Lue keskustelun säännöt.
hankala 5-vuotias
26.05.2006 |
heips,
onko olemassa erityistä viiden vuoden kynnyksellä ilmenevää uhmaa?
Meillä on ollut tosi vaikea kevät, poika täyttää kohtapuoliin 5v.
Hän ei usko mitään, ei tottele, kiukkuaa ja tekee kiusaa. Elämä on yhtä tappelua. Helpommalla pääsisi, kun antaisi periksi, mutta ei se taida kannattaa....
eilen meille tuli vieraita ja poika aloitti taas tutun shown: ei anna aikuisten puhua, vaan tunkee, änkee ja yrittää väkisin saada huomiota. Sitten me vanhemmat hermostumme ja äkkiä meillä taas vallitsee omituinen, kireä tunnelma. Poika itkee ja huutaa ja me vanhemmat kihisemme kiukusta. Luulen, että nämä lapsettomat ystävämme pitävät meitä aivan outoina, kun emme saa poikaa kuriin ja olemme aina niin kiukkuisia. Huoh.
Välillä tuntuu, että voimat loppuu. Toisinaan poika on kuin herranterttu, ihana ja rakastettava ja yleensä näin kun on kahdestaan jommankumman meistä vanhemmista kanssa.
antakaa neuvoja, pliis!
Kommentit (47)
Meillä kans suht. hankala (aina ku sille päälle sattuu...) 5-vuotias poika.
Jäähypenkki otettiin käyttöön ja hyvin toimii. Suosittelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämänpäiväinen kauppareissu oli jotain todella eksoottista. Aikaisemmin järkevä ja hyvin käyttäytynyt poika intti jokaisesta asiasta vastaan ja irvisteli. *huoh* Tätä on nyt jatkunut noin kuukauden verran, joka päivä.
jäi vielä syksystä mun kanssa kotiin kun saatiin pikkusisko. Voi herttileijaa että on ollut vaikeeta. Ei todellakaan tahdo uskoa mitään, ja aina viime kädessä kun ei usko puhetta eikä karjuntaa on napattava tukasta kiinni niin että taatusti sattuu. Sitten vaihtuu itkun syy, ja rauhoituttuaan totteleekin. On vain aivan kauheeta että on ollut pakko välillä turvautua tukistamiseen tai nepin antamiseen. Pikkusiskoon neiti on suhtautunut alusta saakka todella hyvin, enkä muutenkaan usko että kiukuttelu johtuu siskon taloon tulosta. Kyllä ne piirteet isossa siskossa tunnistankin, mutta tämä on siis jotain ihan muuta. Tehdään tuhmia, revitään koiraa tms. Muuten tyttö on aivan kiva luonteeltaan.
Meillä on kanssa mietintäpenkki käytössä, ja se toimii aika hyvin. Samoin rasti-ympyrä systeemi. Eli tuhmista tekosista rasti, hyvistä ympyrä. Viikon välein lasketaan saldo. Jos rasteja, niin niin monta lelua otan pois (en kuitenkaan tahallaan kaikkein rakkaimpia, itku tulee helpommallakin), jos ympyröitä, niin palkitaan jollain kivalla (vaate, lelu, nami yms.) Toimii.
Meillä ongelmana isosti se ettei aika esikolle tahdo riittää ja lapsi ei saa energiaansa kulutettua kanssani. Toivotaan että aika tekee tehtävänsä, mutta siis joo, et todellakaan ole yksin 5-v uhmiksen kanssa.
Yleensä on kanssa kiva ja kiltti, mutta välillä tulee vaikeita päiviä.
Ollaan myös otettu jäähypenkki käyttöön.
Eniten raivostuttaa se vastaan vänkääminen, silloin näen punaista!
no, toivottavasti tuosta rauhoittuu..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja on usein todella kiukkuinen. Päivisin hän on päivähoidossa ja usein haettaessa huutaa, että nyt tulit liian aikaisin ja on vihainen. Autossa kotiin kinuaa jatkuvasti uusia leluja kaverin luokse leikkimään. Suuttuu, kun kielletään. Kaikki ruuat on yök, vaikka hoidossa syö hoitotädin mukaan reippaasti. Kaikki kehotukset omien tavaroiden siivoamiseen, aamulla vaatteiden pukemiseen menevät kuuroille korville. Hampaiden pesu, lääkkeen otto (astma) ovat usein taistelua.
Haluaa pukea aurinkoisella ilmalla kumisaappaat, sateella sandaalit ja lenkkarit eivät millään mene jalkaan omin voimin. Puhua pulputtaa ja kyselee jatkuvasti, jos ei ole mitään asiaa keksii omiansa. Joskus myös narraa, ei varsinaisesti valehtele. Kun on vieraita on myös suuremmaksi osaksi äänessä tai vaatii huomiotani.
Pikkuveli on 1v. ja kotona voi töniä ja tehdä pientä kiusaa, mutta hoidossa kuulemma suojelee pikkuveljeään ja on yleisesti ylpeä ollessaan isoveli.
Kiitokset teille kaikille vastaajille : ), ette arvaa miten mua lohdutti kuulla, että on muitakin samanlaisia! Palaan kohta vielä asiaan, nyt tämä meidän paljon puhuttu viisivuotias TAHTOO katsoa jotain muita sivuja koneelta ja äiti aikoo antaa pojalle tällä kertaa heti periksi : )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt on herra hankala laitettu sänkyynsä, mutta arvatenkin nukahtamisen kanssa taas kestää ja kestää....Mutta ihme ja kumma, sängyssä hän sentään pysyy, vaikka saattaakin huudella ja möykätä siellä pitkäänkin.
Kaiken kaikkiaan sanoisin, että tämä kevät on ollut todella rankka. Olemme olleet miehen kanssa molemmat aika puhki&poikki tuon poitsun kanssa, hän on todella koetellut meitä. Kuten joku aiemmin kirjoitti, meilläkin poika lisäksi puhua pölöttää taukoamatta, huutaa kovalla kimeällä äänellä omia juttujaan. Kai silläkin huomiota hakee?
Vielä heräsi sellainen kysymys, että miten teillä saman kokeneilla on tilanne kehittynyt - kauan tämä kestää ja koska menee ohi?
huomion kerjääminen vieraiden tullessa viittaa kyllä siihen, ettei poika saa tarpeeksi huomiota muutoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin aivan poikki oman tyttöni kanssa, kun hän oli noin viiden ja puolen. Olen vielä yh, ja täytyi pärjätä omin voimin. Kyllä siinä koeteltiin hermoja ja kestävyyttä, mutta se kesti aikansa ja siinä 6-vuotissynttäreitten kieppeillä koko kriisi meni ohi " yhdessä yössä" . Muutos tapahtui tosi nopeasti. Sen jälkeen lapsi on ollut ihan kuin toinen ihminen, jotenkin paljon isompi ja kypsempi. Toki niitä huonoja päiviä on vieläkin, mutta ei enää edes viikoittain. Tsemppiä ja jaksamista! Muistakaa olla kärsivällisiä ja johdonmukaisia. Jos teitä on kaksi, ottakaa vuorotellen välillä pieni hengähdystauko uhmaikäiseen, niin jaksatte sitten taas paremmin.
Jolla kohta mittatäys :(
Saa tulla hakemaan jos haluaa ;))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin paras kaverinsa (vuoden vanhempi) oli viiden korvilla oikein kammotus.
Lapsi on tosi hämmentynyt tilanteesta itsekin, ihan kuin murkkuikäinenkin.
Ymmärrystä, rajoja ja myös sitä sylittelyä ja rakkautta. 5-6v. on vielä tosi pieni lapsi. Kyllä se siitä ohi menee ja lapsesta kasvaa entistä ihanampi itsensä.
terv. kolmen äiti (10v., 6v. ja 4.v)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielenkiintoinen ja ajankohtainen keskustelu
oleva tyttö on jonkinmoisessa " kriisivaiheessa" . Kiusaa ja pomottelee pienempiään ja aikuisiakin ja on olevinaan niin isoa. Oiskohan tää jotain isotteluvaihetta?
Jotain kuohuntaa on kyllä kaikilla lapsilla siinä iässä, oli syy mikä hyvänsä.
Huomioikaa myös lasta, vaikka vieraita on kylässä. Lapsen kanssa voi leikkiä tai pelata vaikka lautapeliä yhdessä vieraiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
On tietty
Nimpä niin tietty 🤣🤣🤣🤣🤣
on kans ollu hankalaa 5,5 vuotiaan neidin kans. jo yli puol vuotta tällasta: ei mikään kelpaa, toiset saa aina enemmän(vaik kaikil tasan saman verran), huutaa, lyö jos ottaa tarpeeksi päähän... ei oo ennen ollut tätä ongelmaa. jäähyilyt ja juttelu auttaa hetkeksi. jospa tuo jo kohta rauhoittuis!!!