen kanamunan näkönen soitin.No sitten se soitin hävis ja aattelin vaa et tippu johonkin...Seuraavalla vaipanvaihto kerralla löyty vaipasta ;-D Vähä repesin ku avasin vaipan ja siel oli sellanen sininen kanamuna!!Typy parka!



jatu

Hei sisters!



Meni tosiaan viikko harvakseltaan taustaillen ja sairastellessa. Nyt ollaan kotona ja suht terveinäkin. Typy vielä yskii ja nuhailee, mutta reipas menijä on tästä huolimatta.



Jatu, meilläkin on typyn rytmimuna hukassa :D Se tosin luultavasti jäi papan autoon paluumatkalla kotiin. Kuuluu autoviihtymisvälineistöön.



PiLe, valvottiin teidän seurananne 3-5 viime yönä. ONNEKSI typy kumminkin nukkui aamulla 9 asti.



Aavis, aika hurjalta kuulostaa anoppisi. Mulla ehkä sellainen kevytversio, mutta tosi paljon samanlaisia piirteitä. Sammakoita loikkii suusta ja kyvytön asettumaan muiden asemaan yms. Ongelmaiset välit omiin lapsiin. Aivan viime aikoina on tosin nähty merkkejä mukavammasta ihmisestä, joka antaa tilaa myös muille. On pystytty siis ihan keskustelemaankin, normaalisti anoppi kysyy muttei kuuntele vastausta. Meillä on 300 km välimatkaa, joten ei tarvitse usein olla tekemisissä.



Mimmuli, voi miten mahtavaa - oma koti valmistumassa! Tsemppiä rakennuspuuhiin! Itse oon ihan fiiliksissä, kun saan suunnitella isän ja äidin tulevan asunnon wc-ja keittiötilojen muutoksia (kaapistoja, laattoja, hanoja, kodinkoneita). Toivottavasti imetyksen lopettelu sujuu hyvin ja rakkokivut pysyvät aisoissa.



T-P, selkäkivut pois pois.... >>>>>>>> (nuo ei oo noidannuolia :D )



Jos vielä vähän meistä: typy on oppinut MELKEIN kävelemään, toisesta kädestä enää talutellaan. Lisäksi tapailee sanoja, eilen oli illalla taluttanut isänsä keittiöön ja sanonut " puu, puu" , eli puuroa. Tukka kasvaa valtoimenaan, aamulla näky muistutti Leif Segerstamia :DDD Onneksi ilman partaa kuitenkin. Typy ihmetteli mitä äiti oikein nauraa, ja nauroi sitten mukana. Aamiaispöytähekottelijat vauhdissa.



Tämä äippä oli aamusella väsymyksissään kireänä ja tympääntynyt kaikkeen kodinhoitoon liittyvään. Viikossa oppi hyvälle, kun ei tarvinnut ruokaa laittaa. Ulkoiltiin sitten koko perheen voimin ja typyn päikkäriaikaan vieraili L ja pienet unetkin. Onpa hymyilyttänyt sen jälkeen :)



Näihin kuviin, näihin tunnelmiin



- tea -



ps. Lempo, oli tosiaan ihana se HS:n kuva eilen! Kiitos vinkistä, tulee tuo kurttuuri hypättyä usein pikakelauksella yli. Hyi mua.